Tiede

Grönlanti sulaa kuumimman ennusteen mukaan: kato on seitsenkertaistunut 30 vuodessa

Tänä vuonna jääkato on ollut toiseksi suurinta kymmenien vuosien seurannan aikana.

Grönlannista sulaa tai lohkeaa nyt jäätä seitsemän kertaa niin nopeasti kuin kaksi–kolmekymmentä vuotta sitten. Näin laskee lähes sadan tutkijan joukko, joka on tehnyt tähän asti tarkimman tutkimuksen jättimäisen mannerjäätikön viimeaikaisesta kehityksestä.

Nykyinen sulamisvauhti noudattaa ilmaston lämpenemisen korkeimpia ennusteita.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vuoden 2013 raportin mukaan suurin lämpeneminen nostaisi merten pintaa 67 senttimetriä vuosisadan loppuun mennessä. Se on seitsemän senttimetriä enemmän kuin keskimmäisessä lämpenemisennusteessa.

Grönlannin osuus pinnannousuun tulisi tässä kuumimmassa ennusteessa 5–16 senttimetriä.

Jos tämä ennuste toteutuu, 400 miljoonaa ihmistä joutuisi kärsimään merenpinnan noususta.

”Peukalosääntönä jokainen yhden senttimetrin merenpinnan nousu tarkoittaa, että uudet kuusi miljoonaa rannikolla asuvaa ihmistä altistuu tulville kautta maailman”, sanoo tutkimuksen toinen johtaja, Leedsin yliopiston professori Andrew Shepherd yliopistonsa tiedotteessa.

”Nämä eivät ole epätodennäköisiä tai pieniä vaikutuksia. Ne ovat käynnissä ja ne tulevat olemaan tuhoisia rannikkojen yhteisöille.”


Tutkijat yhdistivät tietoja 26 satelliittimittauksesta, joissa seurattiin jään tilavuuden, virtauksen ja painovoiman muutoksia.

Merenpintaa nostaa paitsi Etelämantereen, Grönlannin ja vuoristojäätiköiden sulaminen myös meriä paisuttava lämpölaajeneminen. Pitkään katsottiin, että molempien osuus on puolet, mutta viime vuosina jäätikköhäviö on kiihtynyt.

Sulaminen nostanut meriä vuosina 2005–2013 kaksi kertaa niin paljon kuin lämpölaajeneminen, kertoo Yhdysvaltain ilmaston- ja merentutkimuslaitos Noaa.

Uusi tutkimus arvioi Grönlannin jäätikkömassan muutoksia vuosina 1992–2018. Vielä 1990-luvulla jäätikkö pysyi lähes tasapainossa ja jään menetykset korvautuivat paljolti uudella jäällä.

Sittemmin menetys on ollut valtaisaa.

Kaikkiaan Grönlannista on kadonnut ajanjaksolla 3 800 miljardia tonnia jäätä. Merenpinta on tämän johdosta kohonnut vähän yli sentin, tarkkaan ottaen 10,6 millimetriä, laskee kansainvälinen tutkimusryhmä arvostetussa Nature-tiedelehdessä.


Jäätä on kadonnut sekä sulamisen että jään virtaamisesta suoraan mereen melkein yhtä paljon. Sulamisen osuus hävikistä on 52 prosenttia ja jäätikkövirran loput 48 prosenttia.

Keskimäärin puolentoista kilometrin paksuisen mannerjään sulamista ovat kiihdyttäneet lämpimät ilmat. Jäätikkövirtaa mereen nopeuttaa puolestaan vesien lämpeneminen, joka vaikuttaa jäätiköiden mereen ulottuviin ulokkeisiin.

Jään menetys on kiihtynyt tällä vuosikymmenellä. Kun 1990-luvulla sitä hävisi 33 miljardia tonnia vuodessa, niin nyt tahti on ollut seitsenkertainen eli 254 miljardia tonnia vuodessa.

Aivan viime vuosina sulamisvauhti hidastui huippulukemista. Kuitenkin tänä vuonna Grönlannin tienoilla ilmat ovat olleet poikkeuksellisen lämpimät, ja jäätikköä seuraavat tutkijat ovat havainneet, että menetys lähenee suurimman katokauden 2011–2012 lukemia. Tuolloin jäämassa hupeni 335 miljardia tonnia, kun tämänvuotinen kato oli runsaat 300 miljardia tonnia.

Vaikka määrät on huimia, Grönlannissa on vielä paljon jäätä jäljellä. Jos saaren kaikki jäät sulaisivat mereen, merenpinta nousisi lähes seitsemän ja puoli metriä.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miten toimia vihamielisen ihmisen edessä? Psykoterapeutti kertoo tekniikan, joka rauhoittaa mielen uhkaavassa tilanteessa

      Tilaajille
    2. 2

      Stylisti Teuvo Lomanille ehdollista vankeutta 13-vuotiaan pojan törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä

    3. 3

      Turun hovioikeus vapautti joukkomurhasta epäillyt irakilaiskaksoset syytteistä

    4. 4

      Pörssipaniikki pyyhkinyt jo yli 4,5 biljoonaa euroa maailman osakkeiden arvosta: HS seuraa markkinoiden kylmää kyytiä hetki hetkeltä

    5. 5

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    3. 3

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    4. 4

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    5. 5

      Mitä varten te olette siellä, kysyi Terttu Paavola pihalleen putkahtaneelta ihmisjoukolta – Mobiilipeli ajoi asukkaat raivon partaalle Vantaalla

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää