Pitkään etsityn Aasian jättimeteoriitin törmäyskraatteri löytyi lopulta Laosista - Tiede | HS.fi
Tiede

Pitkään etsityn Aasian jättimeteoriitin törmäyskraatteri löytyi lopulta Laosista

Kraatterin läpimitta on yli yhdeksän kilometriä. Se iskeytyi Aasiaan 790 000 vuotta sitten. Iskun synnyttämiä lasimeteoriitin murikoita on löytynyt laajalti lähes kaikkialla kaakkoisessa Aasiassa.

Aasiaan on iskeytynyt myös isoja meteoriitteja, joista yhden paikka on nyt löytynyt. Taiteilijan näkemys. Kuva: ANDRZEJ WOJCICKI/SCIENCE PHOTO LIBRARY

Julkaistu: 17.1. 2:00, Päivitetty 17.1. 6:24

Pitkään etsityn jättimeteoriitin iskupaikka on nähtävästi löytynyt Aasiasta. Iso meteoriitti iskeytyi noin 790 000 vuotta sitten nykyisen Laosin alueelle.

Törmäys synnytti kraatterin, jonka läpimitta on noin 9,3 kilometriä. Koko kraatteri on hautautunut ison Bolaven laavatasangon alle eteläisessä Laosissa.

Meteoriitti oli leveimmästä kohdastaan arviolta kaksi kilometriä. Isku levitti hajonneen meteoriitin kivimassaa ja muita kiviä laajalle alueelle.

Geologit ovat lähes vuosisadan ajan etsineet ison meteoriitin törmäyspaikkaa Indokiinan eli Kaakkois-Aasian alueelta.

Kaakkois-Aasiasta ei ole ennen tätä löydetty yhtään ison eli kilometrien kokoisen meteoriitin jättämää kraatteria, muualta maailmasta useitakin.

Etsintä oli väliin turhauttavaa. Jotkut geologit ehdottivat, että Indokiinaan olisikin iskeytynyt useita meteoriitteja. Ympäri Aasiaa oli löydetty kiviä, jotka ovat tummia tektiittejä eli lasimeteoriitteja. Tällainen kivi on enimmäkseen piipitoista lasia. Tektiitin lasi voi kuultaa läpi tai olla läpinäkymätöntä.

Lasimeteoriitteja syntyy, kun ison meteoriitin isku sulattaa iskupaikalla kiviainesta ja sinkauttaa sitä ilmakehään.

Jäähtyessään kiviaines jähmettyy lasimaiseksi, ja näitä kiven roiskeita tippuu takaisin Maahan.

Lasimeteoriitteja on kerätty niin isolta alueelta, että sen on laskettu olevan jopa viidesosa Australaasian koko maa­alueesta. Kiviä on löytynyt myös Intian ja Tyynenmeren saarilta.

Geologit jäljittivät iskupaikkaa kivien avulla. He tutkivat Laosissa Bolaven laavaisen alueen kallioperää. Sen pohjoisista osista löytyi yhtäläisiä kiviä lasimeteoriittien kanssa, kertoo verkko­sivusto Universe today.

Lasimeteoriitteja syntyi iskussa. Kuva: O. Diez

Laosissa Bolaven alueella on suhteellisen nuoria tulivuoria, ja niistä syöksynyt laava on levinnyt isoksi tasangoksi.

Tasangolla lähellä Mekong­jokea laavaa on kerrostunut jopa 300 metrin paksuuteen. Sellainen laavan määrä peittää jo isonkin kraatterin.

”Meteoriitti synnytti niin ison kuopan, että se ei kyllä katoa maaperästä noin vaan”, kommentoi The New York Timesille löytöä planeettatutkija Aaron Cavosie Curtin yliopistosta Australian Perthistä. Hän ei osallistunut tutkimukseen.

Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-lehdessä tutkijat selittävät löytöään monen todisteen avulla. Tutkimuksia johti geologi Kerri Sieh Singaporen yliopistosta. Hän tiesi etsiä iskun paikkaa Kambodžan, Laosin ja Kiinan alueilta. Iskupaikkaa haettiin tektiittien kemiallisen analyysin avulla.

Laosin laavakentän ikää määriteltiin. Osa siitä on ajalta ennen iskua, osa sen jälkeen. Tässä on järkeä, sillä kraatterin haudanneen laavan täytyy olla ajalta iskun jälkeen kuten laavan, jossa on tektiittejä.

Geologit ottivat 37 laavanäytettä. Niistä 14 arvioitiin ajalta ennen meteoriitin iskua, ja kaksi suunnilleen ajalta, jolloin meteo­riitti iski.

Geologi Siehin ryhmä mittasi Laosissa myös paikallista gravitaatiokenttää. Iso kraatteri yleensä keventää alueellista painovoimaa.

Geologit mittasivat soikion muotoiselta alueelta keventyneen gravitaatiosignaalin, joka oli 18 kilometriä pitkä ja 13 kilometriä leveä.

Tutkijat saivat lisää todisteita jättimeteoriitista kilometrien päässä törmäyspaikasta. Alueen kivikossa oli hiekkakivien lohkareita. Kalliomassa oli pirstoutunutta. Nämä viittasivat iskuun.

Yksi todiste olivat myös alueelta löytyneet kvartsilohkareet. Niissä näkyi viitteitä nopeasta kivilajin muuttumisesta. Myös se tuki olettamusta meteoriitista.

Isku vaikutti myös alueen ihmisiin. Melko lähellä eli Etelä-Kiinan puolella Guangxissa on käytetty tektiitistä tehtyjä käsikirveitä. Ne viittaavat siihen, että alueella­ asui pystyihmisiä (Homo erectus).

Laavakentän alueelta löytyi paljon puuhiiltä. Se kielii siitä, että isku aiheutti suuria metsäpaloja.

Yksi mahdollisuus on, että esi-isät muuttivat alueelle iskun ja tulipalojen jälkeen. He ehkä valmistivat työkaluja kalliosta, joka paljastui törmäyksen takia.

Planeettatutkija Cavosie sanoo, että yksiselitteiset todisteet puuttuvat yhä.

Seuraavaksi geologien pitäisi porautua syvälle laavaan. Lopullinen todiste olisivat sellaiset laavan alta löytyvät kivet, joita meteoriitin tuoma sokkiaalto muovasi.

Monet isot kraatterijäljet ovat kadonneet eroosiossa kokonaan vuosituhansien aikana. Kaakkoisessa Aasiassa eroosio ei kuitenkaan ole kovin voimakasta.

Tutkijat tunnistivat meteoriitista kaikkien aikojen vanhinta materiaalia

Suomen ensimmäinen rautameteoriitti on pian yleisön nähtävillä – ”Toivottavasti tämä kannustaa ulkoilijoita, että he huomaisivat erikoisia kivenmurikoita”

Seuraa uutisia tästä aiheesta