Surivatko neandertalinihmiset kuolleitaan? Irakista löytyi viitteitä muinaisten serkkujemme koskettavista hautausrituaaleista - Tiede | HS.fi
Tiede

Surivatko neandertalinihmiset kuolleitaan? Irakista löytyi viitteitä muinaisten serkkujemme koskettavista hautausrituaaleista

Neandertalinihmiset hautasivat vainajiaan ja koristelivat hautaa kukilla.

Haudasta löytyi muun muassa neandertalinihmisen kallo, joka on litistynyt vuosituhansia painuneiden maakerrosten alla. Kuva: GRAEME BARKER

Julkaistu: 21.2. 2:00, Päivitetty 21.2. 8:17

Ennen nykyihmisen saapumista Eurooppaan maanosaa asuttivat neandertalinihmiset.

He olivat hyvin paljon meidän kaltaisiamme. Kaukaiset esi-isämme jopa risteytyivät neandertalinihmisten kanssa. Näiden muinaisten kohtaamisten muistona nykyisten eurooppalaistaustaisten ihmisten perimästä pari prosenttia tulee neandertalilaisilta.

Noin 40 000 vuotta sitten neandertalilaiset­ hävisivät. Ei tiedetä, mitä tapahtui. Todennäköisesti nykyihmiset kaappasivat neandertalinihmisten paikan huippusaalistajina ja kilpailivat serkut sukupuuttoon.

Neandertalilaisten elämästä paljon on yhä hämärän peitossa. Millainen oli heidän kulttuurinsa? Kykenivätkö he käsitteelliseen ajatteluun?

Ei tiedetä edes, olivatko neandertalit puhekykyisiä. Neandertalien jäljiltä on löydetty luolamaalauksia ja koriste-esineiksi tulkittavia eläinten luita. Se viittaa siihen, että muinaisilla serkuillamme oli jonkinlainen symboliikan taju.

Yksi kiistanalaisimpia kysymyksiä on ollut se, hautasivatko neandertalinihmiset kuolleensa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä esittää nyt Antiquity-tiedelehdessä, että neandertalinihmiset paitsi hautasivat vainajiaan myös asettivat viereen kukkasia.

Jos väite pitää paikkansa, neandertalinihmiset olivat paljon luultua kehittyneempiä.

Cambridgen yliopiston paleoantropologi ja luuasiantuntija Emma Pomeroyn ryhmä kaivoi pohjoisirakilaisesta Shanidarin luolasta varsin hyvin säilyneen neandertalinihmisen puolikkaan luurangon.

Shanidarin luolasta Kurdistanista on löytynyt tähän mennessä useiden neandertalinihmisten jäänteitä. Kuva: GRAEME BARKER / Reuters

Rintakehä ja selkäranka ovat tallella, kuten myös käden luut. Kallo on litistynyt maakerrostumien puristuksessa, mutta neandertalinihmisen romuluiset piirteet erottuvat hyvin.

”Kun näin osittain paljastuneen kallon, ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä taitaa olla 40-vuotisen tieteellisen urani huippuhetki", sanoo tutkimusryhmän jäsen Christopher Hunt Science-tiedelehdelle.

Luurangon alla kivettyneessä maaperässä on selviä kaivamisen merkkejä. Näyttää siltä, että maahan tehtiin aikoinaan kuoppa, johon ruumis aseteltiin. Se siis haudattiin tarkoituksella.

Ruumiin sukupuolta ei ole vielä tunnistettu, mutta vainaja oli kuollessaan 40–50-vuotias. Merkittävää on, että luuranko löytyi samasta osasta luolaa, josta 1960-luvulla löytyi seitsemän aikuisen ja kolmen lapsen jäänteet. Näiden luiden yhteydestä löytyi kivettynyttä siitepölyä ja muita kasvien jäämiä.

Neandertalinihminen saattoi näyttää tältä. Mallinnos perustuu Ranskasta löytyneisiin fossiileihin. Kuva: S. ENTRESSANGLE/E. DAYNES/SCIENCE PHOTO LIBRARY

Löydöt tehnyt arkeologi Ralph Solecki esitti jo 1960-luvulla, että neandertalilaiset hautasivat lajitoverinsa ja asettelivat kukkia vainajien muistoksi. Väite oli aikoinaan järisyttävä.

Nean­dertalinihmisiä pidettiin tyhminä luolamiehinä, mutta Soleckin löydöt muuttivat asenteita. Jos neandertalilaiset todella hautasivat omiaan, eivät he olleetkaan niin erilaisia kuin me.

”Tämä ruumis on muinainen, mutta sen henki on moderni", kirjoitti Solecki Science-tiedelehdessä vuonna 1975.

Kasvien jäänteet eivät vakuuttaneet kaikkia tutkijoita. Oli aivan mahdollista, että jokin jyrsijä kaiveli luolassa myöhemmin ja varastoi kasvien osia luiden lähelle. Shanidarin luut ovat yli 70 000 vuotta vanhoja. Vuosi­tuhansina ehtii tapahtua paljon.

Solecki ei pystynyt todistamaan vakuuttavasti, että ruumiit todella haudattiin. Voi olla, että nämä neandertalilaiset vain hakivat suojaa luolasta. Osa heistä oli luiden perusteella vakavasti haavoittunut. Ehkä vain kuolivat sinne lähekkäin. Se saattoivat kuolla kivivyöryynkin.

Nyt Pomeroyn ryhmä katsoo kaivuujälkien perusteella, että löydetty luuranko todellakin haudattiin.

Kasvinjäänteiden löytyminen samasta maakerroksesta voi hyvin viitata siihen, että neandertalilaiset harrastivat jonkinlaisia hautausrituaaleja. Ehkä he laskivat vainajien mukana maan poveen villikukkia.

"Olin itse pitkään skeptinen, mutta alan uskoa, että hautaus on loogisempi selitys", Pomeroy sanoo The Guardian-sanomalehdessä.

Olennaista on Pomeroyn mukaan pohtia teon tarkoituksellisuutta. Ruumis voidaan haudata saalistajien pitämiseksi loitolla tai hajun peittämiseksi.

”Mutta jos hautaukseen liittyy muita kuin käytännön elementtejä, se viittaa monimutkaiseen, symboliseen ajatteluun, myötätuntoon ja suruun.”

Kaivuutyö ei ollut aivan mutkatonta. Shanidarin luola on Pohjois-Irakin Kurdistanissa lähellä Mosulia. Tutkijoiden piti kertaalleen paeta Isis-joukkojen tieltä. Kurdien joukot turvasivat ryhmän työskentelyä.

Jäänteet odottavat tarkempaa ajoitusta ja jatkotutkimuksia.

Kanadalaisen Simon Fraser -yliopiston arkeologi Dennis Sandgathe sanoo Sience News-lehdessä, että kukkaisrituaalista ei ole vielä tämän perusteella kovia todisteita. Kuitenkin se, että jäänteet on selvästi kaivettu erilliseen kuoppaan, jättää monia kysymyksiä avoimeksi.

Shanidarin luolasta ensimmäiset löydöt tehnyt Ralph Solecki kuoli viime vuonna 101-vuotiaana. Ryhmä omisti tutkimusartikkelinsa hänen muistolleen.

Nykyihminen pariutui ahkerasti neandertalilaisten kanssa ja sai samalla vastustuskyvyn viruksille

Taiteellisesti kyvyttömänä pidetty neandertalinihminen piirsi kätensä seinään jo 64000 vuotta sitten – luolamaalausten ajoitus mullistaa käsityksiä muinaisista serkuistamme

Esivanhempiemme romanssit neandertalilaisten kanssa selittävät monia nykyihmisen piirteitä, kuten tupakoinnin ja ruskettumisen – kokeile, paljonko sinussa on neandertalilaista

Seuraa uutisia tästä aiheesta