Repeäisikö maapallo, jos olisikin kaksi pohjoisnapaa? - Tiede | HS.fi
Tiede|Lasten tiedekysymykset

Repeäisikö maapallo, jos olisikin kaksi pohjoisnapaa?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös vesihanojen historiaa, ajatusten määrää, bensiinin saasteita sekä ensimmäistä syötävää kasvia.

Maapallo on magneetti, ja magneetissa on aina kaksi napaa. Kuva: Nasa

Julkaistu: 21.2. 2:00, Päivitetty 21.2. 8:17

Veikkolan koulun 6 A

Maapallo on magneetti, ja magneeteissa on aina kaksi vastakkaista napaa. Niinpä maapalloa, jolla olisi kaksi pohjoisnapaa, ei voisi olla.

Jos tällainen ihmeellisyys jotenkin syntyisi, ei maapallo silti repeäisi kahtia. Maapallon magneettikenttä on itse asiassa hyvin heikko, eivätkä muutokset sen muodossa vaikuttaisi maapallon rakenteeseen mitenkään.

Iso magneettikentän muutos voisi kyllä poistaa maapallolta suojan, joka torjuu Auringosta ja muualta avaruudesta saapuvia varattuja hiukkasia. Suojan hetkellinenkin heikkeneminen voisi häiritä sähköverkkoja, lentokoneita ja satelliitteja.

Samanlaisia häiriöitä syntyy silloin, kun Auringosta lähtee suuria hiukkaspurkauksia. Jos magneettikenttä poistuisi pysyvästi, voisi jatkuva hiukkassade vaikuttaa jopa elämän edellytyksiin planeetallamme.

Minna Palmroth

laskennallisen avaruusfysiikan professori

Aleksi Vuorinen

teoreettisen hiukkasfysiikan apulaisprofessori

Helsingin yliopisto

Hanat yleistyivät kodeissa vasta 1800-luvulla.

Milloin vesihana on keksitty?

Väinö Leppälä, 5

On vaikea sanoa vesihanan keksimisen tarkkaa ajankohtaa, koska hanoja on käytetty hyvin kauan­.

Hanoja oli jo antiikin Roomassa yli 2 000 vuotta sitten. Siellä vesi johdettiin asukkaille akveduktien eli kivestä rakennettujen kanavien ja vesijohtojen avulla. Hanoilla säädeltiin veden virtausta vesijohdoista kaupungin suihkulähteisiin ja julkisten kylpylöiden altaisiin.

Hanojen juuret ovat vielä Rooman valtakuntaa vanhemmalla ajalla. Niiden esiasteita, veden nostamiseen käytettyjä vesipyöriä ja veden kulkua ohjailleita sulkuportteja käyttivät jo muinaiset egyptiläiset yli 4 000 vuotta sitten.

Kodeissa vesihanat alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla. Vanhimmissa hanoissa oli kaksi mutterimaista pyöritettävää kahvaa. Yksi oli kylmälle vedelle ja toinen kuumalle. Jos halusi sopivan lämmintä pesuvettä, oli osattava pyörittää sopivasti molempia kahvoja.

Suomalaisista nykykodeista tutun yhdellä vipumaisella kahvalla toimivan hanan kehitti kotimainen valmistaja Oras lähes 50 vuotta sitten.

Marianna Karttunen

museolehtori

Tekniikan museo

Kuinka monta ajatusta ihmisellä voi olla kerrallaan?

Olivia Laaninen, 8

Olet varmaan huomannut, että joskus on vaikea nukahtaa, koska pää on täynnä ajatuksia. Kaikki ajatukset syntyvät aivoissa, mutta joskus ajatukset voivat aiheuttaa tuntemuksia vatsassa tai sydämessä asti.

Ajatusten määrän laskeminen on todella vaikeaa. Aivoissa on koko ajan valtava suhina, sillä aivot käsittelevät samaan aikaan kymmeniä tai satoja asioita­. Ihminen huomaa kuitenkin vain yhden ajatuksen kerrallaan.

Aivojen pitää koko ajan käsitellä tietoja, jotka tulevat silmistä, korvista, nenästä, suusta ja iholta.

Lisäksi aivot tarkkailevat, onko nälkä, pitääkö käydä vessassa, minkälainen tunne minulla on, miten muut ihmiset toimivat, onko lähellä vaaroja tai miten pitäisi liikkua. Ne ovat elintärkeitä ajatuksia, mutta syntyvät aivoissa huomaamatta.

Tätä sanotaan alitajunnaksi. Sieltä aivot sitten tarjoilevat ajatuksia huomattaviksi.

Onneksi aivot pitävät huolen siitä, että kaikki tärkeät asiat hoituvat, vaikkemme ehdi niitä aina huomaamaan.

Sampsa Vanhatalo

kliinisen neurofysiologian professori

Helsingin yliopisto

Lastensairaala, HUS

Bensiini ei kuulu luontoon.

Miksi bensiini saastuttaa?

Noel Havula, 7

Bensiiniä käytetään moottoreissa, jotka tuottavat polttoaineesta energiaa.

Tehokas moottori polttaa bensiinin mahdollisimman tarkkaan, mutta aivan kaikki ei ehdi palaa moottorin mäntien vinhassa vauhdissa.

Pakoputken katalysaattori käsittelee polttoaineen palamattomat osat haitattomiksi kaasuiksi. Uusissa autoissa hiukkaset ja bensiinihöyryt suodatetaan pois. Siksi bensiini ei haise huolto­asemilla ja autoissa kuten ennen.

Varsinaisten saasteiden määrä on nykyisillä autoilla vähäinen, paitsi heti käynnistyksen jälkeen pakkasella, kun katalysaattori ei ole vielä lämmennyt toimiakseen kunnolla.

Bensiinin polttaminen moottorissa synnyttää myös vesi­höyryä ja hiilidioksidia. Hiilidioksidi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Bensiinin polttamisen hiili­dioksidipäästöjä ei voi poistaa kokonaan.

Mikään ei saisi saastuttaa oikein käytettynä. Maastoon joutunut bensiini pitää siivota, koska maan mikrobit eivät ole tottuneet hajottamaan bensiinin molekyylejä.

Seppo Mikkonen

pääasiantuntija

Neste

Kuva: Sixten Johansson / Lehtikuva

Mikä on ensimmäinen kasvi, jota ihminen on voinut syödä?

Eelis Pärnänen, 9 ja Aatos Pärnänen, 7

NykyTiedon mukaan nykyihmisiä on elänyt noin 300 000 vuotta. Ensimmäiset asuivat Afrikassa. Nykyihmisen edeltäjät heidelberginihminen ja pystyihminen kehittyivät samoilla seuduilla.

Kaikki varhaiset ihmiset saivat ruokansa suurimmaksi osaksi keräilemällä kasveja ja lisäksi metsästämällä. Ihmisten asuinseuduilla kasvoi monia kasveja, jotka ovat olleet kokonaan tai osittain syötäviä.

Ensimmäistä ihmisten syömää kasvia on mahdotonta nimetä, mutta ehdokkaita on.

Lähellä rantoja kasvoi suuria viikunapuita, joiden hedelmät olivat ihmisten herkkua.

Lisäksi he kaivoivat maasta teroitetuilla kepeillä syötäviä sipuleita ja kasvien maavarsia. Jotkin pensaat tuottivat syömäkelpoisia marjoja ja heinäkasvit siemeniä.

Kuivemmilla seuduilla ihmiset keräilivät maasta kurkulle sukua olevia meloneja. Vuotuisina kuivina kausina ihmisten piti tyytyä rajoitetumpaan ravintoon.

Juha Valste

evoluutiobiologi, tietokirjailija

Seuraa uutisia tästä aiheesta