Uudet tutkimukset: Marsin maaperässä järisee päivittäin - Tiede | HS.fi
Tiede

Uudet tutkimukset: Marsin maaperässä järisee päivittäin

Insight-luotain on mitannut vuoden aikana yli 450 ”marsinjäristystä”.

Insightin selfie koottiin monesta kuvasta. Kuva: nasa

Julkaistu: 26.2. 16:29

Marsin maaperässä järisee päivittäin. Se on siis seismisesti aktiivinen planeetta.

Aktiivisuuden päätteli joukko planeettatutkijoita tuoreissa raporteissaan.

He ovat mitanneet yli vuoden ajan Marsin maanjäristyksiä Insight-luotaimen avulla. Tutkijat sanovat planeetan pinnanalaisia liikahduksia marsinjäristyksiksi.

Mars on järistysten voimassa mitattuna jossain Kuun ja Maan välimaastossa, sanoo Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan johtava tutkija Bruce Banerdt.

Tiedelehdet Nature Geoscience ja Nature Communication julkaisivat helmikuun lopulla kuusi tiedeartikkelia Insightin mittauksista. Tuloksia on julkaistu erikseen myös pitkin vuotta 2019.

Insightin seismometri mittasi laskeutujan kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana 174 seismistä ilmiötä, joista raportit syntyivät. Kaikkiaan tutkijat ovat kirjanneet jo 450 järistystä.

Marsin järistykset muistuttavat maapallon heikompia järistyksiä, joita sattuu kaukana mannerlaattojen reunoilta, Banerdt vertaa.

Marsissa ei kuitenkaan ole mannerlattoja, joiden hidas mutta jatkuva liike on maapallolla isojen järistysten syy.

Marsissa järistysten syy on se, että planeetan sisus jäähtyy yhä syntymänsä kuumista alkuhetkistä. Mars syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten.

”Kun planeetta jäähtyy, se supistuu. Silloin Marsin hauraimmat osat uloimmassa kerroksessa lohkeilevat”, Banerdt sanoo.

Yksi aktiivinen alue on noin 1  600 kilometrin päässä paikasta, johon Insight laskeutui.

On jopa mahdollista, että Marsin syvyyksissä on sulaa kivi­aineista eli magmaa. Se saattaa jäähtyä yhä, pohtivat planeettatutkijat.

Seismometrin suojakupu saa sen näyttämään suomalaiselta Ufox-ilmankostuttimelta. Kuva: nasa

Insight laskeutui Marsin päiväntasaajan lähelle Elysiumin tasangolle 26. marraskuuta 2018.

Laskeutujan tärkein tehtävä on tutkia punaisen naapuri­planeetan sisäosia. Luonnollisesti tehtävään kuului siis myös mitata, onko Marsissa maan­järistyksiä.

Tutkitut järistykset saattoi jakaa kahteen luokkaan. Niistä 150 oli pieniä ja ne aiheuttivat tärinää, joka levisi Marsin kuoren alueella eli pinnan lähellä.

Loput 24 olivat voimakkaampia. Ne lähtivät syvemmältä Marsin vaipasta eri alueilta.

Isot järistykset asettuivat 3–4 magnitudiin eli suuruusluokkaan. Vertauksena kerrottakoon, että Maan päällä vasta 5,5 magnitudin järistys vaurioittaa rakennuksia.

Järistys­aaltojen avulla tutkijat saattoivat paikantaa lähtöpaikan. Insightin lennonjohto on tulkinnut järistyksiä niin, että yksikään niistä ei johtunut meteoriitin iskusta Marsin pintaan.

”Radiosignaaleja tutkimalla voimme myös selvittää, kuinka paljon Marsin akseli heiluu. Tästä heilunnasta voi taas päätellä, kuinka iso ja tiheä planeetan ydin Marsin keskellä on”, kertoi Banerdt.

Toiveissa on, että järistysten, lämpömittausten ja muiden mittausten avulla voitaisiin rakentaa kolmiulotteinen kartta Marsin sisuksesta.

Työ on yhä kesken nyt julkaistuista raporteista huolimatta.

Lennonjohdon suurin ongelma nyt on viedä Insightin lämpömittari ainakin kolmen metrin syvyyteen. Siellä se saisi mitattua lämpövirtauksia pinnan alla.

Piirros siitä, miten syvälle lämpömittari haluttaisiin viedä. Kuva: nasa

Mittaria on yritetty työntää Marsin maaperään eräänlaisella iskurilla jo vuoden ajan, mutta pintakerros on antanut periksi vain alle viisikymmentä senttimetriä. Vaijeri ja mittari sen päässä ovat yllättäen ponnahtaneet takaisin.

Insightin robottikäsi auttaa nyt lämpömittaria syvemmälle. Se painaa maaperää aivan iskurin tehneen kolon vieressä. Paine voisi auttaa.

Insightin lämpömittari ei ole päässyt syvälle Marsin pinnan alle. Nyt avuksi on tuotu robottikäsi, josta osa näkyy osa kuvan yläosassa. Kuva: nasa

Mittarin kanssa alkaa olla kiire, sillä Insightin laitteet sammuvat arvion mukaan vuoden lopulla.

Tutkijat haluavat myös tietää, millä nopeudella järistysaallot etenevät Marsin uumenissa. Tieto saataisiin isosta järistyksestä, jossa järistysaalto kiertää koko planeetan.

Koska Marsin läpimitta tiedetään, voisi aallon kiihtyvyyden mitata sen avulla, kertovat tutkijat BBC:n mukaan.

Jos kaikki mittatiedot saadaan, voivat ne lopulta valottaa sitä, miten aurinkokuntamme suunnilleen samankokoiset kiviset planeetat Venus, Maa ja Mars syntyivät ja kehittyivät.

Mars-laskeutuja Insightin iskuvasara ”myyrä” tunkeutuu taas syvemmälle planeetan pinnan alle

Nasa lähettää Marsiin pienoiskopterin, ensilento keväällä 2021

Seuraa uutisia tästä aiheesta