Uudet kuvat julki: Asteroidi Pallas osoittautui kuoppaiseksi kuin golfpallo - Tiede | HS.fi
Tiede

Uudet kuvat julki: Asteroidi Pallas osoittautui kuoppaiseksi kuin golfpallo

Pallaksen pintaa peittävät kraatterit. Kuopat syntyivät, kun Pallas kulki kaltevalla radallaan asteroidivyöhykkeen läpi.

Avaruuden golfpallo, asteroidi Pallas.

Avaruuden golfpallo, asteroidi Pallas. Kuva: Massachusetts Institute of Technology

Julkaistu: 17.2. 15:03

Asteroidi Pallas on kolmanneksi suurin kappale asteroidivyöhykkeellä. Vasta nyt sen pinnasta on saatu suhteellisen tarkkoja kuvia.

Pallaksen pinta on kraatterien täplittämä. Tutkijat ovat alkaneet sanoa sitä asteroidi­vyöhykkeen golfpalloksi. Siltä Pallas tosiaan kuvissa näyttää, vaikka se ei ole täysin pyöreä.

”Pallas on kuvien perusteella asteroidi­vyöhykkeen kraatterisin kohde. Löysimme aivan uuden maailman”, sanoo planeettatutkija Michael Marsset.

Marsset on MIT-yliopiston planeettatutkija. Hänen kirjoittamansa tutkimusraportti ilmestyi helmikuun alussa Nature Astronomy-tiedelehdessä. Löydöstä kertoi myös MIT News. Pallasta tutki 21 tutkijayhteisöä eri puolilta maapalloa.

Pallaksen läpimitta on noin 510 kilometriä, eli noin seitsemäsosa Kuumme läpimitasta. Sen massa on tarpeeksi suuri, että se on jo pallomainen.

Pallaksen massa on noin seitsemän prosenttia koko asteroidivyöhykkeen arvioidusta massasta. Sekään ei ole kovin paljon, sillä asteroidivyöhykkeen massa puolestaan on vain noin neljä prosenttia Kuun massasta.

Pallas nimettiin löytämisensä jälkeen vuonna 1802 hetkeksi planeetaksi, kuten aiemmin sitä isompi Ceres. Sittemmin kaksikko sai arvonalennuksen.

Asteroidin kraatterit löytyivät kuvista, joita otettiin Euroopan eteläisen observatorion (Eso) isolla VLT-teleskoopilla Chilessä Atacaman autiomaassa.

Planeettatutkijat kuvasivat Pallasta kahdessa jaksossa vuosina 2017 ja 2019. Molemmilla kerroilla asteroidi oli kierto­radallaan lähinnä Maata.

Tutkijat saivat Pallaksesta kaikkiaan 11 kuvasarjaa kahdella havaintojaksolla. Pallas saatiin näin kuvattua eri kulmista. Tutkijat koostivat kuvista kolmiulotteisen mallin. Pallakselta löytyi 36 kraatteria, joiden läpimitta oli yli 30 kilometriä. Kaikkiaan kraatterit peittävät vähintään kymmenen prosenttia asteroidin pinnasta.

Pinnan rosoisuus viittaa siihen, että asteroidilla on vilkas historia. Tätä planeettatutkijat selvittivät mallinnuksen avulla.

Tietokone laski, miten Pallas osui menneinä aikoina muiden asteroidivyöhykkeen kiviin. Mallinnus ulottui yli neljän miljardin vuoden päähän, aurinkokunnan alkuhetkiin.

Tutkijat kirjasivat osuman Pallakseen, jos se tuotti mallinnuksessa asteroidin pintaan vähintään 40 kilometriä leveän kraatterin. Se on tavallinen Pallaksen kraatterin koko.

Sama mallinnus tehtiin vertailun vuoksi isoimmista asteroidivyöhykkeen kohteista. Ne ovat kääpiöplaneetta Ceres ja asteroidi Vesta. Niiden lähellä kävi jo 2010-luvun alussa tutkimusluotain Dawn.

Kääpiöplaneetta Ceres ja asteroidi Vesta.

Kääpiöplaneetta Ceres ja asteroidi Vesta.

Kraatterisuus johtuu siitä, että Pallaksen rata on kalteva muiden asteroidien ratatasoon nähden. Valtaosa asteroideista kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välissä lähes samassa tasossa. Tähtitieteilijät havaitsivat Pallaksen radan kaltevuuden jo 1800-luvulla. Syytä kallistumaan ei tiedetä.

Siksi Pallas kulkee aika ajoin tietyssä kulmassa ratatason asteroidivyöhykkeen läpi, Marsset selittää. Näin se törmää asteroideihin muita useammin.

Mallinnus paljasti, että iso 40-kilometrinen kraatteri syntyi Pallaksen pintaan pienemmän asteroidin iskusta kuin jos sama asteroidi olisi iskeytynyt Ceresiin tai Vestaan.

Pallaksella oli myös paljon suurempi todennäköisyys kohdata pienenkin asteroidin isku kuin Vestan tai Ceresin. Pienet kivet ovat asteroidivyöhykkeellä paljon yleisempiä kuin isot.

Pallaksen osui malleissa kaksin- ja kolminkertaisesti törmäyksiä Ceresiin tai Vestaan verrattuna.

Jos Pallas törmäsi tällä matkalla toiseen asteroidiin, oli törmäys neljä kertaa voimakkaampi kuin kahden asteroidin törmäys samassa ratatasossa.

Asteroidien törmäykset ovat varsin harvinaisia. Päinvastoin kuin elo- ja sarjakuvien näkymissä, asteroideja on aika harvakseltaan.

Jos lentäjä ohjaisi avaruusalusta asteroidivyöhykkeellä, hän väistäisi ja ennakoisi törmäyksiä helposti.

Avaruusjärjestö päivitti listan asteroideista, jotka saattavat osua Maahan: Syys­kuussa mahdollisuus pienelle törmäykselle

Asteroidin pinnalta tehty löytö voi mullistaa käsityksemme veden alkuperästä

Seuraa uutisia tästä aiheesta