Tiede
Rahahuolet heikentävät nuorten aikuisten hyvinvointia vuosiksi, mutta hyvät taloustaidot suojelevat mielenterv
Rahahuolet heikentävät nuorten aikuisten tyytyväisyyttä ja mielenterveyttä vielä vuosiksi eteenpäin. Näiltä talousahdingon ikäviltä seurauksilta kuitenkin suojaavat taloudelliset taidot ja luottamus siihen, että pystyy hoitamaan omia raha-asioitaan.
Lapsuuden perheen toimeentulovaikeuksien tiedetään lisäävän nuorten masennusriskiä myöhemmällä iällä. Suomalaistutkijat osoittivat nyt, että myös nuoren aikuisen itsenäistymisvaiheen taloushuolet koettelevat mielenterveyttä.
Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät nuorten aikuisten kokemuksia taloudellisista vaikeuksista ja niiden yhteyksistä sosiaalisiin suhteisiin, masentuneisuuteen ja siihen, miten tyytyväisiä he ovat elämäänsä.
Yli viiden sadan ihmisen ryhmää tutkittiin kolmessa vaiheessa 23-, 25- ja 28-vuotiaina.
Kyseinen elämänvaihe, eräänlainen pitkittynyt nuoruus, on Salmela-Aron mukaan Suomessa maailman pisin. Suomalaiset nuoret muuttavat poikkeuksellisen nuorina pois kotoa.
”Nuoret ovat tosi pitkään välivaiheessa. Integroituminen yhteiskuntaan on hitain prosessi maailmassa. Vielä 25-vuotiaana vain 40 prosenttia tietää, mille alalle he suuntautuvat”, Salmela-Aro sanoo.
Tutkimuksessa kysyttiin siitä, miten nuoret aikuiset saivat rahansa riittämään: joutuivatko he turvautumaan säästöihin, pitikö heidän lykätä tärkeitä hankintoja, oliko muutettava halvempaan asuntoon, oliko tarvetta tehdä ostoksia luotolla aiempaa useammin ja tarvitsivatko he pikavippejä.
Penninvenytyksen kokemusten lisäksi otettiin huomioon tulojen vähenemiset.
”Osalla nuorista aikuisista oli huomattavasti ongelmia tulla taloudellisesti toimeen. Yhdistettynä yleiseen taloudelliseen ja työelämän epävarmuuteen taloudelliset vaikeudet ovat kyllä nykypäivänä merkittäviä tekijöitä nuorten aikuisten hyvinvoinnille”, tutkimusta tehnyt tutkijatohtori Mette Rantahttps://www.hs.fi/haku/?query=mette+ranta sanoo.
”Taloudellinen kyvykkyys ei ole vain taloustaitoja vaan myös tunnetta, että osaa hoitaa raha-asioitaan. Merkittävä suojaava tekijä on oma kokemus siitä, että pystyy hallitsemaan talouttaan ja tulemaan toimeen pienilläkin tuloilla”, Ranta sanoo.
Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, olivatko tunnolliset ihmiset parempia suunnittelemaan ja hoitamaan talouttaan. Tutkijat korostavat, että talouden taitoja ja tajua voi opettaa.
”Taloudellinen kyvykkyys on taito, joka kehittyy nuoruudessa ja varhaisessa aikuisuudessa. Mallit tulevat aika pitkälti kotoa”, Salmela-Aro sanoo.
Taloustaidot ovat hänen mukaansa eriytyneet sosioekonomisen taustan mukaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että varakkaiden perheiden lapset kouliintuvat paremmin hallitsemaan raha-asioitaan, jos heillä on rahaa käytössä ja mahdollisuuksia tehdä rahaan liittyviä ratkaisuja.
Myös Rannan mielestä sekä perheissä että kouluissa pitäisi puhua enemmän raha-asioiden hoitamisesta.
”Talousasioista pitäisi puhua enemmän positiivisessa valossa. Taloudellista elämänhallintaa pitäisi tukea nimenomaan siinä kriittisessä vaiheessa, kun nuoret ovat muuttamassa omaan talouteen”, Ranta sanoo.
Suomessa vahva hyvinvointivaltio suojaa taloudellisilta vaikeuksilta. Se voi silti johtaa myös siihen, ettei rahan merkitystä tiedosteta samalla lailla kuin maissa, joissa itse pitää maksaa koulutuksesta ja terveydenhoidosta.
”Jos koulutus maksaa niin paljon kuin Yhdysvalloissa, rahan arvoa on pakko pohtia”, Salmela-Aro sanoo.
Koulussa opetettavat taloustaidot eivät tarkoita sijoitusneuvoja. Kyse on enemmän siitä, pystyykö maksamaan laskut ajoissa, osaako sovittaa tulot ja menot toisiinsa ja mistä voi saada tukea tarpeen tullen.
Tutkimushttps://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2167696819893574 julkaistiin Emerging Adulthood -tiedelehdessä. Artikkelin muut tekijät ovat Tampereen yliopiston psykologian professori Raija-Leena Punamäki https://www.hs.fi/haku/?query=raija-leena+punamakija Indianan yliopiston apulaisprofessori Angela Chowhttps://www.hs.fi/haku/?query=angela+chow.
Lapsuuden perheen toimeentulovaikeuksien tiedetään lisäävän nuorten masennusriskiä myöhemmällä iällä. Suomalaistutkijat osoittivat nyt, että myös nuoren aikuisen itsenäistymisvaiheen taloushuolet koettelevat mielenterveyttä.
Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät nuorten aikuisten kokemuksia taloudellisista vaikeuksista ja niiden yhteyksistä sosiaalisiin suhteisiin, masentuneisuuteen ja siihen, miten tyytyväisiä he ovat elämäänsä.
Yli viiden sadan ihmisen ryhmää tutkittiin kolmessa vaiheessa 23-, 25- ja 28-vuotiaina.
”Elämän kolmannen vuosikymmenen tärkeä kehitystehtävä on pystyä hallitsemaan omaa taloutta ja ymmärtämään, mistä rahaa tulee ja mihin sitä menee”, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Arohttps://www.hs.fi/haku/?query=katariina+salmela-aro Helsingin yliopistosta.”Vielä 25-vuotiaana vain 40 prosenttia tietää, mille alalle he suuntautuvat.”
Kyseinen elämänvaihe, eräänlainen pitkittynyt nuoruus, on Salmela-Aron mukaan Suomessa maailman pisin. Suomalaiset nuoret muuttavat poikkeuksellisen nuorina pois kotoa.
”Nuoret ovat tosi pitkään välivaiheessa. Integroituminen yhteiskuntaan on hitain prosessi maailmassa. Vielä 25-vuotiaana vain 40 prosenttia tietää, mille alalle he suuntautuvat”, Salmela-Aro sanoo.
Tutkimuksessa kysyttiin siitä, miten nuoret aikuiset saivat rahansa riittämään: joutuivatko he turvautumaan säästöihin, pitikö heidän lykätä tärkeitä hankintoja, oliko muutettava halvempaan asuntoon, oliko tarvetta tehdä ostoksia luotolla aiempaa useammin ja tarvitsivatko he pikavippejä.
Penninvenytyksen kokemusten lisäksi otettiin huomioon tulojen vähenemiset.
”Osalla nuorista aikuisista oli huomattavasti ongelmia tulla taloudellisesti toimeen. Yhdistettynä yleiseen taloudelliseen ja työelämän epävarmuuteen taloudelliset vaikeudet ovat kyllä nykypäivänä merkittäviä tekijöitä nuorten aikuisten hyvinvoinnille”, tutkimusta tehnyt tutkijatohtori Mette Rantahttps://www.hs.fi/haku/?query=mette+ranta sanoo.
Ilmeni myös, että jos koehenkilöllä oli taloudellisia vaikeuksia 23–25-vuotiaana, hänellä oli 28-vuotiaana todennäköisemmin masennusoireita. Myös hänen tyytyväisyytensä elämään oli heikompi. Mielenterveys ja tyytyväisyys rakoili kuitenkin vain niillä, joilta puuttui taloudellista kyvykkyyttä.”Mallit tulevat aika pitkälti kotoa.”
”Taloudellinen kyvykkyys ei ole vain taloustaitoja vaan myös tunnetta, että osaa hoitaa raha-asioitaan. Merkittävä suojaava tekijä on oma kokemus siitä, että pystyy hallitsemaan talouttaan ja tulemaan toimeen pienilläkin tuloilla”, Ranta sanoo.
Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, olivatko tunnolliset ihmiset parempia suunnittelemaan ja hoitamaan talouttaan. Tutkijat korostavat, että talouden taitoja ja tajua voi opettaa.
”Taloudellinen kyvykkyys on taito, joka kehittyy nuoruudessa ja varhaisessa aikuisuudessa. Mallit tulevat aika pitkälti kotoa”, Salmela-Aro sanoo.
Taloustaidot ovat hänen mukaansa eriytyneet sosioekonomisen taustan mukaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että varakkaiden perheiden lapset kouliintuvat paremmin hallitsemaan raha-asioitaan, jos heillä on rahaa käytössä ja mahdollisuuksia tehdä rahaan liittyviä ratkaisuja.
”Koulu voisi olla paikka, jossa näitä eroja voitaisiin kaventaa”, Salmela-Aro sanoo.”Talousasioista pitäisi puhua enemmän positiivisessa valossa.”
Myös Rannan mielestä sekä perheissä että kouluissa pitäisi puhua enemmän raha-asioiden hoitamisesta.
”Talousasioista pitäisi puhua enemmän positiivisessa valossa. Taloudellista elämänhallintaa pitäisi tukea nimenomaan siinä kriittisessä vaiheessa, kun nuoret ovat muuttamassa omaan talouteen”, Ranta sanoo.
Suomessa vahva hyvinvointivaltio suojaa taloudellisilta vaikeuksilta. Se voi silti johtaa myös siihen, ettei rahan merkitystä tiedosteta samalla lailla kuin maissa, joissa itse pitää maksaa koulutuksesta ja terveydenhoidosta.
”Jos koulutus maksaa niin paljon kuin Yhdysvalloissa, rahan arvoa on pakko pohtia”, Salmela-Aro sanoo.
Koulussa opetettavat taloustaidot eivät tarkoita sijoitusneuvoja. Kyse on enemmän siitä, pystyykö maksamaan laskut ajoissa, osaako sovittaa tulot ja menot toisiinsa ja mistä voi saada tukea tarpeen tullen.
Tutkimushttps://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2167696819893574 julkaistiin Emerging Adulthood -tiedelehdessä. Artikkelin muut tekijät ovat Tampereen yliopiston psykologian professori Raija-Leena Punamäki https://www.hs.fi/haku/?query=raija-leena+punamakija Indianan yliopiston apulaisprofessori Angela Chowhttps://www.hs.fi/haku/?query=angela+chow.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Psykologia Seuraa
- Hyvinvointi Seuraa
- Nuoret Seuraa
- Raha Seuraa
- Tutkimukset Seuraa
- Mikko Puttonen Seuraa
Kommentit