Suomi sulki itsensä selvästi aiemmin kuin Wuhan ja Italia – Strategia on nyt ottaa tauti hitaasti vastaan muissa kuin riskiryhmissä - Tiede | HS.fi
Tiede|Koronavirus

Suomi sulki itsensä selvästi aiemmin kuin Wuhan ja Italia – Strategia on nyt ottaa tauti hitaasti vastaan muissa kuin riskiryhmissä

Epidemian jarruttaminen on elintärkeää.

Yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmien tartunnat yritetään estää kokonaan, mutta myös lasten ja nuorten aikuisten pitää välttää tartunnan saamista ja levittämistä.

Julkaistu: 17.3. 13:53

Suomi on nyt suljettu, ja se on tapahtunut selvästi aikaisemmassa vaiheessa epidemiaa kuin Kiinan Wuhanissa ja Italiassa.

Valmiuslaki tulee voimaan. Koulut menevät kiinni ja rajat suljetaan.

Perustavoite on sama kuin tähänkin asti: jarruttaa voimakkaasti koronaviruksen leviämistä ja tasata tautihuippua niin, että kaikki aikanaan sairastuvat pystytään hoitamaan eikä terveydenhuolto romahda kerralla.

Tautihuipun tasaaminen ja riskiryhmien eristäminen säästävät ihmishenkiä.

Yli 70-vuotiaat ja perussairaat, joille tauti on erityisen vaarallinen, pyritään eristämään ja säästämään kokonaan sairastumiselta.

”Muu väestö ottaa koronaviruksen vastaan”, sanoi ministeri Krista Kiuru hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Päättäjät ja asiantuntijat eivät siis ajattele, että epidemia voidaan valmiuslain avulla lopettaa.

Taudin leviäminen loppuuvasta sitten, kun tarpeeksi moni sen sairastanut ja syntyy laumasuoja. Se tarkoittaa, että tauti ei pääse tarttumaan, kun tartunnalle alttiiden lomassa on tarpeeksi monia vastustuskyvyn saaneita.

Miten kauan tämä hidastuksen kera vie, on vaikea arvioida. Todennäköisesti kuitenkin kuukausia.

THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen sanoi viime viikolla, ettei epidemian käynnistyttyä ole mahdollista reaaliajassa seurata, kuinka moni taudin on saanut.

Se selviää yleensäkin vasta epidemioiden jälkeen väestöstä testattujen vasta-aineiden perusteella.

Niin sanotusta laumasuojastrategiasta käytiin viikonlopun aikana kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa ja Britannian tiedepiireissä. Britanniassa epidemiaa ei alkuvaiheessa juuri hidastettu vaan arki sai jatkua kuten ennekin.

Arvostelua esittäneet asiantuntijat laskivat, kuinka moninkertaisesti tehohoidon kapasiteetti sillä menolla ylittyisi. Varoittavana esimerkkinä käytettiin Italiaa, jossa sairaalat ovat joillakin alueilla ajautuneet äärirajoille.

Suomessakin ehdittiin arvostella vähäistä testaamista ja koulujen auki pitämistä vedoten Etelä-Korean, Singaporen ja Kiinan esimerkkiin. Niissä tartunnat on saatu painettua alas valtavalla testaamisella ja kovilla karanteeneilla.

Tämä ei tarkoita, että tauti olisi näissäkään maissa torjuttu lopullisesti. Kun ihmiset ennemmin tai myöhemmin lähtevät taas liikkeelle, saattaa viruskin taas levitä, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava asiantuntija, epidemiologi Jussi Sane.

Vuonna 2003 Kiinan karanteenitoimet pysäyttivät sars-epidemian, eikä uusia tapauksia ole raportoitu vuoden 2004 jälkeen. Miksi emme pystyisi nyt samaan?

Suuri ero on siinä, että uusi koronavirus on jo levinnyt joka puolelle maailmaa ja Eurooppaa. Ennen kaikkea syy on kuitenkin sairauden luonteessa.

Koronaviruksen aiheuttama covid-19 on tautina usein lievä tai jopa oireeton. Se voi edetä huomaamattomasti. Siksi epidemian täysi pysäyttäminen on jokseenkin mahdotonta. Sars oli vähemmän tarttuva mutta keskimäärin paljon vakavampi tauti.

”Hyvin vakavat taudit, kuten ebola, on helpompi tunnistaa ja rajata”, Sane sanoo.

Uuden koronaviruksen saapumista Suomeen ei olisi voitu estää edes rajojen varhaisella sulkemisella, Sane kertoo.

”Kun yhdistää ihmisten liikkuvuuden ja ne kokemukset, joita esimerkiksi influenssoista on, niin on täysin epärealistinen ajatus, että tällaisen taudin leviämisen voisi kokonaan estää maailmassa.”

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Iran, Yhdysvallat ja Italia asettivat melko nopeasti matkustusrajoituksia Kiinaan ja tekivät lentokentillään kuumemittauksia. Se ei estänyt epidemiaa.

Pohjois-Korea on maailman suljetuin maa, mutta Sane ei usko senkään säästyvän. ”Sielläkin on jo varmasti tapauksia.”

Rokotteet tuskin ehtivät käyttövalmiiksi, ennen kuin tauti on ehtinyt käydä väestön lävitse. Lienee käytännössä mahdotonta pitää Suomi täysin suljettuna puolitoista vuotta, jonka rokotteen valmistuminen vähintään kestää.

Siinä ajassa alkaisi todella moni tuote loppua markettien hyllyiltä.

”On oltava realisti sen kanssa, millä toimilla voidaan hallita epidemiaa. Sen estäminen on vielä kokonaan eri asia. Se ei vain onnistu kokonaan.”

Koronaviruksen jäljiltä jää toipilaalle vasta-aineita, se Sanen mukaan jo tiedetään. Heti sairastamisen jälkeen ei tule nykytiedon mukaan uutta tartuntaa. Mutta miten pitkään immuniteetti kestää, sitä ei tiedä vielä kukaan.

On mahdollista että covid-19:sta tulee uusi kausi-infektio entisten lisäksi. Toisin sanoen uudesta taudista tulee osa tautikiertoa, jossa tietty osa väestöstä vuosittain saa viruksen ja sairastuu. Ei tokikaan niin moni kuin nyt, kun immuniteettia ei ole kenelläkään.

Nykyisin Suomessa kiertää vakituisesti neljä koronavirusta, jotka aiheuttavat lieviä hengitystieinfektioita. Kaikki ovat hypänneet eläimistä ja jääneet kiertämään ihmisväestössä.

Meidän on siis nyt elettävä epidemian läpi mahdollisimman turvallisesti ja ehkä tultava viruksen kanssa toimeen tulevinakin vuosina.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede