Tiede

Tiedebarometri: Suomalaisten luottamus ja kiinnostus tieteeseen kasvoi, usko näennäistieteisiin vähenee

Eniten suhtautumista tieteeseen jakaa puoluekanta, kertoo tuore tiedebarometri. Vihreillä vahvin usko, perussuomalaisissa enemmän epäilijöitä

rac
Keskiviikkona julkistetun tiedebarometrin perusteella Suomessa ei ole pelkoa huuhaalle myönteisen ilmapiirin leviämisestä. Päinvastoin, suomalaisten luottamus tieteeseen on jopa kasvanut kolmen vuoden takaiseen mittaukseen verrattuna, ja on nyt huipussaan.

Suuri enemmistö suomalaisesta seuraa innolla tieteen uutisia ja tapahtumia. Kansalaiset arvostavat tutkimusta ja luottavat tieteen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ja maailmanlaajuisia ongelmia.

Tieteen tiedotus ry:n teettämä kyselytutkimus on toteutettu vuodesta 2001 seitsemän kertaa. Tuoreeseen tutkimukseen vastasi yli kaksituhatta henkilöä viime kesänä.

Sanomatalon Mediatorin suorassa lähetyksessä aiheesta keskustelivat barometrin vastaava tutkija Pentti Kiljunen Yhdyskuntatutkimus Oy:stä, sekä panelistit kvestori Marjo Berglund Helsingin yliopistosta, avaruusfysiikan professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta, teematuottaja Paula Havaste tiedekeskus Heurekasta ja Julkisen sanan neuvoston tuleva puheenjohtaja Eero Hyvönen.

Pientä säröä yhtenäiseen kuvaan tuo puoluekanta, jonka vaikutusta tiedeasenteisiin peilattiin nyt ensi kertaa.

Lähes yhdeksän kymmenestä vihreiden kannattajasta kertoo luottavansa tieteeseen. Perussuomalaisista tieteeseen luottaa noin joka toinen, samoin kuin eduskuntavaaleissa äänestämättä jättäneistä.


Perinteisten puolueiden välillä ei ole havaittavissa suuria eroja. Lähimmäksi vihreiden tasoa kohoavat kokoomuksen kannattajat.

 

Ilmastonmuutoksen epäilijöiden lukema on mittaushistorian toiseksi korkein.

Ilmasto nousi yhdeksi kevään 2019 eduskuntavaalien teemaksi. Puolueista vihreät korosti huolta ilmastosta, mutta perussuomalaisten edustajat varoittelivat vaalikeskusteluissa ”ilmastohysteriasta”.

Ilmastopolitiikan jakolinja oireilee myös kyselyssä. Väitettä ”ilmastonmuutoksen eteneminen on vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia” tukee liki kolme neljästä suomalaisesta.

Epäilijät jäävät vähemmistöön, mutta heidän määränsä on kasvanut selvästi kolmessa vuodessa. Ilmastonmuutoksen epäilijöiden lukema on mittaushistorian toiseksi korkein.

Yhdeksän kymmenestä vihreiden kannattajasta pitää ilmastonmuutosta aitona uhkana, joka vaatii poliitikoilta toimia. Alle yksi kolmesta perussuomalaisten kannattajasta kokee samoin.

 

Tieteen uskotaan löytävän ratkaisuja sairauksiin, eliniän pidentämiseen ja energiapulmiin.

Entä millaisia ongelmia tiede pystyy vastaajien mielestä ratkomaan?

Tieteen uskotaan löytävän ratkaisuja sairauksiin, eliniän pidentämiseen ja energiapulmiin. Keskimääräistä luottavaisempia ovat nuoret, yliopistokoulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat.

Odotukset osoittautuvat aiempaa optimistisemmiksi. Usko tieteen mahdollisuuksiin on kauttaaltaan myönteisempää kuin barometriseurannan aloitusvuonna 2001.


Puolueiden kannattajien näkemyksissä ei juuri ilmene eroja. Optimistisimmin tieteen mahdollisuuksiin suhtautuvat vihreiden, kokoomuksen ja keskustan äänestäjät.

Jopa ilmastonmuutoksen torjumiseen tai jarruttamiseen suhtaudutaan luottavaisesti. Luottamus on myös kasvanut kolmessa vuodessa merkittävästi. Puolet uskoo keinoja löytyvän, joka neljäs lukeutuu pessimisteihin.

Suhtautuminen geenitutkimukseen on tuottanut hajontaa aiemmissa barometreissa. Torjuntaa ovat aiheuttaneet varsinkin perimän muuntelu ja ihmisen kloonaushankkeet.

Asennoituminen geenitutkimukseen on muuttunut aiempaa hyväksyvämmäksi. Useampi kuin joka toinen vastaaja katsoo, että riskeistä huolimatta geeniteknologiaan liittyvästä tutkimuksesta on suurta hyötyä ihmiskunnalle. Väitteen torjuu noin joka seitsemäs. Geenitutkimusta lääkkeiden kehittämiseksi pidetään hyvänä.

Muuntogeenistä ruokaa kohtaan tunnetaan yhä epäluuloa. Suhtautuminen on pysynyt kriittisenä mittaushistorian alusta asti. Epäluuloisten määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti kolmessa vuodessa.

Geeniruokaa pelkäämättömien osuus on noussut 11 prosenttiyksikköä, ja se on tiedebarometrin suurimpia asennemuutoksia. Keskimääräistä enemmän geeniruokaan luottavat nuorimmat ja koulutetuimmat. Miehet suhtautuvat hyväksyvämmin kuin naiset.

Väite ”Geeniruokaa on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmisille kuin ympäristöllekin” saa hyväksynnän joka neljänneltä. Eri mieltä on kaksi viidestä.

 

Usko homeopatiaan on kolmessa viime mittauksessa ollut lähes vapaassa pudotuksessa.

Toinen selvä muutos näkyy luottamuksessa huuhaaseen. Kaikenlaisen näennäistieteen suosio on laskenut pitkään, ja suuntaus jatkuu.

Barometrissa selvitettiin entiseen tapaan kuuden tiedeyhteisön tunnustusta vailla olevan opin uskottavuutta. Testiin joutuivat kansanparannus, homeopatia, luontaislääkkeet, horoskoopit, ufousko ja telepatia. Vastaukset osoittavat, että niitä kannatetaan vähän.

Pseudotieteiden vetovoiman hupenemista selittävät koulutustason nousu ja vastaajasukupolvien vaihtuminen. Kvasitieto ei vetoa nykynuoriin. Huuhaan hiipuminen tukee myös tulkintaa tiedettä kohtaan tunnetun luottamuksen yleisestä vahvistumisesta.

Eniten ymmärrystä saa kansanparannus. Kolmannes suomalaisista uskoo kansanparantajilla olevan tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole. Asian kiistäviä on kuitenkin selvästi enemmän. Kansanparannuksella on ilmeisen hyvä, ystävällisen myyttinen maine. Sen suosio laskee silti tasaisesti.

Usko homeopatiaan on kolmessa viime mittauksessa ollut lähes vapaassa pudotuksessa. Homeopatian kiistää kaksi kolmesta. Siihen uskovien joukko on kutistunut viidennekseen suomalaisista. Myös luontaislääkintään skeptisesti suhtautuvia on aiempaa enemmän. Niin homeopatian kuin luontaislääkinnän tehoon uskoo suurempi osa naisista kuin miehistä.

 

Tutkimuslaitoksista luotetuin on Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Tieteen julkisuuskuva ja yhteiskuntasuhteet ovat barometrin perusteella kunnossa. Tiedettä enemmän suomalaiset luottavat vain poliisiin ja puolustusvoimiin. Tiede jättää taakseen muun muassa oikeuslaitoksen.


Tiedettä paitsi arvostetaan myös pidetään tasokkaana. Sen kykyyn tuottaa paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti.

Tieteen organisaatioista luotettavimmiksi kansalaiset mieltävät yliopistot ja korkeakoulut. Kolme neljästä vastaajasta tuntee niitä kohtaan suurta luottamusta. Ammattikorkeakoulut jäävät yliopistoista ja korkeakouluista jälkeen vain hiukan.

Yksittäisistä tutkimuslaitoksista luotetuin on Teknologian tutkimuskeskus VTT. Myös Suomen Akatemia nousee korkealle ohi median, eduskunnan – ja kirkon.

Kansalaiset ovat luottamuksessaan varsin yhdenmukaisia. Voimakkaimmin tieteen nimiin vannoo koulutetuin väestönosa.

Tiedebarometrin vastaajat jakavat tunnustusta koko tiedeyhteisölle. Tutkimuksen yleinen laatu koetaan hyväksi. Sellaiseksi sen arvioi useampi kuin seitsemän vastaajaa kymmenestä. Kaksi kolmesta kiittää tutkimuksen ja tieteentekijöiden kansainvälistä tasoa. Koko tieteen tila nähdään valoisampana kuin kolme vuotta sitten.

 

Seitsemän kymmenestä suomalaisesta on kiinnostunut kaikesta tieteeseen liittyvästä uudesta tiedosta.

Suomalaisten sanotaan olevan urheiluhulluja, mutta tiedebarometrin perusteella tiedepenkkiurheilu on paljon suositumpaa.

Kun vastaajilta kysytään, kuinka aktiivisesti he seuraavat eri aihepiirejä koskevia uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia, tiede pärjää urheilua paremmin.

Seitsemän kymmenestä suomalaisesta on kiinnostunut kaikesta tieteeseen liittyvästä uudesta tiedosta. Nousua vuoden 2016 barometristä on parin prosenttiyksikön verran. Tieteen, tutkimuksen ja teknologian edelle kiinnostuksessa menevät vain ympäristö ja luonto sekä yhteiskunnalliset asiat.

Siinä missä halu seurata urheilua on heikentynyt, tiede on pitänyt pintansa koko barometrin mittaushistorian ajan. Tiedeintoilijoiden osuus on jopa hieman kasvanut kolmen vuoden takaisesta.

Mielenkiintoa saattaa osittain selittää se, että tiedettä pidetään yleisesti tärkeänä. Siksi sitä kuuluu myös seurata. Toisaalta tiede kattaa lukuisia elämän alueita. Urheiluhullu voi olla kiinnostunut tieteen dopingtietämyksestä, ja yhteiskunnallisesti orientoitunut saattaa tuntea vetoa politiikan tutkimukseen.

Joka tapauksessa suomalaisten tiedekiinnostuksen taso on kansainvälisestikin huippuluokkaa. Tulos mukailee muissa Euroopan maissa tehtyjä mittauksia. Huolipuhe siitä, että kansa on alkanut hyljeksiä tieteen tietoa, voidaan unohtaa. Äänekkäät kuppikunnat ja somekuplat paisuvat, mutta niiden merkitys on loppujen lopuksi pieni.

Tiede vetoaa jonkin verran enemmän miehiin kuin naisiin. Ikä ei vaikuta paljonkaan, joskin nuoret ja 25–36-vuotiaat seuraavat tiedettä vanhempia ikäpolvia ahkerammin.

Kiinnostuneimpia ovat akateemisesti koulutetut. Heistä useampi kuin neljä viidestä ilmoittaa seuraavansa tiedettä aktiivisesti.

 

Suomalaiset odottavat median kertovan entistä enemmän tieteestä.

Television ja radion merkitys tiedetiedon lähteenä oli vielä kolme vuotta sitten ylivertainen. Niistä tiedettä seuraa edelleen yhdeksän vastaajaa kymmenestä, Internet ja sosiaalinen media ovat jo kiilanneet sanomalehtien ohitse kakkostilalle.

Kaikki ei kuitenkaan ole välttämättä sitä miltä näyttää. Osa internetin ja sosiaalisen median tiedetiedosta on todennäköisesti perinteisen median, kuten sanomalehtien ja television, omissa verkkokanavissaan jakelemaa aineistoa.

Suomalaiset odottavat median kertovan entistä enemmän tieteestä. Lisää tiedejuttuja toivoo kolme neljästä.

Seuratuin aihealue ovat uudet tutkimustulokset ja keksinnöt. Toiseksi sijoittuu lääketiede. Se kiinnostaa kahta kolmesta, naisia enemmän kuin miehiä.

Tulos on hyvin ymmärrettävä: terveystutkimus ja uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitys tulevat lähimmäs omaa elämää. Kolmanneksi sijoittuu ympäristön tilaan liittyvä tutkimus, joka sekin koskettaa meitä jokaista.

Etäisimmäksi aiheeksi vastaajat arvioivat tieteen rahoituksen ja tiedepolitiikan.

 

Emeritusprofessori Esko Valtaoja on yleisön parhaiten tuntema ja tunnistama tutkija.

Avaruustutkimus on barometrin suurin nousija. Se vetoaa 45 prosenttiin suomalaisista. Osuus on seurantahistorian suurin.

Suosion selitystä voi etsiä myönteisestä julkisuudesta. Suomi on osallistunut moniin kansainvälisiin avaruushankkeisiin. Alalla vaikuttaa myös muutama tunnettu mediapersoona, kuten tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja kosmologit Kari Enqvist ja Syksy Räsänen.

Emeritusprofessori Valtaoja on suuren yleisön parhaiten tuntema ja tunnistama tutkija – Suomen Mr. Tiede. Kysyttäessä merkittävää suomalaista tieteenharjoittajaa Valtaoja kerää 145 mainintaa, lähes yhtä paljon kuin muut mainitut yhteensä.

Valtaoja on nyt kolmatta kertaa peräkkäin tieteemme ykkösjulkkis. Menestystä voi arvailla. Hän on tuttu televisiosta, lehdistä sekä luonnontieteitä kansantajuistavista ja monia yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevistä kirjoituksistaan. Harva todennäköisesti tuntee hänen alkuperäistä leipälajiaan, joka on kvasaaritutkimus.

Valtaoja ja listan kolmonen, Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds pitävät aiemman sijoituksensa, mutta väliin vahvaksi kakkoseksi on kiilannut talousnobelistimme Bengt Holmström. Hän kerää 57 mainintaa. Holmström on kivunnut kymmenen tunnetuimman joukosta kärkikolmikkoon.Entisen kakkosen, islamin tuntijan Jaakko Hämeen-Anttilan sijoitus on nyt neljäs.

Koko kärkikymmenikkö on kovin miesvoittoinen. Rintaman rikkovat vain psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

Uusia nimiä listalla ovat muun muassa aivotutkija Minna Huotilainen ja mitokondriotutkija Anu Wartiovaara.

 

Nobelilla palkittua karjanrehua pidetään yhä suomalaisen tieteen tunnetuimpana saavutuksena.

Vaikka tiede kiinnostaa, lopulta vain harva suomalainen tuntee sen tekijöitä. Merkittävän nykyisen tieteenharjoittajan pystyy nimeämään vain kaksi viidestä.

Selityksiä on monia. Tutkijat eivät ole perinteisesti olleet kovin näkyviä julkisuuden henkilöitä – muutamaa kellokasta lukuun ottamatta. Tiede on myös leimallisesti ryhmätyötä. Harva tutkija nousee tai haluaa nousta muiden yläpuolelle. Vastaavasti ne, jotka kerran keksitään, eivät hevin katoa ihmisten mielestä.

Sen osoittaa barometrin toinen henkilökysymys. Kun vastaajat saavat ottaa huomioon myös menneen ajan, merkittävän tutkijan nimeäminen helpottuu. Useampi kuin joka toinen osaa esittää jotain henkilöä.

Valtaojan kaltaiseksi ääniharavaksi osoittautuu vanha tuttu nimi, nobelisti A.I. Virtanen. Kärkikolmikkoon mahtuvat myös arkkiatri Arvo Ylppö ja akateemikko, geenitutkija Leena Palotie. Edesmenneitä peesaa Esko Valtaoja.

A.I. Virtanen kerää toisenkin ykkössijan. Nobelilla palkittua karjanrehua pidetään yhä suomalaisen tieteen tunnetuimpana saavutuksena. Huomattaviksi keksinnöiksi suomalaiset nostavat myös ksylitolin ja matkapuhelimet.

Uusina suosikkikeksintöjen listalle nousevat 5G-teknologia, metapopulaatiotutkimus, diabetestutkimus ja Pohjois-Karjala -projekti.

Korjattu 22. marraskuuta: Tieteen edellä on vain poliisi ja armeija -grafiikassa palkkeihin merkityt luvut oikeaan järjestykseen.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Oikeustieteilijät ihmettelevät ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin pakolais­leirin kysymyksessä

    2. 2

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    3. 3

      HS näki poliisin asiakirjat: Ulko­ministeriössä on laadittu suunnitelma kaikkien halukkaiden suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holista

    4. 4

      Hillary Clinton jakoi Twitterissä kuvan Suomen uudesta hallituksesta: ”Hyvä Suomi!”

    5. 5

      NYT: Harvey Weinstein ja häntä ahdistelusta syyttävät naiset päässeet alustavaan 25 miljoonan dollarin sopimukseen

    6. 6

      Tutkijat löysivät Sudanista vihdoin syyn, joka selittää ilmakehän metaanin nopeaa kasvua

    7. 7

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    8. 8

      HS-analyysi: Onko Greta Thunbergin viesti liian synkkä?

    9. 9

      Lähes 100 000 lapsen mittaustulokset kertovat: Suomen kovakuntoisimmat koululaiset asuvat Uudellamaalla

    10. 10

      Keitä al-Holin leirillä on? Millainen turvallisuus­uhka leiriläiset ovat? HS kokosi vastaukset keskeisiin kysymyksiin al-Holista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    2. 2

      Kehomme vanhenee kolmen virstanpylvään kautta, ja ne paljastuvat tarkasti verestä

    3. 3

      Vanhan koulun ostanut perhe yllättyi muutettuaan haavetaloonsa: ensimmäisen talven öljylasku 10 000 euroa ja remonteille ei näy loppua

    4. 4

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    5. 5

      Koko oppositio jätti välikysymyksen hallituksen toiminnasta al-Holiin liittyen, Halla-aho: ”Epäselvää ja salakähmäistä”

    6. 6

      Jussi Halla-aho ja Mikko Kärnä kiistelivät somessa al-Holin suomalaisten palauttamisesta, ja lopulta päätyivät karkeaan alatyyliin

    7. 7

      HS näki poliisin asiakirjat: Ulko­ministeriössä on laadittu suunnitelma kaikkien halukkaiden suomalaisten kotiuttamiseksi al-Holista

    8. 8

      Nainen raiskattiin yökerhon wc-tiloissa Helsingin keskustassa, DTM on ”tarkastellut toimintaansa kriittisesti” tapauksen jälkeen

    9. 9

      Keskustan kansanedustaja vaatii, ettei hallitus tuo ketään al-Holin leiriltä, puheenjohtaja Kulmuni jätti puolueen linjan auki

    10. 10

      Kaupungin työntekijät löysivät nipun avaamattomia posteja kävelytien varrelle sijoitetusta roskakorista Vantaalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    3. 3

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    4. 4

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    5. 5

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    6. 6

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    7. 7

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    8. 8

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    9. 9

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    10. 10

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää