Tiede

Oppiva tekoäly voi olla valmentajan uusi apuväline jo jalkapallon EM-kisoissa

Tekoäly pystyy joskus neuvomaan valmentajaa ottelussa vartin eteenpäin.

Kuvitellaan jalkapallon EM-kisojen välierä, 7. heinäkuuta 2020. Suomi johtaa yhä Hollantia vastaan 1–0 Lontoon Wembleyllä. Kisojen sensaatio on loppuvihellystä vaille valmis. Suomen pitää kestää enää viimeinen neljännes, hieman yli 20 minuuttia.

Kannattaako Huuhkajien vetäytyä lihamuuriksi oman boksiinsa, kuudentoista metrin rajan sisälle? Ja vaihdammeko hyökkääjät puolustajiin?

Nyt pitää tehdä tiukkoja päätöksiä, mutta ei vain vaiston varassa.

Päävalmentaja Markku Kanerva puhuu mikrofoniin:

”Mitä tekoäly sanoo?”

”Jatka näin, ei vedetä puolustusta alas!” vastaa analyytikko Henri Lehto ylhäältä katsomosta.

Lehto vilkuilee tablettia, joka tilastoi Suomen ratkaisevan ottelun tapahtumia reaaliajassa. Tekoäly suosittaa, että Huuhkajat jatkaa kuten tähän asti ottelussa.

Kanerva huutaa kentän reunalla ohjeen joukkueen kapteenille Tim Sparville. Sana kiertää joukkueessa nopeasti, vaikka huutomyrskyssä kentällä on vaikea kuulla:

”Ei laskeuduta!”

Suomi voittaa 1–0 ja menee loppuotteluun.

Kaikki tuo on kuvitelmaa.

Silti ei ole pois suljettua, että jokin joukkue käyttää oppivaa tekoälyä ensi kesän EM-turnauksessa.

Mikrofonit on jo saanut ottaa käyttöön kentän vaihtopenkin alueella, jossa valmentajat näkevät pelin. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa päätti näin viime kesänä.

Toiseksi jalkapallon pelien tilastointi on jo hyvin yksityiskohtaista. Lähes kaikilla huippujoukkueilla on peleistä paljon dataa, jopa liikaa.

Laukaukset ja niiden paikat on tilastoitu. Pallon hallinta ja kuljetukset on laskettu desimaalien tarkkuudella. Vastustajan heikot paikat on kartoitettu.

Yksi tärkeä apu ovat video­analyysit. Ne ovat saumaton osa jalkapallon huippuvalmennusta niin eri maiden liigoissa kuin maaotteluissakin. Jos ei ole nopeaa videoanalyysiä, peli voi kärsiä.

Joukkueet puhuvat valmistautuessaan yleisesti pallonhallinnasta ja onnistuneiden syöttöjen määristä. Ne vaikuttavat olennaisesti siihen, kumpi joukkue on pelissä niskan päällä.

Lehto näyttää puoliajalla Suomen maajoukkueen pelaajille videopätkiä menneeltä puoliajalta. Niihin menee 5–10 minuuttia tauosta, vaikka aika on muutenkin kortilla.

Seuraava askel on luonteva. Joukkue saa räätälöidyn eli oppivan tekoälyn, jolla se voi kohentaa peliä ja taktiikkaa jopa pelin kuluessa.

Oppiva tekoäly poimii runsaasta datasta tärkeimmät tiedot. Se voi tarjota joukkueelle taktisen tien voittoon.


Tällaista tekoälyn käyttöä ei ehkä ehditä kieltää ennen ensi kesän 2020 EM-kisoja, ehkä ei edes haluta kieltää.

Tekoälyssä on mutkikas ja kerrostettu hermoverkon kaltainen verkko, joka laskee salamannopeasti.

Se laskee ja päättelee saamansa datan avulla lähes reaaliajassa, mikä on joukkueelle parasta juuri nyt.

Sitten se tarjoaa näytölle yksiselitteisen ohjeen: hyökätkää vasemmalta, hankkikaa kulmapotku, tiivistäkää aluepuolustusta.

Olemme lukeneet, miten 2000-luvulla monet pelit jäivät oppivan tekoälyn jyrän alle.

Jopa vaikeina pidetyt shakki ja kiinalainen go olivat parhaille tekoälyille helppoja päänahkoja. Paraskaan ihminen ei enää voita lautapeleissä tietokonetta.

Tähän ei 1990-luvulla monikaan asiantuntija uskonut.

Tietyissä pokeripeleissä tekoäly on myös jo ykkönen, vaikka niissä on paljon satunnaisuutta. Pokeria tietokone pelaa heikosti, mutta paremmin kuin yli 99,99 prosenttia ihmisistä.

Tekoäly näkee ohjelmana myös jalkapallon, jota on sanottu nurmikenttien shakiksi.

Ohjelmoija on asettanut jalkapallossa ohjelmalle vain yhden tärkeän päämäärän: pallo on saatava vastustajan maaliin, mutta tietysti sallituin keinoin.

Shakissa kuninkaan matitus vastaa jalkapallon maalia, mutta maalien tekeminen ei ole teko­älylle yhtä helppoa kuin matin.

Siksi jalkapallo on kova haaste tekoälyjen kehittelijöille. Onkin luontevaa, että tekoälyn tutkijat ja kehittäjät siirtyvät suljetuista peleistä kohti avoimempia ja vaikeampia pelejä.

Vuosi pari sitten tekoälyjä kehittävät yhtiöt kokeilivat osaamistaan räiskintäpeleissä, ja nyt ne ovat jo maailman kärkeä. Seuraava kohde on astetta inhimillisempi eli jalkapallo.

Jalkapallo on pelinä hyvin avoin, vaikka sitä ohjaavat tarkat säännöt.

Pallo elää ennustamatta, koska taitavat pelaajat ja joukkueet keksivät pelin kulkuun koko ajan yllätyksiä.

Tekoäly ei voi tietenkään suoraan sanella, kuinka joukkue voittaa, mutta tekoälyn avulla valmentaja voi vähentää epävarmuutta.

Näin sanoo Forbes-lehdessä Esteban Granero, itsekin jalkapallon ammattilainen. Hän pelaa Espanjan pääsarjassa La Ligassa barcelonalaisessa RCD Espanyolin joukkueessa keskikentällä.

Granero on ollut perustamassa Olocip-yhtiötä. Se tarjoaa teko­älyn avulla pelin analyyseja, apua valmennukseen ja myös lääketiedettä joukkueille.

Muitakin tekoälyjä kehittäviä yhtiöitä saattaa puuhailla jalkapallon parissa, mutta kaikista ei kerrota.

”Peleistä on tehty jo tuhansia grafiikoita ja kuvailevia analyyseja. Parhaiten tämän kaiken datan saa ulos, kun avuksi tulee tekoäly”, Granero sanoo.

Olocipin johtava datatutkija on Marco Benjumeda, jolla on tohtorin tutkinto tekoälystä.

Olocip tarjoaisi jo pelin aikana taulutietokoneen eli padin näytölle selviä ohjeita,

”Ohjelma osaa pohtia, mitä joukkueen pitää tehdä esimerkiksi sen jälkeen, kun se on siirtynyt johtoon”, Benjumeda kuvailee.

Tekoäly voidaan ohjelmoida ennalta vastustajan joukkueen tiedoilla. Sille voi myös syöttää tietoja pelin edetessä. Jos Olocipin tekoälyä haluaa soveltaa reaaliajassa­, on valmentajan tulkittava sitä nopeasti.

Pelin käänteistä voi kertyä hyvin mutkikas yhtälö. Valmennusjohdon taidot eivät aina riitä selvään tulkintaan.

Tässä pulmassa kone voi antaa yhden ytimekkään vastauksen: tiukentakaa aluepuolustusta. Tai siirtykää metri alemmas kohti omaa maalia.

Oppiva tekoäly voi muuttaa peliä, mutta mihin suuntaan? Toiveena tietysti on, että pelistä tulee viihdyttävää, nokkelaa ja nautinnollista. Aina jalkapallo ei ole historian aikana muuttunut tuohon suuntaan.

Kuvitellaan, että Espanjan La Ligan kovimmat joukkueet Real Madrid ja Barcelona saavat omat tekoälynsä 2020-luvulla, jollei niitä käytetä jo nyt.

Valmentajat valjastavat ne tietysti pelaamaan tuttua vihollista vastaan. Lopulta Real Madridin ja Barcelonan tekoälyt pelaisivat vastakkain tuhansia pelejä, aina eri oletuksin.

Lopulta pelejä olisi pelattu tietokoneen ohjelmilla niin paljon, että osa niistä toteutuu oikeassa pelissä – lähes.

Onneksi mikään peli ei ole ohjelman täydellinen kopio. Täysin ennalta suunniteltua jalkapallo-ottelua kun ei ole eikä tule.

Se olisi mahdollista vain, jos kaikki pelaajat onnistuisivat koko ajan täysin sataprosenttisesti. Se taas lienee mahdotonta.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Britannian konservatiivipuolueen vaalivoitto varmistui – brexitiä vastustavien liberaalidemokraattien johtaja menetti oman paikkansa

    2. 2

      Toimitusjohtaja tienaa 100 000 euroa vuodessa ja omistaa kymmenen hitas-asuntoa – Järjestelmää käytetään entistä enemmän hyväksi

      Tilaajille
    3. 3

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    4. 4

      Haavisto nosti esiin vaihto­ehdon, jolla hallitus saattaa ainakin hetkeksi väistää poliittisen kriisin al-Holista

    5. 5

      Suomalaisnainen päätyi Hollywoodin kuumimpien tähtien sijaisnäyttelijäksi, ja nyt edessä on todellinen suurtuotanto

      Tilaajille
    6. 6

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    7. 7

      Tanja Valanne paistaa jättimäisiä pizzoja, joihin uppoaa kilo juustoa – sukupizzan on pystynyt ahtamaan nopeasti vain kaksi ihmistä

    8. 8

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    9. 9

      Mikä yhdistää Marinia ja Kulmunia ja pitää uuden puna­mullan kasassa?

    10. 10

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    2. 2

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    3. 3

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    4. 4

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    5. 5

      HS:n piparikisaan ilmoittautui ”täysin lapasesta lähtenyt” suurteos

    6. 6

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    7. 7

      Viiksekkäät hipsterit rynnivät lähiöbaariin Mellunkylässä – ulkoapäin rujon näköiseen kuppilaan tehdään jo pöytävarauksia

    8. 8

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    9. 9

      Emmi-Liia Sjöholm sai kaveriltaan ”junttivaroituksen”, ja sitten hän itki – Harmiton heitto sai tajuamaan, että äänekkäimmät ja rohkeimmat hallitsevat maailmaa

      Tilaajille
    10. 10

      Jengijohtaja Lauri ”Late” Johansson murhasi kolme miestä, ja tänään hän vapautuu vankilasta – Kuukausiliitteen vuonna 2012 julkaistu henkilökuva kertoo tappajasta, joka pyysi Jumalalta anteeksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    6. 6

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    7. 7

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    8. 8

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    9. 9

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    11. Näytä lisää