”Matalan käyrän” kuvio kertoo, miksi koronavirusepidemiaa on välttämätöntä rajoittaa alusta alkaen - Tiede | HS.fi
Tiede|Koronavirus

”Matalan käyrän” kuvio kertoo, miksi koronavirusepidemiaa on välttämätöntä rajoittaa alusta alkaen

Jos tapausten annetaan lisääntyä jyrkästi, kyky hoitaa ihmisiä murenee käsiin.

Suojavarusteisiin pukeutunut palomies teki autoilijoille satunnaistestejä Tšekin ja Saksan rajan lähistöllä sijaitsevalla huoltoasemalla Usti Nad Labemissä keskiviikkona. Kuva: Robert Michael / DPA

Julkaistu: 12.3. 2:00, Päivitetty 12.3. 11:04

Maailmalla leviää nyt kuvio, joka kertoo, miksi koronavirusepidemiaa on tärkeä rajoittaa voimaperäisesti alusta alkaen. Kuviosta puhutaan iskusanoilla madalla käyrää eli flatten the curve.

Harvardin yliopiston epidemiologian professori Marc Lipsitch huomauttaa Twitterissä, että käyrän madaltaminen on paras keinomme hidastaa koronavirusta.

Idea perustuu tapaan kuvata epidemioiden kulkua graafisesti. Näkyviin tulee aaltomainen kaari, kun tapausten määrä ensin kohoaa, sitten saavuttaa huippunsa ja lopulta laskee ja kuihtuu kokonaan.

Ratkaisevaa on käyrän muoto. Jos epidemian annetaan mennä menojaan, tapausmäärä kasvaa eksponentiaalisesti ja aallosta tulee hyvin jyrkkä.

Pian terveydenhuoltojärjestelmä natisee liitoksissaan ja menettää kykyään hoitaa potilaita. Näin on käynyt Italiassa, jossa tehohoitoyksiköt ovat ”romahtamisen partaalla”, kuten Italian terveysministeriön asiantuntija Walter Ricciardi kertoi tiistaina HS:lle.

Lue lisää: Osa tehohoitoyksiköistä on romahtamisen partaalla, kertoo Italian terveys­ministeriön neuvon­antaja, jolla on ohje muille Euroopan maille

Koronaviruksen perusuusiutumisluku R0 on vähän yli 2. Se tarkoittaa, että yksi kantaja tartuttaisi altistumattomassa väestössä keskimäärin kaksi muuta ihmistä. Kohta tapauksia olisi jo seitsemän, kun tartunnan saaneet levittäisivät sitä eteenpäin, sitten viisitoista ja niin edelleen.

Tällainen leviämistahti johtaisi tapausmäärän eksponentiaaliseen kasvuun. Ei siis ihme, että myös Lipsitch on yhdessä vaiheessa arvioinut koronaviruksen tarttuvan lopulta 40–70 prosenttiin maailman ihmisistä.

Sitten mukaan tulevat torjuntatoimet. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestön WHO:n terveyshätätilapäällikkö Michael Ryan on korostanut, että jo toteutuneet kehityskulut monissa Aasian maissa eivät tue hallitsemattoman kasvun ennustetta.

Moni Aasian maa, kuten taudin lähtöpaikka Kiina nyttemmin sekä Japani, Singapore ja Etelä-Korea, ovat onnistuneet rivakoilla vastatoimillaan vähentämään uusia tautitapauksia.

Maat ovat siis madaltaneet käyrää.

Madaltamisen tavoitteena on pienentää tapausten määrää ja lykätä epidemian huippukohtaa. Näin ei ainoastaan säästetä ihmishenkiä vaan annetaan myös terveydenhuoltojärjestelmälle aikaa ja mahdollisuuksia hoitaa sekä epidemian sairastuttamia potilaita että niitä potilaita, jotka tarvitsevat hoitoa muusta syystä.

Suomi on aaltokäyrän alkuvaiheessa. Nyt on siis otollinen tilaisuus vaikuttaa käyrän tulevan muotoon. Myös WHO on korostanut rajoittamisen tärkeyttä. Järjestön edustajat ovat puhuneet suorastaan ”aggressiivisista” vastatoimista.

Periaatteessa keinovalikoima on suuri. Käytössä on ollut kokonaisten kaupunkien sulkemisia sekä matkustusrajoituksia maiden ja alueiden välillä.

WHO ei ole kannattanut matkustusrajoituksia. Sen näkemys saa osittaista tukea tuoreesta Science-tiedelehden julkaisemasta tutkimuksesta.

Analyysissään Northeastern-yliopiston Matteo Chinazzi ja kollegat päätyivät siihen tulokseen, että Kiinan matkustusrajoitukset hidastivat epidemian leviämistä muualle maahan melko vähän, 3–5 päivää.

Muille maille matkustusrajoitukset toivat kuitenkin lisäaikaa varautumiseen. Helmikuun puoliväliin mennessä muualle maailmaan levisi Kiinasta arviolta 80 prosenttia vähemmän tapauksia kuin ilman matkustusrajoituksia olisi käynyt.

Tiukatkaan matkustusrajoitukset eivät ryhmän mukaan toimi ilman samanaikaista tartuntojen vähentämistä yhteisön sisällä ja yksilöiden välillä. He suosittelevatkin panostamista tartuntojen tunnistamiseen, sosiaalisen etäisyyden pitämiseen ja käsien pesemiseen.

Oxfordin yliopiston epidemiologi Christopher Dye ja hänen työtoverinsa ovat myös tutkineet, millaiset rajoitustoimet ovat tehonneet Kiinassa. Heidän mukaansa tehokkaimpia olivat julkisen liikenteen keskeytykset, ajanvietepaikkojen sulkemiset ja ihmisten kokoontumiskiellot.

”Toimenpiteet luultavasti onnistuivat pitämään tapausten lukumäärää pienempänä”, Dye sanoo Science-lehden jutussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen korosti viime viikolla HS:n haastattelussa tapausten jäljittämistä ja karanteeneja pätevinä keinoina rajata epidemiaa.

Aikaisempien epidemioiden perusteella ei kuitenkaan ole näyttöä siitä, että olisi kovinkaan hyödyllistä sulkea rajoja, kauppoja, kouluja ja työpaikkoja, Puumalainen sanoi.

Tosin sulkemisten tehoa ei ole tutkittu meneillään olevassa epidemiassa.

Koulujen sulkemisen vaikutukset voivat jäädä pieniksi, jos tauti ei leviä lasten välityksellä kovin helposti. Tältä on näyttänyt myös Kiinan kokemusten perusteella, mutta äskettäin yksi tutkimusryhmä totesi, että lapset levittäisivät virusta aivan yhtä tehokkaasti kuin aikuisetkin, vaikka eivät juuri sairasta taudin vakavia muotoja.

Aika näyttää, onnistuvatko maat lopulta epidemiakäyrän madaltamisessa ja tapaushuipun lykkäämisessä tuonnemmaksi.

WHO:n johto on luonut uskoa, että epidemian rajoitustoimista on hyötyä. Järjestö kieltäytyi pitkään kutsumasta epidemiaa pandemiaksi, koska näin voisi esimerkiksi syntyä käsitys, ettei leviämiselle voisi enää mitään.

Keskiviikkoiltana Suomen aikaa asiaan tuli muutos: WHO julisti lopulta koronaviruksen pandemiaksi.

Myös tutkijakunnassa on alkanut esiintyä epäilyjä siitä, voiko taudin leviämistä estää.

”Näyttää siltä, että tämä virus on päässyt karkuun Kiinasta ja leviää hyvin laajalti. Olen nyt paljon pessimistisempi sen suhteen, voidaanko sitä hallita”, epidemiologi Dye sanoi Science-lehdelle.

Koronavirus|WHO:n johtaja julisti koronaviruksen pandemiaksi, Italia ilmoitti maanlaajuisesta kauppojen sulkemisesta

Koronavirus|Yhdysvalloissa epidemia pahenee ja media tivaa jo, miksi taudille mahdollisesti altistunut Trump ei mene koronavirustestiin

Koronavirus|Tanska sulkee koulut ja päiväkodit, Ruotsissa ensimmäinen koronakuolema – ”Potilaalla oli covid-19 ja sen lisäksi toinen sairaus”

Kommentti|Suomen koronavirustartunnat kasvavat Ruotsin tahdissa – Kovat rajoitustoimet pitäisi aloittaa Suomessa jo tänään

Seuraa uutisia tästä aiheesta