On paljolti kansalaisten omissa käsissä, mikä Suomen koronavirustilanne on kahden viikon kuluttua - Tiede | HS.fi

On paljolti kansalaisten omissa käsissä, mikä Suomen koronavirustilanne on kahden viikon kuluttua

Koronavirustartuntojen määrä on jo ehdottomasti suurempi kuin vahvistettu luku. Ehkä 10–20 kertainen, sanoo professori ja infektiolääkäri Anu Kantele.

Ensi kesänä ei välttämättä saada nauttia festareista.

18.3.2020 2:00 | Päivitetty 18.3.2020 7:02

Suomessa on tiistai-iltapäivän lukujen mukaan havaittu 321 koronavirustartuntaa. Luku voi luoda katteetonta turvallisuudentunnetta. Se ei enää kerro, kuinka paljon tartuntoja on.

Niitä on todennäköisesti huomattavasti enemmän, ja määrä kasvaa.

Sen jälkeen, kun kaikkia tartuntaketjua ei enää tunneta ja epidemia etenee, numero etääntyy väistämättä yhä kauemmaksi todellisuudesta.

Infektiotautien erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston professori Anu Kantele sanoo, että tartuntojen määrä on jo tässä vaiheessa ehdottomasti suurempi kuin vahvistettu luku, ehkä 10–20-kertainen.

Vielä tällä hetkellä lievät hengitystieinfektion oireet ovat todennäköisemmin jonkin muun viruksen aiheuttamia.

”Mutta tilanne muuttuu koko ajan.”

Epidemian seuraamista ja hallintaa vaikeuttaa se, että suurin osa tartunnan saaneista saa vain lieviä oireita ja merkittävä osa voi olla kokonaan oireettomia.

Kun virus levisi karanteeniin jääneellä Diamond Princess -risteilyaluksella, 18 prosenttia tartunnan saaneista jäi matkustajista tehdyn tutkimuksen mukaan oireettomiksi. Kiinasta Wuhanin epidemia-alueelta evakuoitujen Japanin kansalaisten joukossa peräti kolmannes tartunnan saaneista jäi ilman oireita.

 Se mitä tästä eteenpäin varmasti tiedetään, ovat sairaalahoitoon päätyneiden ja kuolleiden määrät.

Tuoreen tutkimustuloksen mukaan yli kymmenen prosenttia Kiinassa todetuista tartunnoista on sellaisia, joissa tartunta on tapahtunut jo ennen kuin tartuttaja itse sai oireita.

Lue lisää: Koronavirus saattaa tarttua jo ennen oireiden ilmenemistä

Ei tiedetä, tartuttavatko myös täysin oireettomiksi jäävät virusta, mutta Kanteleen mukaan monissa virustaudeissa näin on. Pärskivät potilaat toki tartuttavat virusta paljon tehokkaammin. Päätelmä silti on, että tartuntojen määrää ei voi seurata.

Se mitä tästä eteenpäin varmasti tiedetään, ovat sairaalahoitoon päätyneiden ja kuolleiden määrät. Tehohoidossa oli tiistaina kaksi potilasta. Yhtään suomalaista ei ole vielä kuollut.

Jos luotamme isoista kiinalaisista aineistoista saatuun tulokseen, jonka mukaan kaikista sairastuneista noin viisi prosenttia tarvitsisi tehohoitoa, tästä luvusta voi päätellä sairastuneiden määrää.

Luku ei kuitenkaan kerro tämänhetkistä tartuntatilannetta, vaan tilanteen kaksi viikkoa sitten. Taudin eteneminen tartunnasta vakaviin, henkeä uhkaaviin oireisiin kestää näet keskimäärin kaksi viikkoa.

Kahdesta tehohoitopotilaasta voisi näin ollen arvioida, että Suomessa oli kaksi viikkoa sitten noin 40 koronatapausta. Varmennettuja tartuntoja oli silloin viisi. Tämäkin on tietysti summittaista arviointia.

Tulevaisuuden ennustaminen on vielä vaikeampaa.

Epidemian käynnistyessä tapausten määrä on kaksinkertaistunut parin päivän välein. Suomessa aloitettujen torjuntatoimien on määrä estää tämä käyrän jyrkkä ampaisu ylöspäin.

 ”Tämä tarkoittaa kaikille luopumista sellaisesta, mitä tosi mielellään tekisi.”

Kansalaisten omasta toiminnasta paljolti riippuu, mikä on tilanne seuraavan kahden viikon päästä. Ilman testaamista ja varmaa tietoa sairauden laadusta jokaisen flunssaoireita saaneen pitäisi malttaa jäädä kokonaan kotiin.

Terveetkin on siirretty etätöihin, mikäli se on vähänkin mahdollista. Yleisötilaisuudet on peruttu, julkiset kulttuurilaitokset ja liikuntapaikat suljettu, ja lopuista sosiaalisista harrastuksista pitää omaehtoisesti luopua. Koulut on suljettu, ja lasten ja teinienkin pitäisi pysytellä pienessä piirissä.

”Tämä tarkoittaa kaikille luopumista sellaisesta, mitä tosi mielellään tekisi, mutta uskon että Suomessa ihmiset ottavat tilanteen vakavasti ja sen tekevät”, Kantele sanoo.

Valmiuslain ja sen myötä annettujen määräysten myötä hallitus on auttanut suositusten lisäksi kielloilla, määräyksillä ja suoralla pakottamisella.

Perheellisiä työikäisiä yhtäaikainen etätyö ja lapsista huolehtiminen pitää sen verran kiireisenä, että harrastusten ja muun sosiaalisen elämän rajoittaminen ei välttämättä tunnu liian suurelta uhraukselta.

Enemmän haasteita tehtävä voi tuottaa nuorille ja vanhoille.

 Osa ajattelee, että lähtö voi olla pian edessä mistä tahansa syystä ja viruksen karttelu on siksi turhaa.

Teinien ja nuorten aikuisten luonto on se, että he tuntevat itsensä haavoittumattomiksi ja kokevat suurta vetoa toistensa seuraan. Lisäksi heille on kerrottu, että tauti ei heihin pure.

Kuitenkin myös heidän kokoontumisillaan on merkitystä sille, millaiseksi tilanne sairaaloiden teho-osastoilla lähikuukausina muodostuu.

Lisäksi nuoret aikuiset eivät ole viime tietojen mukaan niin turvassa vaikeilta tautimuodoilta kuin on uskottu. Tehohoitoon joutuneista on Italiassa ja Hollannissa merkittävä osuus alle 50-vuotiaita.

Lue lisää: Nuorten aikuisten osuus vakavasti sairaista koronapotilaista on nousussa Euroopassa.

Sopeutumista on myös yli 70-vuotiailla, joita hallitus velvoittaa nyt elämään seuraavan kuukauden eristyksissä. Moni ikäihminen on kokenut sota-ajan ja pula-ajan, selviytynyt hongkongilaisesta influenssasta ja paljon pahemmastakin.

Moni heistä suhtautuu epidemiaan tyynesti. Osa ajattelee, että lähtö voi olla pian edessä mistä tahansa syystä, ja viruksen karttelu on siksi turhaa.

Silti heitäkin vaaditaan nyt luopumaan jopa kauppareissusta ja vähäisistä kohtaamisista muiden ihmisten kanssa. Edes heidän kohdallaan pelissä ei ole vain oma kohtalo.

Kaikkiaan kyse on siitä, miten tulevina kuukausina pystytään huolehtimaan kaikista sairaalahoitoa tarvitsevista potilaista, nuorista ja vanhoista. Ja kuinka edessä olevasta työtaakasta selviävät terveinä ja hengissä myös hoitajat ja lääkärit.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat