Koronatiedon kuuluukin elää, mutta juuri nyt liikkuvaan maaliin tähtääminen voi herättää levottomuutta - Tiede | HS.fi
Tiede|Kommentti

Koronatiedon kuuluukin elää, mutta juuri nyt liikkuvaan maaliin tähtääminen voi herättää levottomuutta

Koronavirusepidemia on synnyttänyt myös informaatioepidemian ja tutkimusten vyöryn. Haaste on erottaa luotettava tieto väärästä, kirjoittaa HS:n tiedetoimittaja Mikko Puttonen.

Julkaistu: 11.3. 12:10

”Hutaisten tehty.”

Näin kommentoi Helsingin yliopiston zoonoosi­virologian professori Olli Vapalahti kiinalais­tutkimusta, joka väitti, että korona­viruksesta liikkuu kahta, eri tehokkuudella leviävää muotoa.

Muut tutkijat perkasivat tutkimuksen ja osoittivat, että se ei voi väittää sitä, mitä se väittää. Eri virusmuotoja kyllä liikkuu, mutta erot eivät vaikuta niiden biologiseen toimintaan. Erot ovat vain kuin eri rekisterikilpiä samanlaisissa autoissa, kuten Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyshätätilapäällikkö Michael Ryan vertasi yhdessä tiedotustilaisuudessa.

Glasgow’n yliopiston tutkijat vaativat tutkimuksen perumista, sillä se levittää vaarallista väärää tietoa epidemian kriittisessä vaiheessa.

Olin koronaviruksen liikkeitä seuraavana toimittajana ollut jo innokkaana kirjoittamassa uutta tietoa viruksen kaksoisluonteesta. Se juttu kuivui kasaan.

Muukin tieto elää koko ajan. Olemme kirjoittaneet asiantuntijoihin vedoten, että koronavirus leviää pintojen kautta ja päinvastoin että pinnat eivät ole pääreitti vaan pisaratartunta esimerkiksi yskiessä tai aivastaessa.

Nyt kirjoitan tähän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietoihin nojautuen, että molemmat leviämisen tavat ovat mahdollisia. Koronavirus tarttuu pisara- ja kosketustartuntana, kun ihminen yskii tai aivastaa mutta myös käsien ja pintojen välityksellä.

Virusten säilymisestäkin liikkuu erilaista tietoa. Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että uuden viruksen sukulaiset, kuten sars-virus, voivat säilyä pinnoilla jopa yhdeksän päivää. THL kuitenkin kertoo sivuillaan, että koronavirukset eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään.

Kannattaa varautua tiedon epävarmuuteen. Yksi syy siihen on se, että tähtäämme liikkuvaan maaliin. Tiedon kohde elää ja etenee koko ajan sekä silmiemme edessä että poissa silmistä.

Tauti on monille vakava ja osalle tappava. Siksi meillä on kova kiire ottaa selvää tästä viruksesta, joka on ollut ihmisen vaivoina vasta kolmisen kuukautta.

Maailman tiedonhalu on käsin kosketeltava. Covid-19 tuntuu lietsoneen ihmiskunnan jatkuvan keskustelun, huhujen ja tietojen vaihdon kuumeeseen. Jotkut puhuvat infodemiasta. Vaikka etuliite info viittaa tietoon, sana tarkoittaa pikemminkin tautien tavoin leviävää väärää informaatiota.

Myös luotettavan tiedon hankinnalla eli tieteellä pitää kiirettä. Ehkä siksi tieteellinen laadunvarmistuskaan ei aina toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Julki voi päästä ennen aikojaan tutkimuksia, jotka eivät kestä kritiikkiä ja jotka ovat ”hutaisten tehtyjä”. Silloin tieteellinen tutkimuskin on disinformaatiota.

Onneksi tiede on kollektiivista toimintaa, joka korjaa itseään jatkuvan kriittisen arvioinnin kautta. Ja tiedeyhteisö on todella käynyt koronan kimppuun täysillä.

Viime viikolla Navarran yliopiston mikrobiologi Ignacio López-Goñi kokosi ranskankielisessä The Conversation -lehdessä luottamusta herättäviä seikkoja koronatilanteesta. Näihin kuului muun muassa se, miten paljon tutkijat ovat jo tutkimuksia uudesta koronaviruksesta ja sen aiheuttamasta taudista.

Määrät selviävät biolääketieteelliseen tutkimukseen keskittyvästä Pubmed-tietokannasta. Parin kuukauden aikana virusta ja siihen liittyvää tautia käsitteleviä vertaisarvioituja tutkimuksia on ilmestynyt jo lähes 700. Lisäksi tutkijoiden esijulkaisupalveluissa medrxivissa ja biorxivissa on käynyt kuhina, sillä niissäkin on ilmestynyt satoja tutkimuksia, joita ei ole vielä vertaisarvioitu.

Vuoden 2002–2003 sars-epidemian yhteydessä kesti López-Goñi mukaan vuoden, ennen kuin päästiin edes pieneen osaan tuosta määrästä.

Varautuminen|Muuta nämä asiat arjessasi – HS kokosi 24 ohjetta, joiden mukaan on nyt syytä toimia kotona, kaupassa ja joukkoliikenteessä