Kuluvan kaltainen talveton talvi antaa esimakua tulevaisuuden Suomen säästä. Ilmaston lämmetessä talvet lyhenevät paikoin jopa kaksi kuukautta ja jäävät usein kokonaan tulematta.
Ennusteet perustuvat Ilmatieteen laitoksen tutkijan Kimmo Ruosteenoja https://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+ruosteenojaja hänen työtovereidensa vastailmestyneeseen tutkimukseen. Siinä he arvioivat, miten Pohjois-Euroopan ja sen mukana Suomen vuodenajat muuttuvat, kun ilmasto lämpenee.
Helsinki osuu kaistaleelle, jossa talven puuttumisen todennäköisyys on tuolloin runsaan 20 prosentin luokkaa. Toisin sanoen noin joka viides terminen talvi pysyy poissa.
Terminen talvi lasketaan alkavaksi, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle ja pysyttelee tämän jälkeen pääosin miinuksella vähintään kolmen viikon ajan.
Tutkijat vertasivat vuosien 2040–2069 vuodenaikoja aikaisempaan eli vuosien 1971 ja 2000 väliseen jaksoon. Tuolloin talvi jäi Lounais-Suomen rannikkoseudullakin hyvin harvoin kokonaan tulematta.
Talvettoman vuoden todennäköisyys oli tällä Suomen leudoimmalla alueellakin yksi kahdestakymmenestä. Helsingissä se oli samalla ajanjaksolla yksi viidestäkymmenestä.
Viimeksi talvi uupui tykkänään Lounais-Suomessa vuonna 2008.
”Pakkasjaksot olivat niin lyhyitä, että varsinaista termistä talvea ei ollut lainkaan. Tällaisia vuosia tulee enemmän ja enemmän tulevaisuudessa”, Ruosteenoja kertoo.
Tulevaisuus tietää myös lyhyempiä talvia, jotka alkavat entistä myöhemmin ja päättyvät entistä aikaisemmin.
Talven tulevassa pituudessa on Suomen sisällä suurta vaihtelua. Käsivarren Lapissa talvi lyhenee keskimäärin 30 päivää, mutta länsirannikolla peräti kaksi kertaa niin paljon eli 60 päivää.
Tutkijat käyttivät ennusteessaan niin sanottua RCP 4.5-päästökehityskulkua. Sen mukaan päästöjä onnistutaan vähentämään ja maapallon keskilämpötila nousisi vuosisadan puolivälissä kaksi astetta esiteollisesta ajasta.
Tässäkin päästökehityskulussa ilmastomallit ennakoivat erilaisia lämpötiloja. Kaksi astetta on mallitulosten keskiarvo.
Suomelle skenaario tarkoittaisi likimain nykyisen Puolan olojahttps://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/286502114. Talvet lämpenisivät tämän vuosisadan aikana kahdesta seitsemään astetta, kesät yhdestä neljään.
”Jos maapallon lämpeneminen onnistutaan pysäyttämään 1,5 asteeseen, muutokset jäävät jonkin verran pienemmiksi. Karkeasti arvioiden kaikista muutoksista noin neljäsosa jää pois”, Ruosteenoja sanoo.
Näin esimerkiksi länsirannikolla talvi lyhenisikin parhaan arvion mukaan 45 päivää 60:n sijasta.
Ruosteenoja muistuttaa, että talvet eivät tulevaisuudessakaan ole samanlaisia. Lauhat ja lumettomat talvet vaihtelevat lumisten pakkastalvien kanssa kuten nykyäänkin.
”Pitkät talvet vain käyvät yhtä harvinaisemmiksi. Tyypillinen talven kulku Etelä-Suomessa tulee olemaan sellainen, että on ajoittaisia pakkasjaksoja ja sitten on suojajaksoja, jolloin lumet saattavat sulaa pois. Se on ehkä perustalvi lähivuosikymmenininä.”
”Pitkät yhtenäiset talvet harvinaistuvat mutta sellaisiakin tulee joskus.”
Talvet lyhenevät enemmän kuin kesät pidentyvät. Kesän ohella voittajia ovat välivuodenajat kevät ja syksy, jotka pitenevät etenkin Etelä-Suomessa.
Suomen lämpenemiskehitykseen tuo hieman epävarmuutta Pohjoisen jäämeren sulaminen. Jääpeitteen sulaminen saattaa nimittäin muuttaa ilmakehän virtauksia niin, että kylmät itäiset virtaukset puhaltavat aiempaa useammin Suomeen.
Lämpöasteiden lisäksi tulevaisuus tuo lisää sateita. Vuosisadan lopussa talvella saattaa sataa jopa 20–30 prosenttia enemmän kuin nyt: sadepäiviä on useammin ja vettä tulee kerralla reippaammin.
”Emme ihan Lontoota tänne saa, mutta vähän siihen suuntaan ollaan menossa.”
Uuden tutkimuksen julkaisi International Journal of Climatology -tiedelehti, ja se on vapaasti lehden sivulla luettavissahttps://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/joc.6466.
Ruosteenojan lisäksi työhön osallistuivat Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiina Markkanen https://www.hs.fi/haku/?query=tiina+markkanenja Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Jouni Räisänenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jouni+raisanen.
Kommentit