Tiede

Älykäs virtuaaliassistentti hoitaisi arkeamme kuin sihteeri – Mutta antaisitko tekoälyn järjestää häät?

Valtion hankkeessa pohditaan arkea palvelevaa ohjelmaa, joka seuraa kansalaisen elämää ja kuolemaa.

Kun järjestää juhlat, olisi kätevää, jos saisi apua valmisteluun. Joku muu varaisi tilan, lähettäisi kutsut ja tilaisi ruoat.

Rikkailla on sihteereitä ja assistentteja, jotka oletettavasti tietävät työnantajiensa toiveet ja hoitavat hommat. Mutta tulevaisuudessa voimme kaikki nauttia yhtä hyvästä palvelusta, uskoo tulevaisuudentutkija, futuristi Gerd Leonhard.

Alle kymmenessä vuodessa meillä on virtuaalisia Ida-sihteereitä. Ida saa nimensä englannin sanoista intelligent digital assistant.

Leonhardin ennustuksen mukaan tekoälyn ja puhekäyttöliittymän avulla toimivat virtuaaliset sihteerit sumplivat kokoukset, maksavat laskut ja jopa järjestävät juhlat puolestamme.

Leonhard pitää digitaaliapulaisia jopa pelottavana tulevaisuudenkuvana, koska helppouden nimissä voimme luovuttaa niille liikaa valtaa.

Ajatus tekoälyapurista ei ole uusi. Ensimmäinen virtuaali­assistentti nähtiin 1990-luvulla. Se oli Microsoft Officen näytöllä vieraillut paperiliitin. Moni muistaa hassuilla silmillä varustetun hahmon, joka hyppäsi ruudun alareunaan antamaan neuvoja.

Paperiliitin ei menestynyt. Sen koettiin pomppivan esiin omia aikojaan ja neuvovan mitä sitä itseään huvitti. Varsinaisiin kysymyksiin se ei juuri osannut vastata. Vuosituhannen alussa se poistettiin Officesta.

Nyttemmin virtuaaliassistenttien teknologista kärkeä ovat Applen Siri ja Amazonin Alexa. Molemmat selviytyvät yksinkertaisista komennoista, kuten musiikin soittamisesta tai yksinkertaisista ostoksista. Harva silti yrittäisi järjestää niiden avulla juhlia tai mitään mutkikkaampaa.

Google esitteli vuonna 2018 oman tekoälynsä Duplexin. Demonstraatiossa Duplex soitti itsenäisesti kampaamoon ja varasi ajan. Se jopa osasi neuvotella parhaasta ajasta, jos juuri toivottuna hetkenä ei ollut vapaata.

Demonstraation antama vaikutelma oli kuitenkin liioiteltu. Käytännössä Duplex sortui outoihin virheisiin ja varasi ravintolapöytiä mahdottomina aikoina. Monet kokeilun ravintolat kieltäytyvät ottamasta vastaan sen tekemiä varauksia kyllästyneinä sotkuihin.

 

Vaikka GTP-2 pystyy usein muodostamaan järkevän kuuloisia lauseita, ei sen johtopäätöksiin voi aina luottaa.

Virtuaaliapureiden kehityksessä on toistaiseksi kaksi pullonkaulaa. Ensimmäinen ovat käyttöliittymät ja toinen niiden kyky päätellä niille annetuista tiedoista.

Virtuaaliassistentit ovat kuitenkin kehittyneet selvästi, kertoo tekoäly-yhtiö Utopia Analyticsin toimitusjohtaja, tohtori Mari-Sanna Paukkeri.

”Etenkin äänikäyttöliittymät ovat parantunut hurjasti. Mikrofonit ovat parempia, ja langattomat verkkoyhteydet mahdollistavat paljon laskentatehoa puheentunnistuksen siirtämiseen laitteista konesaleihin”, Paukkeri kertoo.

Lisäksi avoimien alustojen sovelluskauppa mahdollistaa erilaiset puhekomentoja hyödyntävät sovellukset. Myös tekoäly kehittyy, kertoo Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta. Viime vuonna esiteltiin uusi GTP-2-tekoäly.

”Teknisesti siinä ei ole juuri uutta, mutta sen tausta-aineisto oli valtava. GTP-2 oli analysoinut yli kahdeksan miljoonaa verkkosivua oppiakseen ja pystyi siksi aiempia tarkempaan päättelyyn”, Oulasvirta sanoo.

Silti sen rajoitukset olivat ilmeisiä. Vaikka GTP-2 pystyy usein muodostamaan järkevän kuuloisia lauseita, ei sen johtopäätöksiin voi aina luottaa.

Kun siltä kysyy, mitä kieliä eri puolilla maailmaa kasvaneet ihmiset puhuvat, se veikkaa Pariisissa kasvaneen puhuvan ranskaa ja Roomassa varttuneen italiaa. Mutta kun otetaan mukaan pienempiä paikkakuntia, joista dataa on vähemmän, alkaa arvailu. Hampurissa kasvanut puhuu GTP-2:n mukaan englantia ja Mykenessä kasvanut kreolia.

”GTP-2 muodostaa lauseet oikein, mutta aina niissä ei ole järkeä. Se ei ole varsinaisesti luotettava”, Oulasvirta kuvaa.

Mihin virtuaaliassistentit voisivat pystyä? Helpoimpia niille ovat rutiinit, samanlaisina toistuvat asiat, Paukkeri sanoo.

Jos varaat joka viikko kokoushuoneen samaan aikaan, ei homman automatisointi ole luultavasti kovin vaikeaa. Ajan myötä tekoäly voisi oppia, ettei huonetta tarvita, jos puolet tiimistä on lomalla.

Olennaista on se, millaisia virheitä tekoälylle sallitaan.

”Jos vaikka ajatellaan, että assistentti hoitaisi varaukset oikein 85 prosenttia ajasta, se ei yleensä riitä, Oulasvirta toteaa.

”Ihmiset ovat aika kärsimättömiä virheille. Yhdestä puuttuvasta varauksesta johtuva sotku voi hyvinkin olla työläämpi kuin kymmenen varauksen tekeminen itse.”

 

Tappajarobotilta voisi ehkä suojautua sulkemalla oven.

Ongelman voi osittain kiertää ohjeistamalla assistentti tarkkaan.

Ajatellaan vaikka lapsiperheen aamua, jossa pitää muistaa, kenelle pakataan eväät, kenelle kuravaatteet ja kenellä on lääkärikäynti. Joka asiasta pitäisi erikseen huomauttaa virtuaaliassistentille. Silloin se toimisi oikein, mutta ohjeistaminen on työlästä.

Toinen vaihtoehto olisi, että assistentti yrittäisi itse päätellä asiat kodin, koulun ja päivä­kodin viestinvaihdosta. Ymmärtäisikö virtuaaliassistentti, että laskiaisriehaan pitää ottaa sään salliessa pulkka mukaan?

Tekoälyllä ei ole ihmisen kokemusmaailmaa, eikä ymmärrystä asioista, joita sille ei opeteta. Kuten Toyotan tutkimuslaboratorion johtaja Erik Krotkov totesi Wall Street Journalissa 2017, tappajarobotilta voisi ehkä suojautua sulkemalla oven.

”Ei robotti osaa sitä avata, ellei sitä ole sille opetettu”, Oulasvirta sanoo.

Paukkeri ja Oulasvirta uskovat molemmat kuitenkin, että automatiikka kehittyy ajan myötä. Näemme yhä parempia sovelluksia.

Virtuaaliassistenteilla on myös etunsa. Esimerkiksi yhdistettynä eri mittareihin ne voisivat seurata elintoimintojamme ja tehdä niiden pohjalta suosituksia.

Tekoälyn vahvuus on myös se, että se on monistettavissa. Kun yksi tekoäly oppii, miten laskiaisriehaan pitää valmistautua, voi se jakaa oppimansa muille.

Toisaalta assistentti joka osaisi arvata, mitä juuri minä haluaisin, on haaste. Paukkeri ottaa esimerkiksi juuri juhlien järjestämisen.

”Kuinka usein ihminen järjestää juhlat, ehkä kerran kymmenessä vuodessa? Jos nyt ajatellaan juhlia yksinkertaisimmassa muodossaan, tekoäly voisi varmaan varata tilan, tilata jotain ruokaa ja kutsua useimmin käytetyt kontaktit paikalle. Mutta olisivatko juhlat sellaiset, jotka haluaisin?” Paukkeri pohtii.

Oulasvirta pohtii samaa.

”Jos ajatellaan ammattilaisia, ketkä suunnittelevat juhlia, iso osa työstä on selvittää ja pohtia, mitä asiakkaat haluavat. Tekoäly ei ole sellaisessa kovin hyvä.”

 

Jos tekoäly kutsuu juhliin väärät ihmiset, on tilannetta vaikeampi korjata.

Mutta antavathan ihmiset algoritmien jo päättää musiikista?

”Se on poikkeus. Musiikki­valinnoistamme on yleensä paljon dataa”, Paukkeri sanoo.

Jos algoritmi arpoo väärän kappaleen, ei vahinko ole kummoinen. Mutta jos tekoäly kutsuu juhliin väärät ihmiset, on tilannetta vaikeampi korjata.

Leonhardin maalailema uhkakuva tekoälyn luomasta arjesta ei vaikuta vielä kovin ajankohtaiselta.

Yksinkertaisempia sovelluksia voi silti olla luvassa. Valtiolla on käynnissä AuroraAI-hanke, joka pohtii tekoälyä parantamaan kansalaisten palveluja. Mukana on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Tommi Mikkonen.

Hänen mukaansa kyse voisi olla järjestelmästä, joka huomaa muutoksen ihmisen elämässä, kuten muuton uudelle paikkakunnalle tai läheisen kuoleman.

”Sitten tekoäly voisi lähestyä ihmistä ja ehdottaa palveluita. Entä voisiko se vaikka tehdä muuttoilmoituksen tai hakea lapsille päiväkotipaikkaa?”

Järjestelmä muistuttaisi eräänlaista älyversiota muistilistasta. Sen etuna voisi olla palveluiden tarjoaminen suoraan ja eri palveluiden yhdistäminen.

Mistä systeemi huomaisi ihmisen muuttavan ennen muuttoilmoituksen tekoa? Tulisiko kysely muutosta lähettää, kun ihminen ostaa uuden asunnon? Miten virtuaalivirkamies lähestyisi kansalaista, lähettäisikö se tekstiviestin vai soittaisiko?

”Käyttöliittymän pitää olla luonteva. Muuten ihminen kokee sen helposti enemmän häiritseväksi kuin hyödylliseksi.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Lääkärikieli selkeäksi


 Ensimmäinen puheentunnistukseen kykenevä tietokone oli IBM Shoebox, joka esiteltiin vuonna 1961. Se tunnisti 16 sanaa ja numerot nollasta yhdeksään.

 Ensimmäiset virtuaali­assistentteja muistuttavat sovellukset olivat saneluohjelmistoja, jotka muuntavat esimerkiksi lääkärien sanelua tekstiksi.

 1990-luvulla puheentunnistus tuli myös kotitietokoneisiin, muttei kömpelönä saanut suosiota.

 Ensimmäinen nykyaikainen puhetta tunnistava virtuaaliassistentti on Applen Siri vuodelta 2011.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui mysteerirakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

    2. 2

      Kenenkään leikit eivät jää huomaamatta – Tällaista on lauttasaarelaisessa päiväkodissa, jossa osa ”erityisen ihanista” lapsista tarvitsee erityistä tukea

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    4. 4

      Haavisto-päätös on poliittisen järjestelmän voitto: Keskiöön nousi asia, joka kertoo Suomesta paljon

    5. 5

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää