Tuuleeko avaruudessa? - Tiede | HS.fi
Tiede|Lasten tiedekysymykset

Tuuleeko avaruudessa?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös valkosipulia, vilkuttamista ja kvarkkeja. Ja voiko tsunami yllättää Itämerellä?

Auringosta syöksyvät hiukkaset aiheuttavat revontulia. Kuva: Ville Honkonen

Julkaistu: 13.3. 2:00

Nuppu Uimonen, 4

Avaruudessa ei tuule samalla tavalla kuin maapallolla. Siellä ei nimittäin ole ilmaa.

Lähiavaruudessa eli Aurinkokunnassamme kiitää kuitenkin niin sanottua aurinkotuulta. Se syntyy Auringosta lähtevistä pienenpienistä sähköisistä hiukkasista. Noita hiukkasia ei voi nähdä edes kaukoputkella, mutta maapallon ilmakehään osuessaan ne aiheuttavat revontulia.

Ihmisille ja muille eläimille aurinkotuuli voisi olla haitallista, mutta maapallon ilmakehä ja magneettikenttä suojaavat meitä. Avaruudessa ihmisiä suojaavat avaruuspuvut ja avaruusalusten seinät.

Myös muista tähdistä kuin Auringosta lähtee samanlaista hiukkastuulta.

Kun tähdet kuolevat, niiden ulko-osat leviävät avaruuteen siten, että avaruuteen syntyy eräänlaista tuulta. Viralliselta nimeltään ne ovat planetaarisia sumuja.

Ne levittävät ympärilleen elämälle tärkeitä alkuaineita kuten hiiltä ja happea, joita avaruudessa ei aluksi ollut juuri lainkaan. Ilman näitä kuolleiden tähtien osia ei olisi meitä ihmi­siäkään.

Planetaariset sumut ovat usein melkoisen näyttävän näköisiä. Ajoittain niitä pystyy katselemaan ihan tavallisella kaukoputkella.

Teemu Willamo

tähtitieteen tohtorikoulutettava

Helsingin yliopisto

Valkosipulin kynnet ovat silmuja. Kuva: Shutterstock

Miksi valkosipulissa on kynnet, mutta normaalissa sipulissa ei?

Frida Lietzen, 9

Tavallisen sipulin päällä ja sisällä on kerroksittain litteitä lehtiä. Ne ovat tarkemmin sanottuna lehtien turvonneita tyviä.

Valkosipuli kuuluu samaan sukuun tavallisen sipulin kanssa, mutta sen kynnet eivät ole lehtiä. Ne ovat silmuja eli eräänlaisia kasvin kasvun aloituskohtia.

Tämä lehtien ja silmujen ero todennäköisesti selittää, miksi valkosipulissa on paksut kynnet ja tavallisessa sipulissa ei.

Lehdet ovat kasvimaailmassa yleensä litteitä. Silmut taas ovat valkosipulin kynsien tapaan usein pisaran muotoisia ja paksumpia.

Lehdet ja silmut ovat elintärkeitä kasveille. Tavallinen sipulikasvi varastoi kesällä syntyvään sipuliinsa vararavintoa, jonka avulla kasvi nousee maasta seuraavana kesänä. Valkosipulin jokainen kynsi on puolestaan uuden yksilön alku.

Sitä ei tiedetä, miksi tavallisen sipulin kehitys johti lehtiin ja valkosipulin kehitys päätyi kynsiin. Selitys voi olla se, että valko­sipulin esi-isät ovat hyötyneet enemmän kyvystä tuottaa yhdestä kasvista monta kasvia.

Esa Tyystjärvi

kasvifysiologian ja -biofysiikan dosentti

Turun yliopisto

Vilkutus näkyy kauas. Kuva: IStockphoto

Miksi aina vilkutetaan hyvästellessä?

Sanra Anthonsen, 2

Käden heilautus on niin tulo- kuin lähtötervehdyksenä iki­aikainen.

Todennäköisesti jo nykyihmisen edeltäjät huiskuttelivat tervehdyksiä ja monia muita asioita toisilleen 7–8 miljoonaa vuotta sitten. Silloin esi-isämme alkoivat kävellä kahdella jalalla ja kädet vapautuivat muihin toimiin.

Vilkutus on sopinut hyvästelyyn, koska se toimii silloinkin, kun ääni ei enää kanna. Jos saattelee jotakuta, vilkutus näkyy kauas ja pitää eroavien yhteyttä yllä.

Käden huiskutus on myös siitä erityinen tapa, että sen voi oppia jo ennen puhetta. Jo aivan pikkuiset lapset opetetaan usein vilkuttamaan.

Suomessa hyvästellään paljon kättä huiskuttamalla, sillä se sopii täkäläiseen kulttuuriin. Täällä on tapana pitää turvalliselta tuntuvaa etäisyyttä vähänkin vieraampiin ihmisiin.

Kaikissa kulttuureissa vilkutus ei ole soveliasta. Aasiassa on parempi kumartaa. Kreikassa taas kämmenen näyttäminen vilkuttaessa on loukkaavaa.

Marjo Kaartinen

kulttuurihistorian professori

Turun yliopisto

Hiukkaskiihdyttimessä törmäytetään aineen hiukkasia, jolloin saadaan tietoa niiden ominaisuuksista. Kuva on Euroopan hiukkastutkimuksen keskuksesta Genevestä. Mittalaite avataan joskus huoltoa varten. Kuva: Juhani Niiranen

Mitä kvarkkien sisällä on?

Juhani Vuorisen koulun 8C-luokka­, Kannus

Kaikki tuntemamme aine koostuu atomeista. Niitä voidaan sanoa universumin rakennuspalikoiksi.

Atomit koostuvat keskellä sijaitsevasta ytimestä ja sitä kiertävistä elektroneista. Atomin ydin muodostuu protoneista ja neutroneista, jotka kumpikin koostuvat kolmesta kvarkista.

Elektronit ja atomit osasineen ovat niin pieniä, ettei niitä näe paljaalla silmällä. Niiden mittaaminen onnistuu nykytekniikalla. Hiukkaskiihdyttimillä voidaan tehdä niin sanottuja sirontakokeita. Elektronin annetaan tällaisissa kokeissa törmätä protoniin tai neutroniin.

Mittaus­tuloksista voidaan päätellä, että neutronit ja protonit koostuvat hyvin pienistä osista eli kvarkeista.

Hiukkasfysiikan nykykäsityksen mukaan kvarkit ja elektronit ovat pistemäisiä osasia, jotka eivät rakennu enää pienemmistä osista. Kvarkkien ja elektronien sisällä ei ole mitään eli niiden tilavuus on nolla.

Samu Kurki

erikoistutkija,

Turun yliopisto

Voiko tsunami tulla Suomeen?

Vilho Lehtinen, 10

Suomeen ei voi tulla tsunamia tai ainakaan kovin suurta sellaista.

Yleensä tsunamilla tarkoitetaan hyökyaaltoa, joka syntyy merenalaisen maanjäristyksen heilauttaessa meren vesimassaa. Tällaista tsunamia ei voi syntyä Itämerellä, koska sen alueella ei ole tarpeeksi voimakkaita maanjäristyksiä.

Teoreettisesti ajatellen voisi käydä niin, että Itämereen iskeytyisi meteori, joka synnyttäisi tsunamin. Silloinkin tsunami jäisi todennäköisesti alle metrin korkuiseksi, koska Itämeri on niin matala, keskimäärin vain 55 metriä syvä.

Itämerellä voi syntyä tsunamin kaltainen hyökyaalto, niin sanottu säätsunami. Sellainen voi syntyä, jos ukkosrintama etenee juuri oikealla nopeudella sopivan syvyisessä meressä. Silloin saattaa syntyä pitkä aalto.

Tällaisia säätsunameja on havaittu Itämerellä. Rannikolle saapuessaan ne ovat korkeudeltaan alle puolitoista metriä. Yleensä ne havaitaan vain voimakkaina virtauksina.

Heidi Pettersson

erikoistutkija

Ilmatieteen laitos

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat