Tiede

Suomen kieleen on tullut vaikutteita yllättävästä suunnasta – moni sana on jäänne kohtaamisista indoiranilaisten kanssa

Suomen kielessä näkyy yhä jäänteitä suomalais-ugrilaisten ja indoiranilaisten kohtaamisista.

Vasa, varsa, sata ja arvo. Taivas, mesi, piimä ja jumala. Kauniita vanhoja suomen kielen sanoja.

Kaikki ovat laina­sanoja indoiranilaisesta kieliryhmästä, johon kuuluvat muun muassa farsi, hindi, urdu, persia, dari ja osseetti. Niitä voinee pitää melko vakiintuneina lainoina. Ikää näillä lainasanoilla on noin 4 000 vuotta.

”Suomen indoiranilaiset lainat juontavat juurensa suomalais-ugrilaisten kielten synty­seuduille, sinne kuuluisaan Volgan mutkaan”, kielentutkija Sampsa Holopainen sanoo.

Holopainen väittelee suomalais-ugrilaisten kielten laina­sanoista lauantaina Helsingissä.

Mistä indoiranilaiset suomeen siirtyneet lainasanat kertovat?

Lainoissa on paljon sanoja, jotka liittyvät hevosiin. Näitä on varsa, jonka vastine vrsan tarkoitti muinaisessa sanskriitissa uroseläintä.

Tämä sopii hyvin yhteen sen kanssa, että Mustan­meren seuduilta tulleiden indoeurooppalaisten kielten puhujat levittäytyivät hevosten avulla. Indo-iranilaiset kielet ovat indoeurooppalaisten kielten itäinen ryhmä.

Kielitieteessä puhutaan kulttuurilainoista. Kun kahden kulttuuripiirin kohdatessa yhteisö tutustuu uusiin keksintöihin ja tekniikkaan, se usein omaksuu niitä koskevat sanat.

Toinen näkyvä sanaryhmä ovat mehiläisten hoitoon liittyvät termit, myös sana mehiläinen. Mehiläinen on johdos indoiranilaisesta sanasta mekš.

”Alkuperäinen sana tarkoitti ylipäänsä lentäviä hyönteisiä. Suomalais-ugrilaisissa kielissä se tarkentui merkitsemään nimenomaan mehiläistä.”

Mehiläinen on levinnyt laajasti suomen lisäksi muun muassa mordvaniin, mariin, udmurttiin, komiin ja unkariin.



Myös sana sata on laina, mikä kuulostaa tavallaan erikoiselta. Eivätkö esi-isämme osanneet laskea niin pitkälle ennen tutustumista indoiranilaisiin?

”En ehkä tulkitsisi noin. Voihan olla, että laskettiin vain eri lailla, esimerkiksi tusinoittain.”

Tuhansia vuosia sitten indoiranilaiset ja suomalais-ugrilaiset kielialueet olivat lähellä toisiaan, melkein naapureita.

Silloin saimme Holopaisen mukaan lainasanoja, joista osa on säilynyt käytössä tähän päivään asti.

Indoiranilaisia lainoja on kaikkiaan noin 250. Osa niistä on varmempia ja osa epävarmempia. Jotkin ovat säilyneet vain osassa suomalais-ugrilaisia kieliä.

”Unkarissa on useita indoiranilaisia lainasanoja, jotka eivät ole enää suomessa käytössä, kuten ruoskaa tarkoittava ostor.”

Holopainen ei ole ensimmäinen aihetta tutkinut kielitieteilijä. Indoiranilaisia lainoja on dokumentoitu jo 1870 -luvulla. Ne muodostivat alun perin pohjan hypoteesille Volgan-mutkassa asuineista suomalais-ugrilaisista. Laajemmin lainoja dokumentoitiin 1970- ja 1980-luvuilla.

Holopaisen väitös on ensimmäinen kriittinen kokonaisesitys aiheesta. Väitöksen ohjaaja, Helsingin yliopiston fennougristiikan professori Janne Saarikivi sanoo väitöstä poikkeuksellisen hienoksi työksi, joka asettaa paikoilleen 150 vuotta aiempaa tutkimusta.

Holopainen kyseenalaistaa osan aiemmin löydetyistä lainoista. Kielilainojen jäljittäminen tuhansien vuosien takaa ei ole aivan yksinkertaista. Tyypillisesti lainasanoja on pyritty ajoittamaan niiden levinneisyyden perusteella.

”Jos sana esiintyy esimerkiksi kaikissa nykyisissä suomalais-ugrilaisissa kielissä, on hyvin mahdollista, että se on lainattu jo ennen kielten erkaantumista.”

Holopaisen mukaan sanojen levinneisyydelle on kuitenkin annettu liikaa painoarvoa, kun arvioidaan lainojen ikää.

Kielet kehittyvät eri tavoin. Sanan puuttuminen osasta ugrilaisia kieliä ei välttämättä todista, että se tuli muihin kieliin vasta erkaantumisen jälkeen. Kielistä kun katoaa sanoja vuosisatojen ja tuhansien aikana. Holopainen lähestyi lainasanoja ennen muuta äänneasun kehittymisen kautta.

”Esimerkiksi äänteet o ja e ovat muuttuneet a:ksi indoiranilaisessa kantakielessä. Vanhimmissa lainoissa e ja o ovat kuitenkin säilyneet. Niinpä äänteiden kehityksen perusteella voidaan päätellä, kuinka vanhoja lainat ovat.”


Indoiranilaisten kielten kohdalla ajoittamista helpottaa se, että osasta niistä on säilynyt kirjoitettuja dokumentteja jo ajalta ennen ajanlaskun alkua. Tällainen kieli on sanskriitti. Tekstien avulla voidaan katsoa, millaisia sanoja on käytetty.

Indoeurooppalaisten kielten kohdalla tämä on erityisen tärkeää, koska ne ovat levinneet käytännössä Euroopan hallitsevaksi kieliryhmäksi. Niinpä lainoja on tullut myöhemminkin.

Vaikka lukusana sata on indoiranilainen laina, tuhat on tullut suomeen tullut Baltiasta indoeurooppalaisesta kielestä, mutta yli tuhat vuotta myöhemmin.

Löytyykö sitten indoiranilaisista kielistä sanoja, jotka on lainattu suomalais-ugrilaisista kielistä? Holopainen pohtii hetken.

”Yleensä kieliryhmien kohdatessa vaikutteet liikkuvat ensisijaisesti yhteen suuntaan. Esimerkiksi nykysuomessa on paljon lainoja ruotsista ja englannista, mutta toiseen suuntaan niitä on vähemmän.”

Vaikuttaa siltä, että myös 4 000 vuotta sitten suomalais-ugrilaiset ennemmin ottivat vastaan sanoja kuin antoivat. Tämä ei ole estänyt joitakin kielitieteilijöitä ehdottamasta, että jotkin sanat on sittenkin lainattu suomesta muihin kieliin.

Hindulaisuuden sään ja sodan Indra-jumalan nimen on ajateltu tulleen suomalais-ugrilaisesta sanasta Ilma tai Ilmari. Muinaisessa avestan kielessä puolestaan esiintyi myyttinen kala, jota kutsuttiin nimellä kara. Lisää perusteluja kaivataan.

”Omassa tutkimuksessani en varsinaisesti katsonut noita lainoja, mutta jos miettii äänne­asuja, en ehkä pitäisi teorioita uskottavina.”

Olennainen piirre Holopaisen työssä on ollut epätodennäköisten lainojen siivoaminen. Esimerkiksi sanaa suoli on pidetty johdoksena kantasanasta, johon olisi perustunut myös sanskriitin kielen taloa tarkoittanut sana śā́lā.

Sen äänneasun kehitys ei tässä kuitenkaan vastaa sitä, miten sen olisi voinut olettaa johdonmukaisesti kehittyvän, eikä johdoskaan ole kaikkein selvin – talon ja suolen yhteys ei ole mitenkään ilmiselvä.

Holopainen löysi myös uusia lainoja mutta ei juuri suomeen.

”Esimerkiksi marin muro ja mordvan moro, jotka tarkoittavat laulua, ovat nähdäkseni lainaa indoiranilaisesta verbistä mraw. Samasta on peräisin avestakielen verbi mrū eli puhua.”

Suomesta tämä sana on sitten unohtunut vuosituhanten aikana.

Sampsa Holopainen väittelee 14.12. kello 12 Helsingin yliopistossa aiheesta ”Indo-Iranian borrowings in Uralic. Critical overview of sound substitutions and distribution criterion”. (Yliopistonkatu 4, Porthania, sali PII).
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen – vertaa ilmanlaatua koti­seudullasi Intian kaasu­kammioon

      Tilaajille
    2. 2

      Länsimaalaiset ovat yhä kovassa huudossa Thaimaassa, ja netissä seuraa etsivät tavalliset ihmiset varsin tavanomaisin keinoin: ”Baarityttöily on vähentynyt”

    3. 3

      Vantaa yrittää saada golfkenttää haltuunsa käräjäoikeuden kautta, yrittäjät varautuvat hakemaan miljoonakorvauksia

    4. 4

      Kuningatar Elisabet: Harry ja Meghan menettävät kuninkaalliset tittelinsä eivätkä saa enää rahaa julkisista varoista

    5. 5

      Mistä Sauli Niinistö tykkää Twitterissä? HS kävi läpi tasavallan presidentin some-käyttöä ja sai puhelun Mäntyniemestä

      Tilaajille
    6. 6

      IMF:n pääjohtaja: Maailmassa jylläävät nyt samat ilmiöt, jotka johtivat vuoden 1929 pörssiromahdukseen

    7. 7

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    8. 8

      Nuorten käytöksessä on tapahtunut muutos, ja se enteilee alkoholin kulutuksen laskua kaikkialla maailmassa

      Tilaajille
    9. 9

      ”Miten tehdään suomalainen keisarileikkaus?” – Ruotsalaiset jaksavat edelleen kertoa suomalaisista puukko- ja alkoholivitsejä

    10. 10

      Hävittäjälentäjä Mauri Maunula, 98, on kilpaillut useista urheilumestaruuksista, mutta suomalaisille hän on tuttu lempeästä laulusta, joka sai somen räjähtämään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    2. 2

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    3. 3

      Suomalaiset eivät osaa huolehtia terveydestään, ja miehet ovat pahin murhekryyni – jos haaveilet pitkästä terveellisestä elämästä, muista nämä asiat

      Tilaajille
    4. 4

      Tamperelaisen taloyhtiön havainnekuvat lipsahtivat someen ja monet riemastuivat – kuvapari näyttää, kuinka 1970-luvun elementti­kerrostalon voisi korvata

    5. 5

      Moni suomalaismies etsii rakkautta Thaimaasta, ja nyt Thaimaan suositut naistubettajat kertovat, miten napataan hyvä länsimaalainen mies

      Tilaajille
    6. 6

      Ville Liikanen käveli katua Punavuoressa, kun 100-asteinen vesi yhtäkkiä poltti jalat nilkoista alaspäin: ”Kun olisi tajunnut hypätä vaikka auton päälle”

    7. 7

      Olen pettynyt opetuksen tasoon ammatti­korkea­koulussa

    8. 8

      Kuningatar Elisabet: Harry ja Meghan menettävät kuninkaalliset tittelinsä eivätkä saa enää rahaa julkisista varoista

    9. 9

      Vähintään kymmenet asiakkaat ovat ostaneet Elisan laaja­kaistaan lisä­nopeutta valheellisten myynti­puheluiden perusteella

    10. 10

      Isis-taistelijan vaimo tuotiin viime yönä lapsineen Norjaan, ja nyt tapaus uhkaa hajottaa maan hallituksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hahmotamme värejä eri tavoin, ja osa ihmisistä voi olla supernäkijöitä – Testaa ja vertaa, näetkö värit samoin kuin muut ihmiset

      Tilaajille
    2. 2

      Unohda ohje viidestä ateriasta päivässä – näin kannattaa syödä, jos haluaa pysyä mahdollisimman virkeänä

      Tilaajille
    3. 3

      Töölöön valmistui pari vuotta sitten 30 000 neliön pysäköinti­luolasto, mutta nyt se seisoo tyhjänä

    4. 4

      Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

      Tilaajille
    5. 5

      Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

      Tilaajille
    6. 6

      Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana

      Tilaajille
    7. 7

      Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

    8. 8

      Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

    9. 9

      Tietynlainen treeni saa energiankulutuksen roihuamaan jopa päiviksi – Tästä on kyse jälkipoltoksi kutsutussa ilmiössä

      Tilaajille
    10. 10

      Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

    11. Näytä lisää