Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt

Uuden koronaviruksen aiheuttama sairaus ei ole tämänhetkisten tietojen perusteella yhtä vaarallinen kuin sukulaistauti sars.

Vuosien 2002–2003 sars-epidemiassa kuoli kymmenen prosenttia niistä, joilla tauti todettiin. Uuden koronaviruksen tappavuus on sitä vastoin noin kolme prosenttia varmistetuista tartunnoista.

”Alkuvaiheessa on tyypillistä, että tiedot painottuvat vakaviin tapauksiin. He hakeutuvat herkemmin sairaalahoitoon. Myöhemmin alkaa löytyä myös oireettomia tapauksia”, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Jussi Sanehttps://www.hs.fi/haku/?query=jussi+sane.

Todettuja tapauksia on ollut yli 6 000, joista ainakin 132 on johtanut kuolemaan. Tautia on tavattu myös Suomessa.https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006387778.html

Valtaosalla potilaista tauti on ollut lievä. Vakavaan sairastumiseen virus on johtanut 17 prosentilla.

Tämäkään ei välttämättä tarkoita, että potilaat olisivat hengenvaarassa. Heillä voi olla esimerkiksi hengitysvaikeuksia.

Arvio uuden taudin vaarallisuudesta lievenee, jos otetaan huomioon tartunnan todennäköisesti saaneiden lukumäärä eikä vain sairaalahoitoon hakeutuneita, joiden virus on varmistettu kokein.

”On todennäköisesti runsaasti ihmisiä, jotka ovat saaneet infektion ja jääneet vähäoireisiksi. Joidenkin arvioiden mukaan heitä voi olla kymmeniätuhansia. Jos heidät lasketaan mukaan, kuolleisuus vähenee huomattavasti”, sanoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti https://www.hs.fi/haku/?query=olli+vapalahtiHelsingin yliopistosta.

Kuolleet ovat enimmäkseen yli 60-vuotiaita, joilla on muitakin sairauksia ja heikentynyt vastustuskyky. Riskiryhmä on siis samanlainen kuin influenssassa.



Suomessa kausi-influenssaan kuolee Sanen mukaan joka vuosi satoja ihmisiä.

”Yhdysvaltojen tautiviraston äskeisen influenssakatsauksen mallinnusten mukaan siellä on tähän mennessä ollut miljoonia tapauksia, satojatuhansia sairaalajaksoja ja tuhansia kuolleita. Tautitaakkaa on siis ihan kausi-influenssankin takia merkittävästi”, Sane sanoo.

Sanomalehti The Guardian kertoo, että maailmanlaajuinen kuolleisuus kausi-influenssaan on prosentin eli yksi sadastahttps://www.theguardian.com/science/2020/jan/26/what-is-the-coronavirus-wuhan-china-virus-sars-symptoms tartunnan saaneesta. Kaikkiaan influenssaan kuolee maailmassa vuosittain hieman alle 400 000 ihmistähttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6815659/. Noin kaksi kolmasosaa heistä on yli 65-vuotiaita.

Kuolleisuuden vertailu uuden koronaviruksen ja influenssan välillä on vielä vaikeaa, koska koronaviruksen tilanne elää koko ajan ja tietoa puuttuu vielä.

Koronaviruksen uskotaan siirtyneen ihmiseen lepakosta väli-isännän kautta. Väli-isäntä on ollut todennäköisesti jokin nisäkäs.

Kiinalaistutkijoiden julkaisemassa tutkimuksessa pääteltiin väli-isännän olleen käärme. Väite sai heti kritiikkiä osakseen, ja Vapalahden mukaan tutkimus oli virheellinen.

”Analyysi on tehty hutiloiden. Jos siinä olisi ollut mukana sienet, heidän menetelmällään tulos olisi ollut, että virus olisi ollut lähtöisin sienistä. Tämä tulos tai menetelmä ei kerro meille väli-isäntää.”

Nyttemmin viruksen on osoitettu leviävän ihmisestä ihmiseen. Tyypillisesti se tarttuu pisaratartuntana, kun tartunnan saanut yskii tai aivastaa.

”Tiedetään, että lähikontaktissa se tarttuu. Miten tehokasta tarttuminen on, sitä ei tarkkaan tunneta. Se vaatii huolellista analyysiä”, Sane arvioi.

Viruksen kykyä tartuttaa ihmisiä mitataan niin sanotulla R0-luvulla. Luku kertoo sen, kuinka monta muuta ihmistä yksi sairastunut voi tartuttaa väestössä.

Esimerkiksi tuhkarokko on todella ärhäkkä leviämään: sen R0-luku on 10–15.

Kiinan koronaviruksen R0-luku vaihtelee eri arvioissa. Keskimäärin se on noin 2. Toisin sanoen jokainen sairaustapaus voisi teoriassa johtaa kahteen uuteen.



”Luku on suurin piirtein sarsin luokkaa ja ehkä vähän suurempi. Tartuttavuus on kuitenkin vielä epävarma ja tarkentuu ilman muuta ajan mittaan”, Sane sanoo.

Taudin itämisaika vaihtelee. Yleisimmin oireet ilmaantuvat 5–7 päivän päästä tartunnasta.

Tauti voi todennäköisesti tarttua oireettomastakin kantajasta. Ärhäkimmin virus leviää kuitenkin silloin, kun oireita on jo ilmennyt. Silloin hengitystien eritteet pärskyvät herkemmin ilmoille.

Kiinassa on myös raportoitu niin sanotuista supertartuttajista. Sairaaloissa avustettu hengitys voi Vapalahden mukaan johtaa siihen, että aerosolit leviävät laajemmalle.

”Sairaalaympäristössä avustettu hengitys voi synnyttää aerosoleja, jotka tulevat alahengitysteistä. Tällä tavoin sairastuneita oli kymmeniä mersin ja sarsin yhteydessä”, Vapalahti kertoo.

Mers on niin ikään koronaviruksen aiheuttama sairaus. Se todettiin ensi kertaa Lähi-idässä vuonna 2012.

Koronaviruksen voi periaatteessa saada muutenkin. Se saattaa elää otollisen kosteilla pinnoilla joitain tunteja, mutta kuivilla se ei selviä pitkään.

Hyvä keino välttää virustartuntaa on pestä kätensä saippualla. Jos pesumahdollisuutta ei ole, voi käyttää käsihuuhdetta. Kasvosuojuksista sen sijaan ei ole apua.

”Suu-nenäsuojuksesta on aika vähän hyötyä normaalissa arjessa”, Sane kertoo.

Hengityssuojuksen käyttöä THL suosittelee terveydenhuollon henkilöstölle ja infektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, kuten samassa taloudessa asuville.



Kiinassa koronaviruksesta sairastuneita hoidetaan lehtitietojen mukaan myös hiv-lääkkeillähttps://www.bloomberg.com/news/articles/2020-01-26/china-names-abbvie-s-hiv-drugs-in-treatment-plan-for-new-virus?utm_content=business&utm_source=facebook&utm_medium=social&utm_campaign=socialflow-organic&cmpid=socialflow-facebook-business. Vapalahden mukaan kyse on kuitenkin hyvin erilaisista viruksista.

Aiemmin hiviä vastaan käytetyillä lääkkeillä, niin sanotuilla proteaasin estäjillä, on hänen mukaansa todettu vaikutuksia myös koronaviruksiin. Niiden merkitys potilaan hoidossa on silti epäselvä.

Uuteen virukseen ei ole tepsiviä lääkkeitä eikä rokotteita sen paremmin kuin sarsiin ja muihin koronavirusten aiheuttamiin infektioihin.

Nature-tiedelehden mukaan kiinalaistutkijat pyrkivät kehittämään uudenlaisen lääkkeenhttps://www.nature.com/articles/d41586-020-00166-6. Se vaikuttaisi ihmisen soluissa reseptoriin, johon virus kiinnittyy ja jota se käyttää tunkeutuessaan soluun.

Uusi virus ja sars-virus muistuttavat toisiaan ja käyttävät samaa reseptoria. Tutkimusryhmä kaavailee elvyttävänsä sarsin synnyttämää tutkimusta ja soveltavansa sitä uuteen taudinaiheuttajaan.