Suomalaiset tutkijat kehittivät vasta-aine­testin, joka paljastaa, kuka on jo sairastanut korona­viruksen - Tiede | HS.fi
Tiede|Lääketiede

Suomalaiset tutkijat kehittivät vasta-aine­testin, joka paljastaa, kuka on jo sairastanut korona­viruksen

Testi tunnistaa ne, jotka ovat jo sairastaneet taudin ja muodostaneet vastustuskyvyn.

Ihmisen elimistö muodostaa virukselle vasta-aineita, jotka voidaan todeta verestä.

Julkaistu: 24.3. 12:56, Päivitetty 24.3. 13:45

Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet yhteistyössä amerikkalaistutkijoiden kanssa tehokkaan testin, joka paljastaa, kuka on jo sairastanut koronaviruksen.

Testi tunnistaa nekin, jotka ovat selvinneet tartunnasta lievin oirein tai jopa oireetta. Se havaitsee verinäytteestä vasta-aineet, joita elimistö on muodostanut virukselle.

”Testistä olisi apua pandemian aikana, sillä sillä pystytään seulomaan ne, jotka ovat jo muodostanut immuniteetin tautia vastaan”, sanoo testin kehittämiseen osallistunut virologian dosentti ja akatemiatutkija Jussi Hepojoki.

Vastustuskyvyn saaneet lääkärit ja hoitajat esimerkiksi voisivat turvallisesti hoitaa potilaita. Taudin jo sairastaneet voitaisiin vapauttaa työskentelemään vapaammin muissakin tehtävissä, sillä immuniteetin saanut ihminen ei saa enää tartuntaa eikä tartuta muita.

Lue lisää: Vastustuskykyä syntyy uutta koronavirusta vastaan, mutta tutkijat eivät vielä tiedä, kuinka pitkäksi aikaa

Hepojoki uskoo, että testi olisi mahdollista saada käyttöön nopeasti.

”Nyt kun se on osoitettu toimivaksi, niin varmaan kuukauden sisällä olisi realistista.”

Tämä edellyttää, että esimerkiksi Huslab ja kaupalliset laboratoriot tarttuvat menetelmään.

Hepojoki ja kliinisen mikrobiologian professori Olli Vapalahti julkaisivat menetelmän vertaisarvioimattomana yhdessä yhdysvaltalaisen Mount Sinain lääketieteellisen yliopiston tutkijoiden kanssa.

Sars-cov2-viruksen vasta-aineiden tunnistamiseen sopivia testejä on muutenkin kehitteillä maailmalla, ja tutkimuskäyttöön soveltuvia testejä on jo olemassa. Tällä menetelmällä näytteiden käsittely voidaan kuitenkin automatisoida, ja suuria määriä näytteitä on mahdollista käsitellä nopeasti.

Testi ei korvaa käytössä olevaa viruksen tunnistavaa testiä, joka kertoo tartunnasta jo alkuvaiheessa. Virustestiä tarvitaan, jotta sairaat voidaan tunnistaa ja tartuttajat eristää ajoissa. Vasta-aineet voidaan todeta vasta sairauden edetessä toiselle viikolle.

Epidemian seurannassa vasta-ainetesti olisi kuitenkin kelpo työkalu. Vasta-ainenäytteissä on Hepojoen mukaan pienempi tartuntavaara, eikä niiden käsittely vaadi yhtä tiukkoja turvatoimia kuin nenänielunäytteiden tutkiminen.

Testaamalla väestöotoksia voidaan jälkeenpäin myös luotettavasti selvittää, kuinka suuri osa väestöstä todella sai tartunnan ja kuinka suuri on kuolleisuus tartunnan saaneiden joukossa.

Sama ryhmä on kehittämässä vasta-ainevalmistetta covid-19-taudin hoitoon, mutta sen aikaan saaminen kestää kauemmin, etenkin lääkkeiltä vaadittavat vaikuttavuus- ja turvallisuuskokeet mukaan lukien.

”Olemme melko pitkällä, mutta emme uskalla hirttäytyä mihinkään aikatauluihin, koska emme tiedä, mitä eteen vielä tulee”, Vapalahti sanoo.

Vasta-aineita syntyy ihmisen elimistössä, kun puolustusjärjestelmä tunnistaa vieraan tunkeilijan. Vasta-aineet muotoutuvat yksilöllisesti vihollisen mukaan.

Koronaviruksen tapauksessa ne voivat esimerkiksi peittää piikit, joilla virus ankkuroituu hengitysteiden pintasoluun ja avaa tien solun sisään. Jos virukset eivät pääse soluihin, ne eivät pysty enää lisääntymään ja tauti alkaa parantua.

Suomalaisten koronapotilaiden verestä on jo kerätty vasta-aineita tuottavia soluja. Niistä on eritelty dna-jaksoja, joiden avulla solut tunnistavat viruksia ja tuottavat vasta-aineita.

Näiden geenien avulla voidaan saada esimerkiksi hamstereiden soluista kasvatettu soluviljelmä tuottamaan samoja molekyylejä. Kun tuotettuja vasta-aineita sekoitetaan virusten kanssa soluviljelmässä, voidaan tutkia, tekevätkö aineet todella virukset vaarattomiksi.

Potilaskokeet on tarkoitus tehdä Helsingin yliopistollisessa sairaalassa infektiotautien professorin Anu Kanteleen johdolla.

Ensi vaiheen eettiset luvat saatiin Kanteleen mukaan kiitettävän nopeasti. Rahoituskin pitäisi saada kokoon poikkeusvauhtia. Kanteleen mukaan joitakin yksityisiä lahjoittajia on jo tarjoutunut hankkeen tukijoiksi, mutta lisää tarvitaan.

Vasta-ainevalmisteen teolliseen tuotantoon tarvitaan lääkeyritys tai muu kaupallinen toimija. Usea alan yritys itse asiassa kehittelee valmisteita samalla periaatteella ja tuotantolinjoja on olemassa.

Lue lisää: Maailman katseet kääntyivät lääketeollisuuteen: hirvittävän ebolaviruksen oppeja hyödynnetään nyt koronavirukseen tepsivän lääkkeen etsinnässä

Hepojoen mukaan ryhmä aikoo julkaista tulokset vapaasti käytettäviksi. Samoin tekevät nyt monet muutkin tutkijat.

”Meillä ei ole asian suhteen suoraa kaupallista intressiä vaan tavoitteena on auttaa tilanteessa.”

Vasta-aineita on käytetty hoitona erilaisissa taudeissa jo kauan. Vanha konsti on ottaa niitä suoraan tervehtyneen ihmisen verestä ja siirtää veriplasman mukana hoidettavaan potilaaseen. Tätä on kokeiltu myös Kiinassa koronapotilailla.

Yhdestä ihmisestä ei kuitenkaan pystytä saamaan kovin paljon vasta-aineita muiden hoitoon.

Perinteisistä vasta-ainelääkkeistä yksi esimerkki on gammaglobuliini, jolla ehkäistiin A-hepatiittia. Gammaglobuliini sisälsi väestöstä kerättyjä vasta-aineita. Se antoi matkailijoille lyhytaikaisen suojan tartuntariskin maissa. Nykyisin hepatiittia vastaan on olemassa rokote.

Rokotteessa ihmiseen pistetään heikennettyä tai tapettua taudinaiheuttajaa tai sen osia, jotka opettavat elimistön tuottamaan oikeanlaisia vasta-aineita itse.

Vasta-aineita on käytetty pitkään myös jäykkäkouristus- ja kurkkumätäpotilaiden pelastamiseen. Molemmat tuottavat elimistössä hengenvaarallisia myrkkyjä, jotka vasta-aine neutraloi.

Uudenlaisia soluviljelmissä tai eläimissä tuotettuja vasta-ainelääkkeitä on kokeiltu muun muassa ebolan hoitoon Kongossa, ja niitä käytetään enenevässä määrin myös muihin sairauksiin.

Tehokkaimmin vasta-ainelääke auttaa, jos sitä saa ennen kuin tauti pääsee kehittymään pitkälle. Kantele uskoo, että pandemian vallitessa lääkettä saatetaan kuitenkin antaa ensiksi vaikeimmin sairaille.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat