Uusi kuu on kiertänyt Maata jo kolme vuotta – pienoiskuu karkaa ehkä jo kevään aikana - Tiede | HS.fi
Tiede

Uusi kuu on kiertänyt Maata jo kolme vuotta – pienoiskuu karkaa ehkä jo kevään aikana

Asteroidi 2020 CD3 on suurin piirtein henkilöauton kokoinen.

Iso Kuu näkyy taivaalla harva se päivä, mutta toinen näkyy vain kaukoputkella, eikä kauaa. Kuva: nasa

Julkaistu: 28.2. 14:54

Maata on nähtävästi kiertänyt jo kolme vuotta toinenkin kuu. Näin ilmoitti vastikään Pienoisplaneettakeskus, joka seuraa avaruuden pieniä kappaleita lähiavaruudessa.

Löytynyt kuu on pieni asteroidi, jonka Maa on napannut kiertolaisekseen. Se tapahtui, kun asteroidi ohitti Maan läheltä. kooltaan minikuu on arviolta jotain pesukoneen ja henkilöauton väliltä.

Kuun löysivät Catalinan Sky Survey -observatorion tähtitieteilijät Arizonan yliopistossa Tucsonissa Yhdysvalloissa. He ilmoittivat 19. helmikuuta, että pieni himmeä kohde kulkee nopeasti tähtitaivaan poikki.

Helmikuun lopulla kuuden muun tutkimuslaitoksen tutkijat ympäri maailmaa alkoivat laskea havaitun nopean kohteen rataa. Kohde sai nimekseen 2020 CD3.

Laskelmat vahvistavat, että kohde on pysytellyt Maan painovoimakentässä jo kolmisen vuotta.

Pienoisplaneettakeskus on ilmoittanut, että kohde ei todennäköisesti ole keinotekoinen. Se ei siis ole vanha tai uusi satelliitti tai avaruusromua. Niinpä se on luultavasti asteroidi, joka kiertää nyt Maata.

Maan tilapäinen kiertolainen on havaittu vasta toista kertaa. Ensimmäinen oli nimeltään 2006 RH120. Se kiersi Maata syyskuusta 2006 kesäkuuhun 2007, kunnes se karkasi maapallon vetovoimalta.

Nyt löydetty kuu kiertää Maan noin 47 päivässä. Pienoiskuun rata on hyvin soikea ja sen kaukaisin kohta on kauempana kuin Kuun. Sen keskietäisyys Maasta on noin 384 000 kilometriä.

Pienoiskuun rata ei ole vakaa. Siksi se poistuu ennen pitkää Maan lähettyviltä.

”Minikuun rata viittaa siihen, että se poistuu Maan ja ison Kuun painovoimakentästä pian”, sanoo Grigori Fedorets tieteen aikakausilehti New Scientistin mukaan.

Fedorets veikkaa, että minikuu pysyy Maan otteessa vain huhtikuuhun. Hän on tähtitieteilijä Queensin yliopistossa Belfastissa Pohjois-Irlannissa ja Helsingin yliopistossa.

Jotta asteroidi ajautuu Maan tilapäiseksi kuuksi, sen on ajauduttava radalle, joka on lähes samanlainen kuin Maan rata Auringon ympäri. Asteroidin on siis kuljettava avaruudessa suunnilleen samaa vauhtia kuin Maa.

Näin Maan on helppo napata sen painovoimakenttäänsä. Tässä auttavat Auringon ja Kuun vetovoimat. Muiden kappaleiden painovoimat vaikuttavat kuitenkin asteroidiin. Siksi se ajautuu ennen pitkää pois Maan painovoiman piiristä.

Minikuun radasta on nyt tehty monia mallinnuksia. Ne kaikki eivät täsmää keskenään. Yksi rataa laskeva ryhmä on Helsingin yliopistossa.

”Olemme hyvinkin tietoisia tästä kohteesta”, kommentoi asteroidien tutkija Mikael Granvik.

Fedoretsin vetämän kansainvälisen ryhmän tekemät havainnot kohteesta viime päivinä ovat Granvikin mukaan aivan keskeisiä sen kannalta, mitä minikuusta voidaan jatkossa sanoa.

”Erityisesti meitä kiinnostavat sen pinta-alan ja massan suhde, joka voidaan tarkentaa seuraamalla säteilypaineen vaikutusta puhtaasti gravitaatiolain mukaiseen rataan. Lisäksi meitä kiinnostavat sen pinnan värit, jotka toivottavasti antavat osviittaa sen koostumuksesta”, Fedorets sanoo HS:lle sähköpostissa.

Uuden datan saapuessa rataa saadaan koko ajan tarkemmaksi.

Tulosten valmistuttua ryhmän on tarkoitus on lähettää ne julkaistavaksi vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa.

Korjaus 2. maaliskuuta kello 7.50: Tutkija Grigori Fedoretsin etunimi korjattu.