Tutkimus: itäsuomalaiset asuivat ennen lännessä ja länsisuomalaiset idässä – rautakautinen mysteeri hämmentää geneetikkoja

Rautakaudella itäsuomalaiset asuivat lännessä ja länsisuomalaiset idässä.

Tai hieman tarkemmin: Kahdesta läntisestä muinaiskalmistosta löytyi etupäässä geenimuotoja, joita nykyään tavataan enemmän itäsuomalaisilla. Vastaavasti kahdesta itäisestä muinaiskalmistosta löytyi etupäässä geenimuotoja, joita nykyään tavataan enemmän länsisuomalaisilla.

Löydös tuli yllätyksenä Helsingin ja Turun yliopiston geenitutkijoille.

”Mietimme, voiko tämä olla mahdollista. Jako itä- ja länsisuomalaiseen mitokondriaaliseen perimään on vanhastaan tunnettu, Länsi-Suomessa H:ta, Itä-Suomessa U:ta. Nyt näyttää, että rautakaudella se olisi ollut päinvastoin”, Turun yliopiston genetiikan professori Päivi Onkamo sanoo.

H ja U ovat haploryhmiä. Ne kertovat tietyn perimälinjan.

Tutkimuksessa selvitettiin geeniperimää arkeologisista luunäytteistä yli sadalta yksilöltä. Vanhimmat kohteet ovat Levänluhta Isossakyrössä, Luistari Eurassa, Kirkkailanmäki Hollolassa, Tuukkala Mikkelissä ja Kylälahden Kalmistomäki Hiitolassa Laatokan länsirannalla.

Näytteet ovat pääosin vuosilta 800–1500 eli rautakautisesta ja keskiaikaisesta Suomesta.

Pohjoisimmassa kalmistossa eli Levänluhdassa suurin osa haudatuista edustaa nykysaamelaisiin yhdistettyjä mitokondrio-dna-linjoja. Tämä ei tullut yllätyksenä. Saamelaisten tiedetään asuttaneen Suomea ja osin sulautuneen uusiin tulokkaisiin, osin siirtyneen näiden paineessa asteittain kohti pohjoista.

Yllättävää oli se, mitä etelämpänä havaittiin. Eura–Hollola–Mikkeli–Hiitola muodostaa suorahkon linjan lännestä itään.

Läntisissä Eurassa ja Hollolassa havaittiin muinaisiin metsästäjä-kerääjiin yhdistettyjä mitokondrio-dna-linjoja. Nykyisin näitä havaitaan enemmän itäsuomalaisissa.

Itäisissä Mikkelissä ja Hiitolassa havaittiin muinaisiin maanviljelijöihin yhdistettyjä mitokondrio-dna-linjoja. Nykyisin näitä havaitaan enemmän länsisuomalaisissa.

Tämä on ristiriidassa myös sen perinteisen ajatuksen kanssa, että maanviljelys olisi levinnyt Suomeen lännestä.

Genetiikan väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa viimeistelevä Sanni Översti https://www.hs.fi/haku/?query=sanni+overstiesittää hypoteesin:

”Maanviljelysteknologia tuli ensin lännestä, mutta sen jälkeen maanviljelijöitä on luultavasti tullut lännen ja etelän ohella paljon myös idästä”, hän sanoo.

Metsästäjä-kerääjäperimä juontaa kivikautiseen metsästäjä-kerääjäjoukkoon, joka asutti Keski- ja Itä-Eurooppaa aina Uralille saakka.

Maanviljelijäperimä juontaa Etelä-Eurooppaan ja aina Lähi-itään asti.

Ihmiset eivät kuitenkaan tulleet varsinaisina muuttoaaltoina vaan pikemminkin väkeä tipahteli harvakseltaan sieltä ja täältä.

Länsi-Suomessa havaittu metsästäjä-kerääjämäinen perimä ennen tuhatlukua voi Onkamon mukaan johtua siitä, että alueella oli vanhastaan elinvoimaisia metsästäjä-kerääjäyhteisöjä, jotka hiljalleen sulautuivat etelästä ja lännestä tulleisiin uustulokkaisiin.

”Idemmät kalmistot ehkä edustivat selvemmin uustulokkaita”, Onkamo arvelee.

Oman lisänsä tulosten tulkintaan tuo se, että nyt on analysoitu vasta mitokondrio-dna:ta. Energiaa tuottavan soluelimen, mitokondrion, dna siirtyy äidiltä lapselle. Sen kautta pystytään siis jäljittämään äiti-tytärlinjoja.

”Naisväestön historia voi mennä eri reittiä kuin miesväestön. Esimerkiksi pronssikauden Euroopassa aroilta tulijoista 90 prosenttia oli miehiä”, Onkamo kertoo.

Niinpä mitokondrio-dna piirtää väestön liikkeistä ehkä erityisen hitaan kuvan. Vaikka Länsi-Suomeen olisi tullut paljonkin maanviljelijämiehiä, jotka olisivat ottaneet vaimoksi metsästäjä-kerääjänaisia tai muuten saaneet lapsia heidän kanssaan, mitokondrio-dna:ssa nämä miehet eivät näy.

Isä–poika-linjat havaitaan y-kromosomien dna:n avulla. Tämä analysointityö on tutkijoilta vielä kesken, ja se voi tuoda erilaisia tuloksia.

Yksi ilmeinen selitys itä- ja länsisuomalaisten sekoittumisen on olemassa, mutta Onkamo tyrmää sen.

”Tämä ei johdu evakkojen asuttamisesta talvi- ja jatkosodan jälkeen. Ilmiö oli olemassa jo ennen sotia.”

Tutkimus julkaistiin Scientific Reportshttp://www.nature.com/articles/s41598-019-51045-8 -tiedelehdessä.