Tiede
Uhanalaisten eläinten osilla käytävän kaupan suitsimiseen etsitään uusia keinoja, tutkijat tekivät sarvikuonon
Sarviensa takia laittoman metsästyksen kohteeksi joutunut sarvikuono on saanut tutkijat ja muut asiantuntijat pohtimaan uusia keinoja uhanalaisen eläinlajin suojelemiseksi.
Jo vuonna 2015 uutisoitiin tuolloin toimintansa aloittaneesta yhdysvaltalaisesta Pembient-nimisestä yrityksestähttps://www.hs.fi/teknologia/art-2000002819937.html, joka kertoi alkavansa tehdä sarvikuonon sarvia keinotekoisesti 3d-tulostuksen avulla. Tarkoituksena on korvata aidot eläimenosat niitä koostumukseltaan hyvin lähellä olevilla keinotekoisilla tuotteilla.
Sarvikuonojen sarvet ovat erityisesti Aasiassa kukoistavien laittomien markkinoiden kysyttyjä kauppatavaroita. Niistä valmistettavilla tuotteilla väitetään olevan monenlaisia terveysvaikutuksia: niiden sanotaan parantavan niin krapulan kuin syövän. Lisäksi sarvia ostetaan koristeiksi.
Kysyntä on johtanut salametsästykseen, jonka lisäksi eläinlajin kantoja verottaa elinalueen supistuminen.
Nyt keinotekoisten eläintenosien tekijöihin ovat liittyneet Oxfordin yliopiston tutkijat, kertoo yhdysvaltalainen uutiskanava CNNhttps://edition.cnn.com/2019/11/08/world/fake-rhino-horn-intl-scli-scn/index.html. Tutkimuksen tulokset on julkaistu viime viikolla brittiläisessä Nature-lehdessähttps://www.nature.com/articles/s41598-019-52527-5.
Tutkijat tekivät sarven hevosen häntäjouhista niitä silkinomaisella materiaalilla yhteen liittämällä. Näin valmistetun sarven he sanovat olevan sekä näöltään että sormituntumalta ”uskottava väärennös”, jonka avulla voitaisiin vähentää aidon eläimenosan kysyntää.
”Tutkimuksemme mukaan on melko helppoa ja halpaa tehdä aitoa sarvea muistuttavaa, biopohjaista materiaalia, joka vastaa äärimmäisen kallista sarvikuonon nenän nukkaa [josta sarvi on muodostunut]”, kertoo tutkijaryhmään kuuluva Oxfordin yliopiston professori Fritz Vollrath https://www.hs.fi/haku/?query=fritz+vollrathlausunnossaan.
Tutkijat sanovat toivovansa, että joku muu taho jatkaa heidän keksimänsä materiaalin kehittämistä.
Pembient-yritys on aiemmin kertonut kehittelevänsä teknologiaa myös muiden uhanalaisten eläinten, kuten norsujen ja tiikerien, suojelemiseksi. 3d-tulostuksella voitaisiin valmistaa esimerkiksi norsujen syöksyhampaita.
Koska keinotekoinen sarvi vastaa koostumukseltaan melko lailla aitoa keratiinista muodostunutta sarvea, Oxfordin tutkijat arvelevat eläimenosan ostamista harkitsevan miettivän kahdesti, maksaako suuria summia aidosta sarvesta vai hankkiako keinotekoinen huomattavasti halvemmalla.
”Toivon sellaisen tiedon leviävän, että sarvikuonon [aito] sarvi ei ole mitään taianomaista ainetta vaan karvaa, joka on tiivistynyt eläimen nenästä kasvavasta tahmeasta nukasta. Siinä ei ole mitään erityistä, ei mitään taikaa”, Vollraht sanoo CNN:lle.
Tutkijoiden käsitys keinotekoisen sarven hyödyistä ei ole saanut varauksetonta kannatusta. Muiden muassa Maailman luonnonsäätiön WWF:n asiantuntijat ovat todenneet, että monet ostajat haluavat nimenomaan aidon sarven. Näin on, vaikka keinotekoiset sarvet olisivat koostumukseltaan hyvinkin lähellä aitoa. Salametsästys on siten yhä vain laajentunut.
WWF mainitsee epäkohdaksi myös sen, että viranomaisten on vaikea erottaa toisistaan aidot ja keinotekoiset sarvet – varsinkin, jos ne ovat esimerkiksi jauheen muodossa. Tämä vaikeuttaa valvontaa ja rikollisten kiinni saamista.
Maailman sarvikuonoista suurin osa elää Afrikassa, jossa Save the Rhino -suojelujärjestön mukaan tapettiin vuonna 2018 noin 890 sarvikuonoa. Eläimiä elää luonnonvaraisena myös Aasiassa.
Parhaiten voi suojelutoimien ansiosta etelänleveähuulisarvikuono, joita elää WWF:n mukaan luonnossa noin 20 000. Se on viidestä sarvikuonolajista ainoa, joka ei ole uhanalainen.
Uhanalaisia pensassarvikuonoja on jäljellä 5 000 ja intiansarvikuonoja 3 500. Sumatransarvikuonoja on WWF:n arvion mukaan luonnossa vain alle 80 ja jaavansarvikuonoja alle 70.
Kansainvälinen kauppa sarvikuonojen sarvilla kiellettiin Cites-sopimuksella vuonna 1977, mutta yksittäiset valtiot ovat voineet tämänkin jälkeen sallia kaupan sisämarkkinoillaan.
Jo vuonna 2015 uutisoitiin tuolloin toimintansa aloittaneesta yhdysvaltalaisesta Pembient-nimisestä yrityksestähttps://www.hs.fi/teknologia/art-2000002819937.html, joka kertoi alkavansa tehdä sarvikuonon sarvia keinotekoisesti 3d-tulostuksen avulla. Tarkoituksena on korvata aidot eläimenosat niitä koostumukseltaan hyvin lähellä olevilla keinotekoisilla tuotteilla.
Sarvikuonojen sarvet ovat erityisesti Aasiassa kukoistavien laittomien markkinoiden kysyttyjä kauppatavaroita. Niistä valmistettavilla tuotteilla väitetään olevan monenlaisia terveysvaikutuksia: niiden sanotaan parantavan niin krapulan kuin syövän. Lisäksi sarvia ostetaan koristeiksi.
Kysyntä on johtanut salametsästykseen, jonka lisäksi eläinlajin kantoja verottaa elinalueen supistuminen.
Nyt keinotekoisten eläintenosien tekijöihin ovat liittyneet Oxfordin yliopiston tutkijat, kertoo yhdysvaltalainen uutiskanava CNNhttps://edition.cnn.com/2019/11/08/world/fake-rhino-horn-intl-scli-scn/index.html. Tutkimuksen tulokset on julkaistu viime viikolla brittiläisessä Nature-lehdessähttps://www.nature.com/articles/s41598-019-52527-5.
Tutkijat tekivät sarven hevosen häntäjouhista niitä silkinomaisella materiaalilla yhteen liittämällä. Näin valmistetun sarven he sanovat olevan sekä näöltään että sormituntumalta ”uskottava väärennös”, jonka avulla voitaisiin vähentää aidon eläimenosan kysyntää.
”Tutkimuksemme mukaan on melko helppoa ja halpaa tehdä aitoa sarvea muistuttavaa, biopohjaista materiaalia, joka vastaa äärimmäisen kallista sarvikuonon nenän nukkaa [josta sarvi on muodostunut]”, kertoo tutkijaryhmään kuuluva Oxfordin yliopiston professori Fritz Vollrath https://www.hs.fi/haku/?query=fritz+vollrathlausunnossaan.
Tutkijat sanovat toivovansa, että joku muu taho jatkaa heidän keksimänsä materiaalin kehittämistä.
Pembient-yritys on aiemmin kertonut kehittelevänsä teknologiaa myös muiden uhanalaisten eläinten, kuten norsujen ja tiikerien, suojelemiseksi. 3d-tulostuksella voitaisiin valmistaa esimerkiksi norsujen syöksyhampaita.
Koska keinotekoinen sarvi vastaa koostumukseltaan melko lailla aitoa keratiinista muodostunutta sarvea, Oxfordin tutkijat arvelevat eläimenosan ostamista harkitsevan miettivän kahdesti, maksaako suuria summia aidosta sarvesta vai hankkiako keinotekoinen huomattavasti halvemmalla.
”Toivon sellaisen tiedon leviävän, että sarvikuonon [aito] sarvi ei ole mitään taianomaista ainetta vaan karvaa, joka on tiivistynyt eläimen nenästä kasvavasta tahmeasta nukasta. Siinä ei ole mitään erityistä, ei mitään taikaa”, Vollraht sanoo CNN:lle.
Tutkijoiden käsitys keinotekoisen sarven hyödyistä ei ole saanut varauksetonta kannatusta. Muiden muassa Maailman luonnonsäätiön WWF:n asiantuntijat ovat todenneet, että monet ostajat haluavat nimenomaan aidon sarven. Näin on, vaikka keinotekoiset sarvet olisivat koostumukseltaan hyvinkin lähellä aitoa. Salametsästys on siten yhä vain laajentunut.
WWF mainitsee epäkohdaksi myös sen, että viranomaisten on vaikea erottaa toisistaan aidot ja keinotekoiset sarvet – varsinkin, jos ne ovat esimerkiksi jauheen muodossa. Tämä vaikeuttaa valvontaa ja rikollisten kiinni saamista.
Maailman sarvikuonoista suurin osa elää Afrikassa, jossa Save the Rhino -suojelujärjestön mukaan tapettiin vuonna 2018 noin 890 sarvikuonoa. Eläimiä elää luonnonvaraisena myös Aasiassa.
Parhaiten voi suojelutoimien ansiosta etelänleveähuulisarvikuono, joita elää WWF:n mukaan luonnossa noin 20 000. Se on viidestä sarvikuonolajista ainoa, joka ei ole uhanalainen.
Uhanalaisia pensassarvikuonoja on jäljellä 5 000 ja intiansarvikuonoja 3 500. Sumatransarvikuonoja on WWF:n arvion mukaan luonnossa vain alle 80 ja jaavansarvikuonoja alle 70.
Kansainvälinen kauppa sarvikuonojen sarvilla kiellettiin Cites-sopimuksella vuonna 1977, mutta yksittäiset valtiot ovat voineet tämänkin jälkeen sallia kaupan sisämarkkinoillaan.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Tiede Seuraa
- Eläimet Seuraa
- Tutkimukset Seuraa
- Anne Viljamaa Seuraa
Kommentit