Tiede

Tähtitieteilijät varoittavat avaruuteen lähetettävistä satelliitti­laivueista – niistä ensimmäiset voi nähdä jo nyt jopa paljain silmin

Space X -yhtiö aikoo lähettää Maata kiertävälle radalle 60 satelliittia kerrallaan muutaman viikon välein. Starlink-letkan voi nähdä myös Suomessa lauantai-iltana.

Pitääkö olla huolissaan, kun Space X -yhtiö alkaa vuodenvaihteesta alkaen lähettää Maata kiertävälle radalle 60 satelliittia kerrallaan parin viikon välein?

Yhtiön tavoitteena on, että 2020-luvun puolivälissä ympärillämme pyörii 12 000 Starlink-satelliittia, joiden välityksellä kaikkialta maapallolta saa yhteyden internetiin. Ensimmäiset kaksi lastia on vapautettu avaruuteen.

Marco Langbroekin Kamera tallensi Hollannissa näkymän, kun ensimmäinen parvi lähti matkalleen viime toukokuussa.



Pimeällä taivaalla uudet satelliitit voivat näkyä paljain silminkin kirkkaina viivoina, kun auringon valo heijastuu niistä. Käytännössä näin voi käydä jonkin aikaa auringonlaskun jälkeen ja ennen sitä.

Marraskuussa laukaistujen satelliittien letkan voi nyt havaita Suomessa alkuillasta hyvin matalalla eteläisessä horisontissa, neuvoo Santeri Manninen tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta.

Useat tähtitieteilijät ovat varoittaneet, että tuhannet ja tuhannet satelliitit voivat tulevaisuudessa häiritä Maassa toimivien teleskooppien havaintoja.
”Ne ovat välissä, kun tarkkailemme Maasta muuta universumia. Se mitä on niiden takana, jää näkemättä, oli se sitten mahdollisesti vaarallinen asteroidi tai kaukainen kvasaari”, varoitti astrofyysikko Dave Clements Lontoon Imperial Collegesta Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelussa.

Satelliittien radioliikenne taas saattaa häiritä radioteleskooppien toimintaa. Helsingin yli­opiston ja Maanmittauslaitoksen tähtitieteen professori Karri Muinonen pitää radiopuolen häiriöitä tällä hetkellä todennäköisempänä haittana.

”Siitä käydään vääntöä. Radioliikenne voi tulla alueelle, jolla tehdään tähtitieteen havaintoja”, Muinonen sanoo.

Näkyvän valon teleskooppien katseelle riittää Muinosen mukaan tilaa, vaikka muidenkin yhtiöiden, kuten Amazonin ja brittiläisen Onewebin, suunnitelmat huomioiden avaruudessa voi risteillä muutaman vuoden kuluttua 42 000 viestintäsatelliittia.

”Kyllä siellä paljon tavaraa alkaa olla, mutta uskoisin silti, ettei se vielä ole katastrofaalista näkyvän alueen tähtitieteelle, jota harjoitetaan maasta käsin”, Muinonen sanoo. Kovaa vauhtia liikkuvat pienet kappaleet voivat näkyä teleskooppikuvissa taustakohinana.

Space X on lupaillut, että tulevia satelliitteja voidaan pinnoittaa vähemmän heijastaviksi ja että niitä voidaan ohjailla pois tärkeiden tieteellisten havaintojen tieltä.

Eniten suomalaiset asiantuntijat ovat huolissaan avaruusromun lisääntymisestä.

”Kun satelliitti on käyttöikänsä päässä, se pitää ottaa pois, jotta se ei ole uhka muille”, sanoo avaruusfysiikan professori Minna Palmroth Helsingin yli­opistosta.

Space X sanoo, että sen satelliitit ohjataan käytöstä poistumisen jälkeen parissa kuukaudessa pois radalta. Vaikka ohjaus ei enää toimisi, ne päätyvät yhtiön mukaan viiden vuoden sisällä ilmakehään ja palavat.

Palmrothin mukaan näin siellä todella käy kohtuullisessa ajassa pienille kappaleille, jotka ovat 300–450 kilometrin korkeudessa. Sen sijaan 700 kilometrissä kiertävien kappaleiden tuhoutuminen itsekseen kestää laskennallisesti jo 150 vuotta.

Space X:n internetsatelliittien on tarkoitus sijoittua 330–1  300 kilometrin korkeuteen.

Maan ympärillä pyörii Muinosen mukaan jo nyt melkein miljoona 1–10 sentin mittaista avaruusromun hitusta, jotka ovat syntyneet erilaisten laitteiden törmäyksistä ja hajoamisista.

Ne ovat pieniä mutta kiitävät vaarallisen suurella nopeudella. Maata kiertävälle radalle ei pääse eikä siellä pysy pienemmällä kuin noin kahdeksan kilometrin sekuntinopeudella.

Kun tuhansittain uusia satelliitteja kiertää maata, ne ovat alttiina vanhojen romuhiutaleiden törmäyksille, jotka voivat tehdä niistä itsestään uutta romua.

Jos romu lisääntyy hallitsemattomasti, kasvaa riski, että se vahingoittaa kalliita avaruusteleskooppeja ja kaventaa kaikkea toimintaa avaruudessa. Palmrothin mielestä olisi hyvä saada kansainväliset pelisäännöt Maan kiertoratojen käytölle eli sille, kuinka paljon ja mille radoille saa satelliitteja sijoittaa.

”Pitäisi huolehtia, etteivät firmat käytä avaruutta niin, etteivät muu voi siellä toimia. Yhdysvallat laittaa sinne nyt aika paljon tavaraa.”

Avaruuden käyttö on varsin vapaata, muttei sääntelemätöntä.

Vuonna 1967 solmitun avaruuden yleissopimuksen yksi pää­periaate on, että avaruutta saa hyödyntää, sanoo työ- ja elin­keinoministeriön johtava asiantuntija, avaruusoikeuteen erikoistunut juristi Jenni Tapio. Yksityiset toimijat tarvitsevat luvan omalta valtioltaan, joka vastaa valvonnasta ja vahingoista.

Yhdysvallat on myöntänyt Space X:lle luvan satelliitti­laivueiden sijoittamiseen. Valtiot eivät voi toistensa myöntämiin lupiin vaikuttaa. Luvat pitää hankkia myös satelliittien tarvitsemille radiotaajuuksille. Niiden kohdalla muut voivat ennalta vedota mahdollisiin haittoihin.

Tapion mukaan avaruudessa on yhä tilaa kaikille, jos käytöstä poistuvat laitteet siivotaan pois. Kansallisesta lainsäädännöstä riippuu, velvoitetaanko avaruusyhtiöt raivaamaan jälkensä.

”Tästä ei ole sitovaa kansainvälistä sopimusta, pikemminkin eräänlainen insinööristandardi.”

Sen mukaan 25 vuoden kuluessa laukaisusta laitteen on ohjauduttava tuhoutumaan ilmakehään tai niin sanotulle hautausmaakiertoradalle.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moni säilyttää vihanneksia ja hedelmiä väärin, ja se voi johtaa turhaan hävikkiin – asiantuntija kertoo helpot korjausliikkeet

      Tilaajille
    2. 2

      Sars-selviytyjä kertoo, miten nyt välttelee koronavirusta – Alex Lamilla on ainakin kymmenen käytännön keinoa

    3. 3

      Mitä tapahtui Helsingissä vuonna 1965? Auton alle kuolivat 7-vuotias koulupoika ja 54 muuta jalankulkijaa

      Tilaajille
    4. 4

      Unohdettu idylli rapistuu Sellon varjossa: Puutalojen pihapiiri tyhjeni yllättäen, vaikka tontti on keskellä Leppävaaraa

    5. 5

      Ulosajo Kehä III:lla haittaa itään suuntautuvaa liikennettä Vantaalla

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    3. 3

      Jenny Nyman alkoi ostaa, remontoida ja myydä asuntoja pari vuotta sitten – nyt työn alla on kuudes asunto

      Tilaajille
    4. 4

      Poliisi: Kadoksissa ollut Miikka Leinonen löytyi kuolleena Rajasaaren edustalta Helsingissä

    5. 5

      Black Sabbathin esikoisalbumin kuuluisassa kansikuvassa poseeraavan naisen henkilöllisyys paljastui viimein – Mutta piilotteliko hän todella kissaa takkinsa alla?

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Huippuharpisti Emmanuel Ceysson osaa kertoa muusikoille, miten kilpailut voitetaan – Suomalaisille hän on ”ranskan­peruna”, ja syy siihen on puoliso Antti Holma

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää