Onko ruokia, jotka säilyvät syötävänä paremmin lämpimässä kuin pakkasessa?

Alex Karjalainen, 13

Kyllä on. Kaikki ruoat, joissa on runsaasti vettä, voivat vau­rioitua pakkasessa. Esimerkiksi kurkussa on paljon vettä. Se säilyy parhaiten 10–15 celsiusasteen lämpötilassa.

Jos kurkun pakastaa, sen rakenne pehmenee. Lisäksi väri ja maku muuttuvat sulatuksen jälkeen.

Samoin käy muillekin kasviksille, sillä niiden sisältämän veden jäätyessä syntyy jääkiteitä, jotka rikkovat kasvien pienenpienien solujen muodostaman kasvisolukon rakennetta. Solukon rikkoutuessa makua ja väriä muuttavat aineet vapautuvat.

Myös salaatinkastikkeet ja majoneesit ovat pakkaselle arkoja ruokia. Niillä on niin sanottu emulsiorakenne eli niiden ainekset eivät ole täysin toisiinsa sekoittuneita. Jos tuo rakenne rikkoutuu veden jäätyessä, öljy alkaa erottua liikaa muista aineksista.

Myös hedelmien ja marjojen rakenne muuttuu pakkasessa, mutta maku ei kovin paljon. Monet pakastavatkin niitä.

Myös kasviksia voi pakastaa laadukkaasti, kunhan ne ensin ryöppää eli kiehauttaa vedessä. Tällöin niiden entsyymit tuhoutuvat.

Pakastaminen on tarpeellista, jos ruokia haluaa säilyttää syötävänä pitkiä aikoja. Hyvin monet ruoat säilyvät tuoreen kaltaisina nollan celsiusasteen ylittävissä lämpötiloissa mutta eivät kovin pitkään.

Kirsi Jouppila

elintarviketeknologian dosentti

Helsingin yliopisto

Jos avaruudessa vesi muodostaa kuplan pinta­jännityksen vuoksi, mitä tapahtuu saippuavedelle?

Eelis Pärnänen, 9 ja Aatos Pärnänen, 7

Kun kaataa vettä varovasti maata kiertävällä avaruusasemalla lähes painottomissa oloissa, syntyy todellakin värähtelevä vesipallo. Sen pitää koossa pintajännitys. Vesi on ikään kuin joustavan kalvon sisällä.

Pintajännitys syntyy siitä, että veden molekyylien välillä on vetovoimia. Nesteen sisällä nuo voimat kohdistuvat molekyyleihin joka puolelta, jolloin ne keskimäärin kumoavat toisensa.

Pinnan molekyyleihin vetovoimat kohdistuvat vain nestepallon sisäpuolelta. Tämä saa aikaan sen, että pinnan molekyylit muodostavat kerroksen, joka on kuin kalvo.

Veden pintajännitys on haitaksi, kun yritetään pestä jotain pelkällä vedellä. Pintajännityksen takia vesi ei kastele vaatetta kunnolla. Se ei pääse tunkeutumaan kankaan kuitujen väliin.

Siksi pesuaineissa on tensidejä, jotka pienentävät pintajännitystä. Nämä aineet asettuvat vesimolekyylien väleihin ja pienentävät niiden välisiä vetovoimia.

Jos pesuainevettä kaataa lasista avaruusasemalla, tuloksena on yhä vesipallo, mutta se on huomattavasti hauraampi ja hajoaa helpommin. Pesuaine ei siis hävitä kokonaan vesimolekyylien välisiä voimia vaan heikentää niitä.

Tom Kuusela

yliopistotutkija

fysiikan ja tähtitieteen laitos

Turun yliopisto

Miksi puut ovat korkeita?

Unto Laakso, 3

Puut ja useat muutkin kasvit pyrkivät kohoamaan muun kasvillisuuden yläpuolelle saadakseen mahdollisimman paljon valoa. Ne tarvitsevat valoa yhteyttämiseen.

Puut ja muut kasvit tuottavat yhteyttämällä ravinnokseen sokeria. Samalla vapautuu happea, jota ilman esimerkiksi me ihmiset emme voi elää.

Yhteyttäminen toteutuu kasvien lehdissä ja neulasissa. Koska siihen tarvitaan tarpeeksi valoa, yhteyttäminen ajoittuu Suomessa kesään. Siksi puut kasvavatkin kesällä.

Kun kävelee tiheässä metsässä, puiden kurkottelun kohti valoa näkee selvästi. Puut ovat kasvaneet solakoiksi, ja lehtiä tai neulasia sisältävät oksat sijaitsevat korkealla rungossa. Korkeimmat yksilöt saattavat olla yli satametrisiä.

Puut pystyvät kasvamaan korkeiksi, koska perintötekijät niiden sisällä mahdollistavat sen. Puille kasvaa yksi pitkä runko, kun taas esimerkiksi pensaat haaroittuvat jo alaosistaan. Osa kasveista on sopeutunut tulemaan toimeen varjossa.

Avoimilla paikoilla puiden ei tarvitse niin kovasti taistella valosta. Silloin ne jäävät lyhyemmiksi, ja latvuksesta tulee leveä.

Pekka Saranpää

tutkimuspäällikkö

Luonnonvarakeskus

Miksi sydän pomppii?

Arvo Nikkari, 3

Sydämen tehtävä on antaa verelle vauhtia, jotta veri kiertää koko verisuoniston läpi. Veren pitää kiertää, jotta sen kuljettamat happi ja ravintoaineet pääsevät elimistön eri puolille.

Sydän antaa verelle vauhtia tekemällä pumppaavaa liikettä. Vauhtia tarvitaan sitä enemmän, mitä nopeammin ihminen haluaa liikkua. Kun ihminen haluaa pomppia ja juosta, sydän antaa oikein kovasti vauhtia ja tuntuu siksi pomppivan.

Joskus sydän tuntuu pomppivalta, vaikka ihminen istuu paikallaan. Näin voi käydä, kun miettii jotain jännittävää. Sydäntäkin alkaa silloin jännittää, eikä se malta pysyä paikallaan.

Joskus sydän voi alkaa joskus pomppia ihan itsekseen ilman syytä. Sitä kutsutaan sydämen rytmihäiriöksi.

Lääkäreillä on mahdollisuus saada sydämen pomppimista nauhalle. He osaavat tulkita siitä, missä tahdissa sydän pomppii ja miksi se haluaa turhan päiten pomppia.

Essi Ryödi

kardiologian erikoislääkäri

Tampereen sydänsairaala

Voiko lauseessa olla sata sanaa?

Albin Sovasto, 5

Kyllä voi. Lauseen pituudelle ei ole ylärajaa.

Jos lauseessa on vain yksi sana, se on verbi: esimerkiksi hypin. Verbi kertoo, mitä tapahtuu tai tehdään. Lauseen muut sanat tarkentavat verbiä kertomalla kuka tekee, millä tavalla tekee, missä tekee ja niin edelleen.

Tarkennuksia voi lisätä oi­keastaan loputtomiin. Jo pelkkää paikkaa voi kuvailla vaikka kuinka pikkutarkasti: hypin erään Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan alakoulun takapihan ruskean ja vanhan roskakatoksen katolta viereiseen suureen lumikasaan.

Oikein pitkiä lauseita ei kuitenkaan ole mukava lukea, eikä niitä siksi paljon kirjoitetakaan.

Lauseita myös yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Yhdistäminen onnistuu esimerkiksi sellaisten sanojen kuin että ja joka avulla.

Jos yhdistetyt lauseet lasketaan mukaan, sanoja voi olla paljon enemmänkin kuin sata. Jotkut kirjailijat pitävät lauseiden yhdistelemisestä niin paljon, että saattavat kirjoittaa sivunkin ennen kuin malttavat laittaa loppuun pisteen.

Lari Kotilainen

suomen kielen yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto

Korjaus 10. tammikuuta kello 13.50: Korjattu Pekka Saranpään virkanimike ja työpaikka.