Tiede

Eläinlajien oudot suhteet, ydinlaskeumat ja peruuntunut jääkausi kertovat meistä vielä miljoonien vuosien päästä

Tutkijat kiistelevät, olemmeko panneet alkuun uuden geologisen aikakauden.

Jos kaukaisessa tulevaisuudessa on paleontologeja, heillä ei ole vaikeuksia tunnistaa nykyistä ihmisen valtakautta. Meistä kertovat muun muassa lukemattomat eläinten ja ihmisten luut luonnottomissa paikoissa.

Näin kirjoittavat yhdysvaltalaiset tutkijat Roy Plotnick ja Karen Koy artikkelissa, joka julkaistiin Anthropocene-tiedelehdessä joulukuussa.

Ihmiskunta on muuttanut radikaalisti eläinlajien runsaussuhteita. Jääkausien aikaan verrattuna villien maanisäkkäiden biomassa eli yhteenlaskettu paino on laskenut alle puoleen.

Silti nisäkkäiden kokonaismassa on moninkertaistunut. Siitä 95 prosenttia on nyt ihmisiä, karjaa ja lemmikkieläimiä.

Sama pätee lintuihin. Kanoja on biomassalla mitaten enemmän kuin kaikkia villejä lintuja yhteensä.

Tämä näkyy väistämättä tulevassa fossiiliaineistossa. Luonnonvaraisia nisäkkäitä on niin vähän, että fossiileista niitä tulee olemaan vain murto-osa.

Epäsuhtaa kasvattaa suurten villieläinten hupeneminen. Suuret eläimet nimittäin säilyvät fossiileina todennäköisemmin kuin pienet, koska niiden luut hajoavat hitaammin.

 

Nykyajan megafauna koostuu käytännöllisesti katsoen kokonaan lehmistä, sioista, lampaista ja ihmisistä.

Viimeksi kuluneiden 50 000 vuoden aikana noin neljä viidesosaa yli 40-kiloisista maaeläimistä on kuollut sukupuuttoon. Jäljellä olevistakin monet ovat uhanalaisia.

Nykyajan megafauna koostuu käytännöllisesti katsoen kokonaan lehmistä, sioista, lampaista ja ihmisistä.

Vielä oudompia tulevat olemaan fossiilien löytöpaikat.

Fossiileja syntyy eniten vesistöjen pohjakerrostumiin. Vesissä eläinten jäänteet ehtivät hautautua liejuun tai hiekkaan ennen kuin hajoavat kokonaan. Kuivalla maalla kuolleet eläimet tulevat tavallisesti syödyiksi. Sää kuluttaa luutkin olemattomiin.

Ihmiset kuitenkin hautaavat kuolleitaan. Haudat tulevat olemaan yleisiä fossiilijäännöksiä ihmisten ajalta. Ne tarjoavat mahdollisille tulevaisuuden paleontologeille runsaasti aineistoa.

Kokonaisina ja tuoreina hautautuneet kalmot ovat luonnollisina fossiileina harvinaisia, mutta ihmisten jäljiltä niitä jää miljardeittain.

Hautausmaiden kohdilta paleontologit löytävät samaan asentoon sommiteltuja luurankoja säännöllisin välimatkoin. Luultavasti he tulkitsevat ne aivan oikein rituaalein haudatuiksi vainajiksi.

Maahan kuopataan myös kotieläimiä ja lemmikkejä. On tavallista, että teuraaksi kelpaamattomat ja vaikkapa sairauksiin kuolleet tuotantoeläimetkin haudataan. Tautiepidemioista seuraa tuhansien yksilöiden joukkohautoja. Mitähän niistä ajatellaan?

Vain murto-osa teuraaksi kasvatetuista eläimistä päätyy haudattavaksi. Tuotantoeläinten valtavan määrän vuoksi niitä on silti paljon enemmän kuin villieläinten fossiileja voi mitenkään syntyä.

Tutkimus ottaa kantaa kysymykseen, mitä geologista kautta elämme. Virallisesti nyt on holoseeniaika. Se alkoi viime jääkauden loppuessa 11  800 vuotta sitten.

Osa tutkijoista on kuitenkin sitä mieltä, että meneillään on jo uusi kausi, antroposeeni eli ihmisen aika.

 

Kotieläinten luut tai villieläinten häviäminen ei riitä tunnusmerkiksi.

Antroposeeni alkoi, kun ihmisestä tuli merkittävä planeettaa ja geologista aineistoa muokkaava voima. Maapallon historia on jaettu jaksoihin, jotka tutkijat ovat määritelleet aikakausien rajoilla tapahtuneiden merkittävien muutosten perusteella.

Kunkin kauden alkupistettä edustaa niin sanottu tyyppilokaatio, paikka josta löytyy tarkka ja ajoitettava kerrossarja geologisten kausien rajan yli.

Holoseeniajan alun määrittää Keski-Grönlannista porattu jääkairaus, josta on mitattavissa ilmaston lämpeneminen jääkauden viimeisen kylmän vaiheen loputtua.

Aikakauden vaihtuminen vaatii siis jonkin tietyn paikan geologisissa kerrostumissa erottuvan tunnusmerkin. Siitä ja antroposeenin alkamisen ajankohdasta geologit ovat keskustelleet vilkkaasti viime vuosina.

Kotieläinten luut tai villieläinten häviäminen ei riitä tunnusmerkiksi, sillä luulöydöt eivät ole tarpeeksi yleisiä.

Myöskään 66 miljoonan vuoden takaista liitukauden vaihtumista paleoseeniin ei virallisesti määritä dinosaurusten häviäminen, vaan iridiumin pitoisuus maakerroksissa.

Dinosaurukset tuhonnut asteroidi toi mukanaan harvinaista iridium-metallia, jota varisi pölynä kaikkialle maapallolle. Se voidaan edelleen mitata oikean ikäisissä kivikerrostumissa. Tyyppilokaatio sijaitsee Pohjois-Tunisiassa.

Mikä siis olisi antroposeenin virallinen mittari?

Ehdokkaista ei ole pulaa. Ihmiset ovat muuttaneet planeettaa monin tavoin. Jäljiltämme on syntynyt kokonaan uusia, keinotekoisia maaperätyyppejä.

Ilmakehän koostumus muuttuu ja ilmasto lämpenee ennätysvauhtia. Eliömaantiede on mennyt sekaisin, kun ihmiset ovat kuljettaneet mantereelta toiselle tuhatmäärin eläin- ja kasvilajeja. Geologisiin kerrostumiin kertyy outoja aineita: muoveja, saasteita, metalliseoksia.

 

Vaikka ihmiskunta katoaisi huomenna kuin tuhka tuuleen, antroposeeni jatkuisi.

Aiemmat ehdotukset antroposeenin rajapyykistä sijoittuvat 8  000–15  000 vuoden taakse, maanviljelyn alkuun. Näin ajatellen holoseenia ei olisi koskaan ollutkaan.

Vahvemmalta näyttää ehdotus aivan äskettäin alkaneesta antroposeenista. Aihetta käsittelevä työryhmä selvittää parhaillaan geologisia merkkejä, jotka osuvat 1950-luvun paikkeille. Silloin alkoi ”suuri kiihdytys” eli ihmiskunnan toiminnan raju voimistuminen kaikilla elämän­aloilla.

Sen mittarina toimivat esimerkiksi ydinteknologiasta ympäristöön levinneet isotoopit. Vuonna 2018 kansainvälinen tutkijaryhmä ehdotti antroposeenin lähtömerkiksi kylmän sodan aikaisten ydinkokeiden tuottamaa radioaktiivisen hiili-14:n piikkiä. Sen perusteella antroposeeni alkoi loka–joulukuussa 1965.

Tyyppilokaatioksi ryhmä esitti eteläisen Tyynenmeren saarella kasvavien sitkamäntyjen vuosirenkaita, joista radioisotoopit voidaan mitata.


Toistaiseksi geologisia kausia hallinnoiva kansainvälinen stratigrafiakomissio ei ole hyväksynyt uutta aikakautta. Antroposeenityöryhmän on määrä tehdä sille virallinen esitys ensi vuonna. Ehkä lähivuosina siirrymme virallisesti uudelle geologiselle aikakaudelle.

Osa geologeista kuitenkin vastustaa. The Atlantic -lehdessä viime elokuussa julkaistu artikkeli tiivisti tavallisimman vasta-argumentin.

Geologiset jaksot kestävät vähintään kymmeniä tuhansia, usein miljoonia vuosia. On kyseenalaista, selviääkö sivilisaatiomme edes seuraavista vuosisadoista. Eikö ole ennenaikaista ja ylimielistä nimetä meille jo nyt omaa geologista kautta?

Antroposeenityöryhmä vastasi sanoen, että ihmiskunta on jo aiheuttamillaan sukupuutoilla ja vieraslajeilla muuttanut evoluution suuntaa pysyvästi ja päästöillään peruuttanut seuraavan jääkauden.

Vaikka ihmiskunta katoaisi huomenna kuin tuhka tuuleen, antroposeeni jatkuisi, koska luonto ei palaa ihmistä edeltäneeseen tilaan. Dinosaurukset tuhonnut asteroidikaan ei ollut oma aikakautensa, vaan uuden kauden rajapyykki.

Kyse ei ole vain tieteellisestä pilkunviilaamisesta. Antroposeenityöryhmä kirjoitti toivovansa, että uusi geologinen kausi muuttaisi ihmisten ajattelua.

”Jotta oppisimme muokkaamaan planeetan tulevaisuutta harkiten eikä vahingossa.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat keskivertoa ihanampia? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Saksassa ainakin kahdeksan ihmistä on kuollut ampumisissa kahdessa vesipiippu­kahvilassa, poliisin mukaan epäilty ampuja ja toinen henkilö ovat löytyneet kuolleina

    4. 4

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    5. 5

      Jatkuva nahistelu miehistä, naisista ja sukupuolirooleista alkaa uhata uskottavuuttani kasvattajana

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kimi Räikkönen teki sen taas: erottuu formulakuljettajien yhteiskuvassa hilpeästi edukseen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää