Ensimmäistä koronavirus­rokotetta aletaan testata huhtikuussa - Tiede | HS.fi
Tiede

Ensimmäistä koronavirus­rokotetta aletaan testata huhtikuussa

Rokotteet valmistuvat aikaisintaan vuoden päästä. Lääkettä tautiin pitää odottaa kauemmin. Nykyisistä lääkkeistä on jo saatu lupaavia tuloksia.

Yhdysvaltain tartuntatautiviraston (CDC) julkaisema havainnekuva viime aikoina maailmalla levinneestä koronaviruksesta. Kuva: CDC

Julkaistu: 27.2. 20:32, Päivitetty 27.2. 21:08

Koronaviruksen aiheuttama nopeasti leviävä covid-19-tautiepidemia on otettu tosissaan Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa.

Järjestö julkaisi tammikuun lopussa viruksen genomin eli niin sanotun geneettisen rakennusohjeen. Lisäksi WHO koordinoi poikkeuksellisella tavalla rokotteiden kehittämistyötä.

”WHO on julkaissut rokotekehittäjille tarkat ohjeet, millaisiin kysymyksiin tutkimusten täytyy vastata ennen laajaa käyttöönottoa. Tämän on tarkoitus nopeuttaa ja selkeyttää kehitystyötä. Näin ei tarvita erillisiä testejä myyntilupien saamiseksi esimerkiksi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin”, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Nopeutuksesta huolimatta testit vievät aikaa. Vaikka Yhdysvalloissa kehitettävän covid-19-tautia vastaan suunnatun rokotteen on ilmoitettu pääsevän kliinisiin testeihin jo huhtikuussa, käyttövalmis se voisi olla aikaisintaan vuoden kuluttua.

”Testeissä pitää selvittää, että rokote todella suojaa kuten on suunniteltu, sekä ennen muuta, että se on turvallinen eikä itsessään altista taudille. Esimerkiksi 1960-luvulla kehitteillä ollut rsv-keuhkokuumerokote altisti pikkulapset vakavalle taudille ja aiheutti jopa kuolemantapauksia. Tällaista rokotetta ei voida ottaa käyttöön.”

Yksi tunnetuimmista tavoista valmistaa rokotteita on kehittää viruksesta heikennetty versio, jolla opetetaan ihmisen oma immuunijärjestelmä puolustautumaan virusta vastaan. Näin toimii köyhissä maissa yleisesti käytetty suun kautta annettava poliorokote.

Tämä on kuitenkin vain yksi tapa valmistaa rokotteita, sanoo Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele. Niitä voi valmistaa myös käyttämällä rokotteessa tapettua virusta, joitain viruksen sisältämiä valkuaisaineita tai synteettisesti valmistettua pätkää viruksen genomia eli rna-molekyyliä.

Uutisissa on viime aikoina puhuttu rna-rokotteesta. Sen ajatuksena on viedä soluihin tietyn valkuaisaineen tuottamiseen tarvittava pätkä koronaviruksen rna:ta. Tämä saa solun tuottamaan viruksen valkuaisainetta. Samalla immuunijärjestelmä opetetaan puolustautumaan luonnossa tapaamaansa koronavirusta vastaan.

 ”Tutkimusta tehdään ympäri maailmaa, useissa yhtiöissä ja useissa ryhmissä.”

Kyse on kuitenkin uudesta tekniikasta, jolla valmistettuja rokotteita ei ole toistaiseksi käytössä.

Kehityksessä ei silti olla yhden kortin varassa.

”Tutkimusta tehdään ympäri maailmaa, useissa yhtiöissä ja useissa ryhmissä. Useita lähestymistapoja kokeillaan jo”, Kantele kertoo.

Ryhmät tekevät myös laajaa yhteistyötä.

Rokotteiden synnyttämät odotukset näkyvät myös pörsseissä, joissa rokote- ja lääkevalmistajien osakkeet ovat olleet nousussa muiden laskiessa.

Aivan tyhjästä tutkimusta ei tarvitse aloittaa, sillä siinä voidaan hyödyntää tietoja, joita on saatu kehitettäessä rokotteita sars- ja mers-koronaviruksia vastaan. Molempien kehitystyötä hidastaa se, että mahdollisuuksia kokeisiin on vähän. Sars on käytännössä kadonnut, ja dromedaarien kantama mers tarttuu ihmisiin harvakseltaan.

Joka tapauksessa kliinisistä testeistä on pitkä matka valmiisiin rokotteisiin.

”Rokotekehityksessä suurin osa testeihin päässeistä ehdokkaista karsiutuu matkan varrella. Vain pieni osa pääsee loppumetreille”, Kantele huomauttaa.

Jos rokotetta joudutaan odottamaan parhaassakin tapauksessa vuoden verran, varsinaisen lääkkeen kehitystyö on vielä hitaampaa.

Viruslääkkeen kehitys vie nopeimmillaankin vähintään viisi vuotta, kertoo viruslääkkeisiin erikoistunut yliopistonlehtori Tero Ahola.

”Virukset ovat keskenään hyvin erilaisia, ja käytännössä jokainen uusi virus tarvitsee oman lääkkeen.”

Edes viruksen genomin tunteminen ei juuri nopeuta kehitystyötä.

”Genomi on vasta viruksen rakennusohje. Lääkettä varten meidän täytyisi ymmärtää sen toiminta.”

Jonkinlainen ratkaisu saattaisi kuitenkin löytyä jo olemassa olevista lääkkeistä. Hyvässä lykyssä niistä saattaisi olla apua uutta virusta vastaan eikä niiden turvallisuutta tarvitsisi varmistaa pitkällisillä testeillä.

Maailmalta on kuulunut uutisia, joiden mukaan hivin hoitoon tarkoitettu yhdistelmälääke saattaisi auttaa myös covid-19-taudin hoidossa. Aikoinaan huomattiin, että se saattaa suojata sarsilta eli toiselta koronavirukselta.

 ”Tarvitaan paljon testejä ennen kuin lääkkeistä voidaan sanoa mitään varmaa.”

Toinen mahdollinen lääke voisi olla ebolan hoitoon tarkoitettu. Kokeilujen asteelle jäänyt lääke salpaa viruksen perintöaineksen monistamisen solun sisällä.

Keskiviikkona Kiinasta kerrottiin myös, että malarian hoitoon ja ehkäisyyn käytetty klorokiini olisi edistänyt koronaviruksesta toipumista.

Ahola pitää kaikkia uutisia kiinnostavina mutta varoittaa innostumasta liikaa.

”Irrallisista havainnoista on pitkä matka kliinisesti todistettuun toimivuuteen. Tarvitaan paljon testejä ennen kuin lääkkeistä voidaan sanoa mitään varmaa.”

Vaikka lääke tai rokote covid-19-tautiin löydettäisiin, jäljelle jäävät vielä valmistuksen ja jakelun käytännön kysymykset.

Rokotteen kehitystyöhön osallistuvat maailman suuret rokoteyhtiöt, joilla on kapasiteettia valmistaa rokotteita nopeasti.

Lääkkeen tapauksessa tilanne riippuu siitä, millainen osoittautuisi lupaavaksi.

”Jos malariaan tai hiviin tarkoitetut lääkkeet osoittautuisivat tehokkaaksi, niitä on varmasti varastossa. Kokeellista ebolalääkettä tuskin on olemassa kovinkaan paljon, eli siinä tapauksessa täytyisi perustaa uusi tuotantolinja”, Ahola arvioi.

Kommentti: Ylilääkäri kertoi korona­virus­potilaan toimineen ”kuin Strömsössä” – nyt ei kannata panikoida vaan pestä käsiä ja noudattaa toiminta­ohjeita

Pääministeri: Koronavirukseen tärkeää varautua huolellisesti, mutta samalla välttää ylimitoitettuja toimia

Ylilääkäri: Helsingin koronavirus­potilas voi hyvin, THL selvitti naisen lähikontaktit matkareitiltä

Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

Teneriffan eristetystä hotellista päästettiin 130 ihmistä, HS:n tavoittamat suomalaiset kertovat karanteeninsa jatkuvan

Italiassa 17 korona­virukseen liittyvää kuoleman­tapausta, Virossa, Tanskassa ja Alankomaissa maiden ensimmäiset tartunnat

Koronavirus ei vaikuta pakettimatkojen peruutusehtoihin – ”muutamia” Kanarian­saarten matkoja peruttu viime päivinä