Loppuuko aika maailmanloppuun?

Saana Kivekäs, 8

Emme tiedä, loppuuko aika koskaan.

Maailmanloppu voi tarkoittaa kotimme maapallon loppua, ihmiskunnan loppua tai kaiken olevan loppua.

Maapallo tuhoutuu viiden miljardin vuoden kuluttua, kun Aurinko paisuu punaiseksi jättiläiseksi ja peittää Maan. Ihmiskunta on hävinnyt maapallolta kauan sitä ennen.

Maailmankaikkeus jatkaa menoaan tämänkin jälkeen. On lukemattomia muita aurinkoja ja planeettoja. Aikanaan kuitenkin kaikki auringot sammuvat, planeetat rapisevat ja valo hiipuu.

Emme tiedä, loppuuko maailmankaikkeus joskus. Kun maailmankaikkeus syntyi 14 miljardia vuotta sitten, niin samalla alkoi aika. Jos maailmankaikkeus loppuu, niin samalla aikakin päättyy.

Tällä hetkellä kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei maailmankaikkeudella ole loppua, vaan aika jatkuu ikuisesti.

Syksy Räsänen

kosmologi

Helsingin yliopisto

Mitä bakteerit syövät?

Helmi Nousiainen, 5

Bakteereita elää käytännössä joka paikassa maapallolla. Niitä on maassa, kallioissa, vedessä, ilmassa, kasveissa sekä ihmisissä ja muissa eläimissä.

Bakteereita kasvatetaan lisäksi laboratorioissa, jotta tiede­ihmiset voivat tehdä tutkimuksia. Eri paikoissa eläminen on mahdollista, sillä eri bakteeri­lajit pystyvät käyttämään tehokkaasti ympäristönsä ravinto­aineita hyväkseen.

Bakteerit erittävät ulkopuolellensa entsyymejä ja muita aineita, jotka hajottavat ja liuottavat ympäristöstä ravinnoksi sopivia aineita. Bakteereilla ei ole suuta, vaan ravinto pääsee sisään niitä ympäröivän soluseinän läpi.

Ravinnoksi kelpaa melkein mikä vain kuten esimerkiksi kaikki, mitä ihmiset ja muut eläimet syövät. Monet ihmisille myrkyllisetkään aineet eivät bakteereita vieroksuta. Jotkin bakteerit pystyvät käyttämään jopa muoveja, öljyjä ja metalleja osana ravintoaan.

Laboratorioissa on havaittu, että osa bakteereista voi kasvaa melkein pelkässä vedessä. Toiset taas ovat vaativampia ja niiden täytyy saada monia ravintoaineita kuten sokereita, suoloja, vitamiineja, rasvoja ja valkuaisaineita. Jotkin harvat bakteerit ovat niin vaativia, ettei niille ole löydetty ihmisen toimesta sopivaa ravintoa ja kasvuoloja. Niitä ei voi kasvattaa laboratoriossa.

Mikael Skurnik

bakteriologian professori

Helsingin yliopisto

Miksi dinosaurusten aikaan kaikki oli isompaa kuin nykyään?

Iina Tenhunen, 6

Kaikki ei ollut suurta dino­saurustenkaan aikana. Meille on vain syntynyt sellainen mielikuva, koska suuria asioita tuodaan aina siltä ajalta esille.

Monesti muistetaan mainita vain suurimmat dinosaurukset, merimatelijat ja kalat, mutta suurin osa dinosaurusten aikaisista eliöistä oli ihan normaalin kokoisia nykyisellä mittapuulla.

Kasvit, joiden varjossa dinosaurukset elivät ja joita ne söivät, eivät olleet sen suurempia kuin kasvien nykyiset sukulaisetkaan. Liskot ja käärmeet olivat pääasiassa pieniä, samoin nisäkkäät. Niistä suurinkin oli vain keskikokoisen perhekoiran kokoinen.

Dinosaurusten aikaan erityisen suuria olivat eliöt, joille oli etua suuresta koosta. Niiden oli helpompi pitää yllä ruumiinlämpöään.

Eliöt saattoivat olla niin suuria, etteivät pienet pedot pystyneet niitä saalistamaan. Silloin saalistajien piti vuorostaan kehittyä isommiksi.

Dinosaurusten koon kasvua auttoi niiden tapa lisääntyä. Munivina eläiminä ne pystyivät tuottamaan runsaasti poikasia.

Mikko Haaramo

selkärankaispaleontologi

Helsingin yliopisto

Mitä on meren rannalla oleva vaahto, joka kerääntyy kallionuomiin ja saattaa olla ruskeanvalkoista?

Niilo Hiltunen, 7

Veteen muodostuu vaahtoa silloin, kun veden pintajännitys vähenee jonkin aineen vaikutuksesta. Saamme hienon vaahtokylvyn, kun lisäämme veteen kylpysaippuaa, joka alentaa veden pintajännitystä.

Meren rannalle kertyvä vaahto syntyy yleensä aivan luonnollisista syistä. Muun muassa mikroskooppisen pienet kasviplanktonlevät erittävät veden pintajännitystä alentavia aineita. Ne saavat meriveden vaahtoamaan, kun tuuli sekoittaa vettä.

Tuuli myös kasaa vaahtoa meren rannoille ja kallionuomiin. Samat aineet antavat merelle sen ominaisen miellyttävän meren tuoksun.

Vaahdon ruskea väri voi johtua maalta tulevista humus­aineista tai kasviplankton­levistä.

Rantojen vaahto on sinänsä vaaratonta. Levät ja humus­aineet voivat olla hankalia ruuan­sulatukselle, joten koirienkaan ei kannata nuolla vaahtoa.
Sirpa LehtinenkasviplanktontutkijaSuomen ympäristökeskus

Miksi sodat aloitettiin alun perin?

Raita Humina, 8

Kysymykseen on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Sodat ovat valitettavasti kuuluneet ihmiskunnan historiaan aina.

Ihminen on jo kivikaudesta lähtien käyttänyt itsensä puolustamiseen voimaa, väkivaltaa ja erilaisia aseita, kuten keihäitä, nuijia, linkoja ja jousia. Niitä on käytetty myös metsästämiseen.

Sotien syyt ovat monenlaisia. Ihmiset, aivan kuten eläimet, ovat käyneet aina jonkinlaista taistelua ja jopa sotia elinpiiristä.

He ovat aina puolustaneet omaa asuinsijaansa, ruokaa ja oikeutta omaisuuteensa.

Kun ihmiskunta on kasvanut, taistelu elintilasta, luonnon antimista ja raaka-aineista on synnyttänyt sotia. Niitä aloitetaan ja käydään yhä enemmän raaka-aineista, kuten öljystä ja metalleista, ja tulevaisuudessa ehkä jopa puhtaasta vedestä.

Sotia on aloitettu uskontojen varjolla sekä valtiollisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sota on ihmiskunnan kannalta aina ikävä ja hirveä asia. Siksi sodankäyntiä tulee kaikin tavoin välttää.

Marko Palokangas

everstiluutnantti,

yleisen sotataidon dosentti

Maanpuolustuskorkeakoulu