Jos uusi koronavirus olisi levinnyt Suomessa samaa tahtia kuin se levisi Kiinassa Hubein maakunnassa, kuinka monta suomalaista olisi sairastunut?
Covid-19-tauti lähti leviämään maakunnassa Wuhanin kaupungista todennäköisesti joskus joulukuun alussa viime vuoden puolella. Tällä pahimmalla epidemia-alueella tautitapauksia on kertynyt ylivoimaisesti eniten, ja se on ainoa alue, jolla ne lasketaan kymmenissätuhansissa.
Viimeisimmän Maailman terveysjärjestön WHO:n tilanneraportin mukaan Hubeissa on hieman yli 67 000 vahvistettua tartuntatapausta.
Määrä voi kuulostaa paljolta. Se on kuitenkin suhteutettava maakunnan väkilukuun, joka on 60 miljoonaa. Taudin on saanut siis noin yksi henkilö 900:sta.
Jos tauti olisi levinnyt samassa suhteessa Suomessa, meillä olisi tähän mennessä ollut 6 140 tapausta. Näistä 80 prosenttia olisi oireiltaan lieviä, niin kuin Kiinassakin on ollut.
Tapausmäärä Suomessa olisi vähäinen verrattuna kausi-influenssaan, jonka saa parin kuukauden kaudella arviolta kymmenesosa lapsista ja viisi prosenttia aikuisista. Se tarkoittaa satojatuhansia ihmisiä joka vuosi.
Toki WHO:n luvut ovat vahvistettuja tapauksia.
Kaikkiaan sairastuneita on Kiinassa ilmeisesti paljon enemmän kuin ne, joiden tartunta on tullut testeissä esiin, arvioivat Nature-lehden haastattelemat asiantuntijat aiemmin.
WHO:n havainnot oireettomien vähäisestä määrästä kuitenkin puhuvat sen puolesta, että kovin monia tapauksia ei välttämättä jää huomaamatta. Oireettomia on vain prosentti kaikista, ja näistäkin valtaosa kehittää myöhemmin oireita.
Joka tapauksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Taneli Puumalaisen mukaan vertaus Suomen ja taudin lähtöalueen välillä voi auttaa ymmärtämään, millaisesta taudista on kysymys.
”Verkossa esitetään väitteitä, että 60 prosenttia suomalaisista sairastuu tähän. Mutta jos pahimman epidemia-alueen aineisto osoittaa, että 0,1 prosenttia väestöstä sairastuu, niin siinä on iso ero”, Puumalainen sanoo.
Influenssa näyttäisi leviävän jopa 50–100 kertaa tehokkaammin kuin koronavirusepidemia. Siksi influenssa on myös kaiken kaikkiaan pahempi tappaja kuin koronavirus, vaikka uusi tauti onkin kantajalleen vaarallisempi.
Influenssaan kuolee keskimäärin 0,1 prosenttia sairastuneista, kun koronaviruksessa sairastuneiden kuolleisuus on ollut tällä tietoa 3,4 prosenttia sairastuneista.
”WHO on voimakkaasti korostanut, että koronavirus näyttää leviävän eri tavalla kuin influenssa. Influenssan leviämismallit eivät käy koronavirukseen”, Puumalainen sanoo.
Jos koronavirus olisi levinnyt Hubeissa kuin influenssa, tapauksia olisi ollut viidestä kuuteen miljoonaa.
Kiinassa ja Hubein maakunnassa koronavirustartuntojen lukumäärään toki ovat vaikuttaneet massiiviset rajoitustoimet, joihin maassa on ryhdytty. Ilman vastatoimia tapauksia olisi varmasti enemmän.
Samalla rajoitustoimien menestys osoittaa, että taudin leviämiseen on mahdollista puuttua.
”On tärkeitä eroja influenssan ja covid-19:n välillä”, selitti myös WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus tiistaina järjestön päivittäisessä tilannekatsauksessa.
”Covid-19 ei siirry yhtä tehokkaasti kuin influenssa. Influenssassa tartunnan saaneet mutta oireettomat henkilöt levittävät tautia, mutta covid-19:ssä näin ei näytä olevan.”
Koronavirus näyttäisi leviävän perhepiirissä kohtalaisen tehokkaasti mutta perhepiiristä toiseen nihkeämmin.
WHO:n ja Kiinan tautikeskuksen yhteisraportin mukaan alustavat tiedot viittaavat siihen, että perheissä uuden tartunnan mahdollisuus on 3–10 prosenttia. Toisin sanoen sairastuneesta tauti leviää laskennallisesti keskimäärin korkeintaan yhteen kymmenestä perheenjäsenestä.
”Lähipiiriryvästen välillä tauti tarttuu paljon vaikeammin. Eli tämä pysyy paikallisena paljon paremmin kuin influenssa. Kun influenssa lähtee menemään, sen pysäyttäminen on hankalaa ellei mahdotonta”, Puumalainen sanoo.
WHO:n pääjohtaja Ghebreyesus korosti katsauksessa, että covid-19:n leviämistä on mahdollista torjua toisin kuin influenssan.
Kiinassa ja Hubein maakunnassa koronatautitapausten määrät ovatkin tasaisesti laskeneet tammikuun lopulta lähtien. WHO:n mukaan tähän on päästy sillä, että tartunnat on jäljitetty tehokkaasti ja tartunnan saaneet on pantu karanteeniin.
Covid-19-tauti lähti leviämään Kiinassa Wuhanin kaupungista. Maaliskuun alussa viruksesta toipuva nainen desinfioitiin kadulla ennen kuin hän siirtyi hotellikaranteeniin. Kuva: AFP
Myös muissa maissa on onnistuttu pysäyttämään taudin leviäminen ensitartuntojen jälkeen.
”Singapore on erinomainen esimerkki. Siellä on 80 prosenttia etnisiä kiinalaisia ja valtava liikenne Kiinaan. Heillä on 150 mobiilitiimiä, jotka jäljittävät tartuntoja. He pystyvät tällä hetkellä hallitsemaan jokaisen tautiketjun”, Puumalainen kertoo.
Tehokkaita toimia ovat hänen mukaansa tapausten jäljitys ja karanteenit. Sen sijaan rajojen, kauppojen, koulujen ja työpaikkojen sulkemisen tehosta ei ole näyttöä.
”Aikaisemmissa pandemioissa niillä ei ole merkitystä, mutta koronatilanne on uusi.”
Suomessa olemme menossa kohti lämpimämpiä aikoja. Yleensä influenssaepidemiat hiipuvat kohti kesää, mutta uudesta taudista tätä ei voi tämänhetkisillä tiedoilla ennustaa.
Tartuntatautien kausivaihtelua on lähinnä niillä alueilla, joilla on selvät erot vuodenajoissa. Tropiikissa sitä ei juurikaan ole.
Kausivaihtelua voi selittää se, että talvisin ihmiset ovat enemmän sisätiloissa lähellä toisiaan. Kuivan sisäilman takia ihmisten hengitystietkin voivat olla ärtyneempiä ja alttiimpia tartunnoille.
Viruksetkin viihtyvät viileässä paremmin.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu kiinalaistutkimuksesta, jonka mukaan uudesta koronaviruksesta olisi kehittynyt kaksi eri muunnosta, jotka eroavat leviämiskyvyltään. Tutkijoiden mukaan Kiinassa olisi levinnyt ärhäkämpi virus kuin muualla maailmassa, ja taudin torjuntatoimet olisivat ohjanneet muuntumista.
Tutkimus joutui heti muiden virustutkijoiden kovan kritiikin kohteeksi.
”Hutaisten tehty. He ovat löytäneet vain normaalia virusten variaatiota, mistä on tehty liikaa johtopäätöksiä”, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.
Periaatteessa olisi mahdollista, että virukset muuntuvat sen mukaan, millaisia vastatoimia ne kohtaavat. Kiinalaisten analyysistä tätä ei voi Vapalahden mukaan kuitenkaan päätellä.
Virustutkijat ovat toki jäljittäneet monenlaisia muunnoksia uudesta koronaviruksesta. Esimerkiksi Italiassa leviää hieman erilainen virus kuin Wuhanissa. Eroilla ei kuitenkaan ole viruksen toiminnan kannalta mitään merkitystä.
”Tässä vaiheessa mutaatiot ovat vain merkkejä, joista voidaan seurata, mitä polkuja virus on kulkenut.”
Oikaisu 5.3. kello 20.58: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että THL:n Taneli Puumalainen olisi tutkimusprofessori. Hän on ylilääkäri. Täsmennys 6.3. kello 9.24: Täsmennetty, että jos tauti olisi levinnyt Suomessa Hubein tavoin, meillä olisi tähän mennessä – eikä vain ”nyt”, kuten alkuperisessä versiossa – ollut 6 140 tapausta. Lisäys 6.3. klo 11.58: Lisätty maininta Kiinassa tehtyjen rajoitustoimien vaikutuksesta tapausten lukumäärään. Lisäys 6.3. klo 13.10: Lisätty maininta lievien tapausten osuudesta.
