Suomessa on nyt todettu yli sata koronavirustartuntaa. Ovatko ne merkki tilanteesta, jossa meillä olisi jo vaikkapa tuhansia tartuntoja virallisen seurannan ulkopuolella?
Salakavala leviäminen on täysin mahdollista. Koronaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio voi edetä huomaamatta, koska moni potee sen lievänä eikä ehkä tajuakaan levittävänsä tartuntaa.
Ainakin Italiassa, Iranissa ja Yhdysvalloissa taudin uskotaan levinneen laajalle jo siinä vaiheessa, kun tietoon tulleita tapauksia oli vielä melko vähän. Näiden maiden epidemioita yhdisti se, että heti alkuun tuli esiin vakavia tapauksia ja kuolemia.
Vakavat tapaukset ovat yleensä epidemioissa vasta jäävuoren huippu. Jos niitä ilmaantuu jo taudin leviämisen alkuvaiheessa, on syytä epäillä, että väestössä on lukuisia muita tapauksia, joista vain ei tiedetä mitään.
Kyse on todennäköisyyksistä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Jussi Sane.
Koronavirusepidemiassa valtaosa tautitapauksista on lieviä. Jos siis haaviin jää ensimmäisenä jokin vakava tapaus, on syytä olettaa, että se on vain pieni osa suuremmasta tapausjoukosta.
Italian piiloepidemian paljastumista edisti myös se, että brittitutkijat analysoivat, miten tauti oli matkannut muihin maihin ihmisten mukana.
Leviäminen muualle oli niin laajaa, että tapaukset eivät mitenkään voineet lähteä liikkeelle vain tiedossa olleista Italian infektioista.
Niinpä Italiassa täytyi olla helmikuun loppuun mennessä 4 000 tartuntaa eikä vain 1 100, jotka olivat tiedossa silloin.
Suomessa epidemia on lähtenyt liikkeelle toistaiseksi lieväoireisena. Vakavien tapausten jäävuoren huippua ei siis ole.
THL voi osin päätellä epidemian levinneisyyttä siitä, kuinka moni testattu henkilö on osoittautunut positiiviseksi eli taudin kantajaksi. Suomessa on ehditty testata yli tuhat ihmistä.
Jos tartuntojen osuus on suuri, niitä on väestössä luultavasti muutenkin paljon.
”Valtaosa näytteenottoon ohjatuista ei ole ollut positiivisia. Suhdeluku kasvaa varmasti tilanteen edetessä”, Sane kertoo.
THL:n suosituksen mukaan koronavirusnäyte tulisi ottaa ihmisiltä, joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita tai keuhkokuume ja yhteys johonkin epidemia-alueeseen tai lähikontakti varmistettuun covid-19-potilaaseen.
Epidemia-alueen kriteeristä THL on kuitenkin luopumassa, koska tauti on jo levinnyt laajalle ja sen voi saada monesta maasta.
Testausta on suositeltu pitkään myös potilaille, joilla on sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio, jos sen syy ei ole selvillä.
Näiden testausten lisäksi otoksia saadaan influenssanäytteistä. Suomessa kerätään jatkuvasti näytteitä influenssaseurantaan, ja nyt niistä määritetään koronavirusta satunnaisin pistokokein.
”Jos näistä näytteistä löytyisi koronavirusta satunnaisesti, saataisiin viitteitä siitä, onko virusta väestössä enemmänkin. Toistaiseksi ei ole löytynyt. Tämä viittaa siihen, että virusta ei kovin laajalti tuolla ole”, Sane kertoo.
Influenssatestauksen yhteydessä otettuja koronavirusnäytteitä on otettu runsaat kaksisataa. Yhdessäkään näytteessä ei ole ollut virusta.
Useissa Euroopan maissa tapauksia on löytynyt vastaavilla pistokokeilla. Löydökset eivät suoraan kerro, että käynnissä olisi iso epidemia, vaan että on tapauksia, joita ei pystytä yhdistämään johonkin tartuntaketjuun. Niistä on päätelty, että tauti on alkanut levitä yhteisön sisällä.
”Näillä menetelmillä olemme yrittäneet saada kokonaiskuvaa. Ei se täydellinen koskaan ole. Parhaimman kuvan saamme, kun alamme tehdä väestössä vasta-ainetutkimuksia. Niin ei yleensä toimita epidemiavaiheessa”, Sane kertoo.
Joissain maissa, kuten Kiinassa, vasta-ainekartoituksia jo tehdään. Vasta-aineet kertovat viruksen vierailusta kehossa, ja niiden perusteella päästään selville myös ihmisistä, joilla tauti on jo ollut ja mennyt.
