Tiede    |   Lasten tiedekysymykset

Miksi korvat ovat sen muotoiset kuin ovat ja miksi niissä on luola?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös eläinten hilsettä, jään ulkonäköä ja sadepisaroiden määrää. Entä päätyvätkö valkosolut lopulta kakkaan?

Helmi Petäjä, 8

Ihmisellä kuten useilla muillakin nisäkkäillä on päällimmäisenä korvien osana ulkokorvat. Ulkokorvat muodostuvat korvalehdestä ja siihen liittyvästä luolamaisesta korvakäytävästä.

Selvimmin näkyy korvalehti, jonka koko ja muoto vaihtelevat yksilöllisesti ja eläinlajista riippuen. Korvalehti on kuitenkin aina torvimainen, jotta se pystyy tehokkaasti keräämään ja paikantamaan ääniä ympäriltä. Torvimaisuuden ansiosta etenkin korkeat äänet hieman vahvistuvat.

Korvakäytävä alkaa korva­lehden etuosasta. Käytävän kautta äänet etenevät välikorvassa sijaitsevalle tärykalvolle, mistä ne etenevät kohti pikkuruisia kuuloluita eli vasaraa, alasinta ja jalustinta. Kuuloluista ääni kulkeutuu välikorvaonteloon ja lopulta sisäkorvaan.

Korvakäytävän pitkulaisesta muodosta johtuen äänet voimistuvat. Näin ihmiset kuulevat etenkin puheen paremmin.

Korvakäytävän pitkä muoto myös suojaa tärykalvoa ja kuuloluita esimerkiksi iskuilta.

Heikki Löppönen

korva-, nenä- ja kurkkutautien professori ja ylilääkäri

Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Miksi joistakin eläimistä lähtee hilsettä?

Viivi Lehtisaari, 10

Ihmisen ja muiden eläinten iho uusiutuu jatkuvasti.

Iho uusiutuu syvimmästä osasta ulospäin, jolloin pinnan jo kuolleet ihosolut irtoilevat. Irtoilevat yksittäiset ihosolut eivät näy, koska ne ovat hyvin pieniä. Jos ihon uusiutuminen häiriytyy, ihosoluja voi lähteä enemmän yhtä aikaa. Isommissa ryhmissä irtoavat solut eli hilseen erottaa paljain silmin.

Ir­toavien ihosolujen määrä ei riipu niinkään eläinlajista vaan siitä, millaisesta häiriöstä on kyse. Eläinten ihon tulehduksissa esiintyy usein hilseilyä.

Koirilla, kissoilla, kaneilla ja ihmisillä on joskus hilsepunkkeja, jotka aiheuttavat hilseilyä selässä. Eri eläinlajeilla on myös perinnöllisiä hilseilysairauksia. Niissä ihosoluja irtoilee näkyvästi jo nuorena. Hermostuminen ja stressi voivat aiheuttaa äkillistä ohimenevää hilseilyä, kuten koirissa eläinlääkärillä.

Kirsti Schildt

ihosairauksien erikoiseläinlääkäri

Evidensia Tammisto


Miksi jää on ehjänä kirkasta, mutta rikkoutuessa muuttuu valkeaksi?

Emma Vlasa, 7

Jää näyttää ehjänä kirkkaalta, koska valo kulkee ehjän jään läpi. Kun jää rikkoutuu, jään sisälle muodostuu säröjä. Valo heijastuu näistä säröistä eikä se enää kulje jään läpi.

Esineiden väri riippuu siitä, minkä väristä valoa esine heijastaa. Punainen esine näyttää punaiselta, koska se heijastaa punaista valoa. Valkoinen pinta heijastaa kaikkia värejä. Rikkoutunut jää näyttää valkoiselta, koska säröt heijastavat kaikkia värejä.

Pakastimessa jäädytetyissä jääpaloissa on usein kirkasta jäätä reunoilla ja vaaleaa jäätä keskellä. Tämä johtuu jääpalan keskelle jäätymisen aikana muodostuvista ilmataskuista. Nämä ilmataskut heijastavat valoa ja näkyvät valkoisina.

Lumi on valkoista samasta syystä kuin rikkoutunut jää. Lumi muodostuu jäätyneestä vedestä. Koska lumessa on paljon irrallisia jääkiteitä, valo ei kulje lumen läpi vaan heijastuu lumikiteistä moneen suuntaan.

Jukka Tuhkuri

lujuusopin professori

Aalto-yliopisto


Onko sadepisaroita enemmän kuin tähtiä?

Inga-Liisa Hietanen, 9

Sadepisaroiden tarkan määrän laskeminen on lähes mahdotonta. Sadepisaroiden koot vaihtelevat. Lisäksi osa putoavista sadepisaroista haihtuu ennen maahan iskeytymistään.

Voimme yrittää arvioida karkeasti sadepisaroiden määrää. Jos kaikki yhden päivän aikana maapallolle tuleva sade sataisi vetenä ja tämä sademäärä levitettäisiin tasaisesti maapallon pinnalle, muodostuisi vajaan kolmen millimetrin kerros vettä.

Yhden sadepisaran keskimääräinen halkaisija on 1–2 millimetriä. Tällaisia sadepisaroita tarvittaisiin sata tai tuhat triljoonaa kappaletta, jotta syntyisi maapallon päivittäinen sademäärä. Triljoona on luku, jonka perässä on 18 nollaa.

Määrää voisi verrata tähtien määrään. Näemme noin 50 miljardin valovuoden päähän avaruudessa. Valtavassa tilassa on noin sata miljardia galaksia, joista jokaisessa on noin sata miljardia tähteä. Näkemässämme maailmankaikkeuden osassa on siis noin kymmenentuhatta miljardia miljardia tähteä, suunnilleen yhtä paljon kuin maapallolla on sadepisaroita.

Luultavasti samanlaista avaruutta on meille näkyvän alueen tuolla puolen vielä paljon eli tähtiä lienee huomattavasti enemmän. kuin sadepisaroita. Avaruus saattaa olla jopa ääretön, joten tähtiä voi olla äärettömän paljon.

Ville Siiskonen

meteorologi

Ilmatieteen laitos

Syksy Räsänen

kosmologi

Helsingin yliopisto


Poistuvatko vanhat valkosolut kehosta kakan mukana?

Otso Kauppinen, 5

Eivät yleensä. Valkosolut hajoavat jo elimistössä, vaikka joskus niitä voi päätyä myös ulosteeseen.

Valkosolujen tehtävänä on puolustaa elimistöä muun muassa bakteereita vastaan.

Valkosolut itse eivät ole kovin pitkäikäisiä. Ne muodostuvat luuytimessä ja kiertävät veressä vain 6–12 tuntia. Sitten ne vaeltavat verenkierrosta eri kudoksiin, joissa ne elävät 1–4 päivää.

Tämän jälkeen syöjäsolut eli makrofagit puhdistavat kudoksista kuolleet valkosolut ja hajottavat niiden valkuaisaineet, jotka kierrätetään elimistössä uusien solujen raaka-aineiksi.

Ulosteessa voi olla valkosoluja, jos suoli on tulehtunut, kuten esimerkiksi bakteerien tai virusten aiheuttamassa ripulitaudissa. Tulehtuneen suolen seinämään siirtyy runsaasti valkosoluja, joita valuu myös ulosteeseen.

Normaali uloste koostuu vedestä, suoloista, suolistobakteereista, suolen seinämästä hilseilleistä soluista ja imeytymättömistä ravinnon kuiduista.

Suurin osa ulosteesta muodostuu bakteereista. Niitä on jopa yli puolet ulosteen painosta. Vettä normaalissa ulosteessa on noin desilitran verran.

Martti Färkkilä

professori, ylilääkäri

Helsingin Yliopisto

Korjaus 31.1. kello 10.30: Sadepisaroiden määrää koskevaan kysymykseen lisätty vastaajaksi kosmologi Syksy Räsänen. Korjaus 7.1. kello 13.30: Tähtiä on kymmenentuhatta miljardia miljardia, ei sata miljardia miljardia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui mysteerirakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

    2. 2

      Kenenkään leikit eivät jää huomaamatta – Tällaista on lauttasaarelaisessa päiväkodissa, jossa osa ”erityisen ihanista” lapsista tarvitsee erityistä tukea

      Tilaajille
    3. 3

      Haavisto-päätös on poliittisen järjestelmän voitto: Keskiöön nousi asia, joka kertoo Suomesta paljon

    4. 4

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    5. 5

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää