Keliakia on perinnöllinen autoimmuunitauti. Siinä suoliston nukka vaurioituu viljatuotteiden sisältämästä gluteenista. Tyypillisiä oireita ovat suolistovaivat, ripuli ja vatsanväänteet.
Keliakiaa sairastaa noin joka viideskymmenes suomalainen. Maailmanlaajuisesti keliaakikkoja arvioidaan olevan noin 0,3–2,4 prosenttia väestöstä. Perinnöllinen alttius keliakialle on noin joka kolmannella. Ei kuitenkaan tiedetä, miksi jotkut sairastuvat ja toiset eivät.
Keliakialle ei tunneta parantavaa hoitoa. Tähän asti ainoa keino on ollut pidättäytyminen gluteenittomassa ruokavaliossa.
Tulevaisuudessa tilanne voi kuitenkin olla toinen, vihjaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Immunologi Tobias Freitagin kokeili keliakian hoitamista ohjaamalla immunijärjestelmää nanohiukkasilla.
Kokeessa tutkittiin kolmea eri hiirikantaa. Hiiret sairastuivat syötyään gluteenin sisältämää gliadiinivalkuaista.
Hiirille annettiin pienä määriä gliadiinia sisältäviä nanohiukkaspalloja. Tämä lisäsi hiirten gliadiinin sietoa ja vähensi sen aiheuttamaa tulehdusta ja kudosvaurioita. Samalla elimistöä autoimmuunitaudeilta suojaavat geenit aktivoituivat.
”Havainnot tulevat ajatusta, että keliakiapotilaiden T-lymfosyytit olisi mahdollista ohjelmoida uudelleen ja saada immuunijärjestelmä sietämään gluteenia,” Freitag toteaa.
Jatkotutkimuksissa on tarkoitus yrittää siedättää keliakiapotilaita gluteenille. Mikäli tämä onnistuu, voi nanohiukkashoito parantaa keliakian.
Ensimmäisiä kliinisiä kokeita nanohiukkasilla on jo tehty keliakiapotilailla Yhdysvalloissa. Tulosten mukaan potilaiden gliadiiniin reagoivat T-solut vaimenivat tai vähenivät.
”Kyseessä oli lyhytkestoinen tutkimus, jossa oli vain viistoista koehenkilöä ja samankokoinen verrokkiryhmä, mutta tulos vaikuttaa lupaavalta.”
Helsingin yliopiston tutkimus toteutettiin Seppo Meren laboratoriossa yhteistyössä Cour Pharmaceutical Development -yrityksen kanssa. Tulokset julkaistiin Gastroenterology-tiedelehdessä. Nanohiukkaskonsepti on puolestaan lisensoitu kansainväliselle Takeda-yritykselle.
Jos menetelmä osoittautuu toimivaksi, samankaltaisia nanohiukkasia voitaisiin kehittää myös muiden autoimmuunisairauksien hoitoon. Teoriassa esimerkiksi diabetes, multippeliskleroosi ja narkolepsia voisivat olla hoidettavissa niiden avulla. Edellytyksenä on kuitenkin tautia aiheuttavan ja ylläpitävä tekijän tunteminen sekä hoidon aloittaminen ajoissa.
