Geenimuokattujen kaksosten tekijöiltä julkaistiin käsikirjoituksen katkelmia, arvostelijoiden mukaan keskeinen ongelma lakaistiin maton alle

Tiettävästi maailman ensimmäiset geenimuokatut vauvat syntyivät Kiinassa viime vuonna. Shenzenin yliopistossa työskennellyt tohtori He Jiankui muokkasi kaksostyttöjen perimää, jotta nämä olisivat immuuneja hi-virukselle.

Tiedeyhteisö on tuominnuthttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005913635.html kokeen jyrkästi moneen otteeseen. Kesällä julkaistu tutkimushttps://www.hs.fi/tiede/art-2000006133029.html osoitti, että hiville altistavan ccr5-geenin saksiminen toimintakyvyttömäksi lisää viidenneksellä todennäköisyyttä kuolla ­influenssaan ikävuosina 41–78.

He pääsi tempauksellaan historiankirjoihin, mutta hänen tavoitteenaan oli saada myös tiedeyhteisön perinteinen arvostus. He lähetti kokeen perusteella tehdyn tutkimusartikkelin arvostetuimpaan tiedelehteen Natureen ja yhdysvaltain suurimman lääkärijärjestön Jama-lehteen.

Tiedelehdet eivät julkaisseet artikkelia. Myös vertaisarvioimattomia tiedekäsikirjoituksia julkaiseva BioRxiv torjui kirjoituksen.

Nyt bostonilaisen MIT-yliopiston lehti MIT Technology Review on julkaissuthttps://www.technologyreview.com/s/614764/chinas-crispr-babies-read-exclusive-excerpts-he-jiankui-paper/ otteita kiinalaistutkijoiden käsikirjoituksesta kritiikin kera.

Arvostelun kärki osuu turvallisuuteen ja tutkimusetiikkaan.

Kiinalainen ryhmä kajosi alkioiden genomiin crispr-cas9-tekniikalla. Siinä ohjaus-rna eli crispr hakeutuu oikeaan kohtaan genomissa ja dna:ta silppuva proteiini cas9 tekee viillon.

Vaikka työkalu on tarkka, se voi yhtä kohtaa saksiessaan joskus haukata toisestakin. Artikkelissaan Hen ryhmän tutkijat selostavat, kuinka he tutkivat mahdollisia hutilaukauksia, ja sanovat löytäneensä vain yhden. Yksi alkio oli heidän mukaansa virheetön. Toiseen oli tullut yksi emäspari lisää kromosomiin yksi.

Lisäys oli sellaisessa kohdassa perimää, jonka merkitystä ei tiedetä, joten tutkijat päättelivät, ettei siitä lie haittaakaan.

Työtä kommentoivien asiantuntijoiden mukaan virheiden etsintä oli vajavaista. Lisäksi kiinalaiset pystyivät etsimään virheitä vain niistä alkioista, joita ei istuteta kohtuun.

”On teknisesti mahdotonta määrittää, että muokatussa sikiössä ’ei ilmennyt yhtään ohilaukausmutaatiota’ ilman, että tuhoaa sikiön tutkimalla jokaisen sen soluista. Tämä on kaiken sikiönmuokkauksen avainongelma, jonka kirjoittajat lakaisivat täysin maton alle”, Kalifornian yliopiston geenitutkija Fyodor Urnov kirjoittaa.

Kiinalaisartikkelin kirjoittajalistalla on vain kymmenen nimeä. Kahdeksan heistä on Hen alaisia. Lisäksi mukana on aids-tukiverkoston johtaja Hua Bai, joka auttoi rekrytoimaan tutkimukseen vapaaehtoisia pariskuntia, sekä biofyysikko Michael Deem yhdysvaltalaisesta Rice-yliopistosta. Yliopisto selvittää parhaillaan Deemin osuutta.

Hedelmällisyys- ja synnytyslääkäreiden nimiä ei mainita. Mahdollisesti lääkäreille ei kerrottu, että he auttoivat ensimmäisten geenimuokattujen vauvojen saattamisessa maailmaan.

Kiinalaisilla näytti olevan kiire.

Tekniikassa keskeistä on ccr5-geeni. Se koodaa immuunisolujen pinnalle reseptorin, johon hi-virus sattuu tarttumaan.

Miljoonilla ihmisillä on luontainen mutaatio tässä geenissä. Jos ihminen saa sen molemmilta vanhemmiltaan, proteiini jää syntymättä ja hi-virus ei pääse tarttumaan.

He komensi geenisakset poistamaan geenistä emäsparin. Näin syntynyt mutaatio on kuitenkin erilainen kuin ihmisillä luontaisesti kiertävä mutaatio. Periaatteessa voisi ajatella, että sillä ei ole väliä. Mutaatio kuin mutaatio tuhoaa geenin ja sillä hyvä.

Täysin varma siitä ei kuitenkaan voi olla, joten miksi ottaa riski?

Urnovin mukaan olisi ollut hyvin helppo selvittää solukokeissa maljalla, onko tutkijoiden mutaatio yhtä lailla vastustuskykyinen hiville kuin luontainen mutaatio.

”Tutkijat eivät tarkastaneet tätä. Sen sijaan he tekivät lapsia alkioista, joiden ccr5-geenin toiminnasta ei ollut varmuutta. Oliko tutkijoilla kiire? Eivätkö he vain välittäneet?” Ushnov kirjoittaa.

Uusia, riskialttiita hoitoja tavataan lääketieteessä kokeilla potilaisiin, joita perinteiset hoidot eivät auta ja jotka ovat vaarassa kuolla.

Tässä tapauksessa lasten isä oli hi-viruksen kantaja. Tämä saattoi synnyttää mielikuvaa lääketieteellisestä tarkoituksenmukaisuudesta tai luoda huolestuneille vanhemmille käsityksen, että heidän on lapsiaan ajatellen vastuullista osallistua kokeiluun.

Tutkimuspaperissa ei edes väitetä, että kokeen tarkoitus olisi suojata lapsia isänsä hiv:ltä hedelmöityksen yhteydessä. Tarkoitus oli tuoda lapsille suoja myöhemmällä iällä.

Hiv ei ole geneettinen sairaus. Se ei siis siirry hedelmöityksessä lapselle sillä tavoin, että geenieditointi olisi perusteltua.

Kokeessa varmistettiin perinteisin menetelmin, ettei hiv tartu hedelmöityksessä sikiöön. Siemenneste ”pestiin” perusteellisesti eli siittiöt erotettiin siemennesteestä. Siemenneste voi sisältää soluja, joihin hiv on tarttunut, mutta itse siittiöihin hiv ei tartu.

Tämä on arkipäivää hedelmällisyysklinikoilla ympäri maailman.

”Kiinassa hiv-positiivisuus kantaa voimakasta sosiaalista stigmaa. Vaikka perhe ja yhteiskunta painostavat lapsentekoon, hiv-positiivisilla ei ole pääsyä lapsettomuushoitoihin”, sanoo hedelmällisyyslääkäri Jeanne O’Brien.

Koe siis saattoi olla pariskunnalle ainoa keino saada hedelmöityshoitoa.

Osa MIT Technology Review’n kritiikistä koskee sellaisia muotoseikkoja, jotka olisi kunnollisessa vertaisarvioinnissa korjattu lopullisesta julkaisusta, kuten että tiivistelmässä asioita ilmaistaan ylimalkaisemmin kuin varsinaisessa tekstissä. Osa arvostelusta on silkkaa saivartelua.

Omassa artikkelissaan kiinalaiset luettelevat lukuja hiv-tartuntojen lisääntymisestä maassa ja kertovat, että aids on kymmenen yleisimmän kuolinsyyn joukossa monissa kehitysmaissa.

Arvostelijoiden mukaan kirjoittajat yrittävät tällä tavalla oikeuttaa tutkimuksensa, vaikka kriitikkojen mukaan ”vahvasti teknologinen ratkaisu tuskin laajasti auttaa ihmisiä kehitysmaissa”.

Selvältä joka tapauksessa näyttää, että kiinalaisten kokeelle vahvin motiivi oli halu tuottaa maailmaan ensimmäiset geenimuokatut vauvat liiaksi sivuilleen vilkuilematta.