Voyager 1 -luotain otti historiallisen kuvan Maasta tasan 30 vuotta sitten – Nyt Nasa julkaisi otoksesta restauroidun version - Tiede | HS.fi
Tiede

Voyager 1 -luotain otti historiallisen kuvan Maasta tasan 30 vuotta sitten – Nyt Nasa julkaisi otoksesta restauroidun version

Voyager 1 -luotain otti kuvan maapallosta kuuden miljardin kilometrin päästä 14. helmikuuta 1990. Se on yhä etäisin Maasta otettu kuva.

Kuvan keskellä pitäisi erottua sinertävä piste, maapallo. Kuva: Nasa / JPL

Julkaistu: 14.2. 19:23

Kalpea sininen piste. Pieneltä ja valjulta näyttää maapallo kuvassa, jonka Voyager 1 -luotain otti maapallosta 14. helmikuuta 1990.

Kalpea sininen piste eli Pale Blue Dot on yksi avaruuskuvien klassikoista. Se on maapallosta otettujen valokuvien suosittua kärkikastia.

Nyt kuvaa on käsitelty uudelleen ja terävöitetty. Työn teki Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Jet Propulsion -laboratorio. Kuvankäsittely tehtiin kuvan 30-vuotispäivän kunniaksi. Työssä yritettiin säilyttää alkuperäisen kuvan data.

Voyager 1 oli 14. helmikuuta 1990 noin kuuden miljardin kilometrin päässä Maasta. Etäisyys vastaa 40,5-kertaisesti Maan ja Auringon välistä matkaa.

Voyager 1 oli silloin Maasta suunnilleen yhtä kaukana kuin kääpiöplaneetta Pluto on Auringosta. Se oli maapallolta kauimmas edennyt laite ja on sitä yhä nytkin. Voyager 1 kiitää yhä 64  000 kilometriä tunnissa, nyt jo tähtienvälisessä avaruudessa.

Kuuntele tästä Voyager-luotainten mukana lähetettyä musiikkia:

Voyagerin kameroita oltiin sulkemassa helmikuussa 1990. Se oli poistumassa aurinkokunnasta, eikä lähellä ollut kuvattavia kohteita. Luotaimen muut laitteet tarvitsivat kameroiden vaatimaa datakaistaa. Kuva otettiin vain 34 minuuttia ennen kuin Voyager 1 sammutti kameransa ikuisiksi ajoiksi.

Maa näkyy kuvassa pimeässä avaruudessa pienenä täplänä nauhan keskellä. Nauha on auringonsäteiden heijastuma, jonka kameran optiikka tuotti.

Koko kuvassa on 640  000 pikseliä eli kuvapistettä. Maapallo ei ole edes yhden pikselin kokoinen.

Maapallo on itse asiassa kuvassa niin pieni, ettei se välttämättä näy kaikilla ruuduilla. Jos pisteen näkee ja sitä oikein katsoo, se on vaalea ja hieman sinertävä.

Aurinko oli siitä alaspäin. Siksi kuvan alareuna on kirkkaampi. Auringon valoa siroaa kameran optiikassa ja täyttää kuvan eri väreillä. Yksi optiikan sirottamista väreistä osui juuri Maan kohdalle.

Jos kuva olisi otettu aiemmin ja lähempää, olisi Auringon kirkas valo saattanut tuhota kameran optiikan.

Tämän kuvan Voyager 1 otti ystävänpäivänä vuonna 1990. Maapallo on melkein näkymätön piste linssin aiheuttamassa heijastuksessa. Kuva: Nasa

Uusi kuva on väritetty kameran punaisen, vihreän ja sinisen suodattimilla. Jokaista väriä tasapainotettiin uudelleen.

Lopputulos on kirkkaampi ja vähemmän rakeinen kuin alkuperäinen. Niinpä Maa erottuu paremmin.

Jo ennen helmikuuta 1990 tähtitieteilijä ja aikansa kuuluisa kansantajuistaja Carl Sagan (1934–1996) pyysi, että Voyageria ohjaava JPL:n lennonjohto kääntäisi hetkeksi kameransa kohti maapalloa.

Luotaimen tärkein työ oli silloin jo tehty. Se oli ohittanut ensi kertaa läheltä aurinkokuntamme ulkoplaneettoja, kuten Jupiterin, ja kuvannut niitä.

Sagan ehdotti, että Voyager 1 ottaisi vielä perhepotretin aurinkokunnan planeetoista.

Kuvat välitettiin Maahan vasta maalis-toukokuussa 1990. Paketissa oli 60 kuvaa. Radiosignaalilta kesti lähes viisi ja puoli tuntia saapua Maahan.

Kuvapaketissa on värikuvia kuudesta aurinkokuntamme planeetasta ja myös Auringosta.

Kuvista koottiin kirja Pale Blue Dot.

”Katso tuota pistettä. Siinä se on. Kotimme. Me.”, kirjoittaa Sagan kirjassa.

”Sen pinnalla jokainen – – kenet tunnet, jokainen josta olet kuullut, jokainen ihminen joka koskaan oli olemassa, on elänyt elämänsä.”

Ja paljon muuta runollista.

Grafiikka Voyager 1:n paikasta aurinkokuntamme reunalla 14. helmikuuta 1990. Pylväät on merkitty vuoden välein. Ne kertovat, kuinka paljon Voyager 1:n rata poikkesi aurinkokuntamme ratatasosta. Kuva: nasa / jpl

Voyager 1:n kuvamosaiikkia on pidetty vuosia näytteillä Los Angelesissa Jet Propulsion -laboratoriossa von Kármánin audi­toriossa.

Nasan virkailijoiden mukaan uusi kuva pitää vedostaa aika ajoin. Ihmiset laittavat vaistomaisesti sormensa sinertävän pienen pisteen päälle. Siksi kuvan pinta kuluu nopeasti.

Tähtivaeltajan yli 40 vuotta kestänyt matka jatkuu: Voyager 2 lähetti uutta tietoa aurinkokunnan äärimmäiseltä laidalta

Toinen Voyager-luotain poistui viimein aurinkokunnasta – ”Nyt odotamme, mitä se kertoo meille heliopaussin ulkopuolisesta maailmasta”

Voyager-luotaimet ovat jo niin kaukana, että Aurinkokin näkyy niille tähtenä muiden joukossa – 40 vuotta kestäneellä matkalla on mukana Elviksen musiikkia

Seuraa uutisia tästä aiheesta