Super­satavuotiaiden kehoista etsitään pitkän iän salaisuutta – 114-vuotiaan valkosoluista tehtiin nuoria kantasoluja - Tiede | HS.fi
Tiede|Lääketiede

Super­satavuotiaiden kehoista etsitään pitkän iän salaisuutta – 114-vuotiaan valkosoluista tehtiin nuoria kantasoluja

Soluja luovutti 114-vuotias nainen. Niin sanotuista IPSC-kantasoluista voisi ehkä rakentaa nuorentavia soluja elimiin. Niitä kokeillaan jo ihmisiin.

Maailman vanhin elävä ihminen on tällä erää myös japanilainen Kane Tanaka,  joka täytti 117 vuotta  2. tammikuuta 2020.

Maailman vanhin elävä ihminen on tällä erää myös japanilainen Kane Tanaka, joka täytti 117 vuotta 2. tammikuuta 2020. Kuva: Kyodo

Julkaistu: 25.3. 2:00, Päivitetty 25.3. 10:59

Harva ihminen elää yli 110-vuotiaaksi. Heitä sanotaan supersatavuotiaiksi. Paitsi että heidän ikänsä sinänsä on ihme, on heidän kehonsa uskomattoman terve.

Iäkkäiden eliittiryhmä näyttää kestävän sellaisia sairauksia kuin Alzheimerin tauti, sydänsairaudet ja syöpä. Ne tuntuvat vaikuttavan vähemmän yli 110-vuotiaisiin kuin nuorempiin – tässä tapauksessa yli satavuotiaisiin.

Lääkärit ja vanhuuden tutkijat eivät vielä tarkalleen tiedä, miksi joistakin ihmisistä tulee supervanhuksia. Maailmassa heitä on joitakin satoja. Aika moni heistä asuu Japanissa.

Nyt tutkijat ovat ensi kertaa ohjelmoineet tällaisen supersatavuotiaan soluja.

Verisoluja otettiin 114-vuo­tiaasta naisesta. Tutkijat muuttivat nämä verisolut niin sanotuiksi indusoiduiksi pluripotenteiksi kantasoluiksi (iPSC). Naisen nimeä ja kansallisuutta ei kerrottu.

Tällaisia ihmisen iPSC-soluja tuotettiin ensi kertaa vuonna 2007. Siitä lähtien soluilla on tehty kokeita hiirillä ja ihmisillä.

Solusta voi periaatteessa kasvattaa mitä tahansa ihmisen kehon soluja. Idea on, että ne korvaavat vanhan solun, joka ei enää jakaudu eli uusiudu.

Soluja kasvattivat tutkijat kalifornialaisessa Sanford Burnham Prebys -instituutissa ja biotekniikan yrityksessä AgeX Thera­peutics.

Tutkijat toivovat, että solujen ohjelmointi voisi paljastaa, miksi nämä vanhukset elävät niin pitkän ja terveellisen elämän.

”Halusimme selvittää, voiko näin vanhan solun enää muuttaa kantasoluksi” , sanoo Evan Snyder tutkimustiedotteessa. Hän johtaa kantasoluja tutkivaa yksikköä lääketieteen Sanford Burnham Prebys -instituutissa.

”Osoitimme nyt, että sen voi tehdä. Meillä on nyt hyvä työkalu, jonka avulla voimme tutkia geenejä ja muita tekijöitä, jotka hidastavat ikääntymistä”, Snyder sanoo.

Tutkijat ohjelmoivat kolmen eri ihmisen soluja. He olivat siis tuo 114-vuotias nainen, terve 43-vuotias ja 8-vuotias lapsi. Lapsi sairasti progeriaa. Se on sairaus, joka vanhentaa nuorta ihmistä liian nopeasti.

Ensin valkosolut saatiin muutettua iPSC-kantasoluiksi. Sitten ne muutettiin niin sanotuiksi mesenkymaalisiksi kantasoluiksi. Nämä solut pitävät yllä kehon rakenne- ja alkeistukikudoksia. Sellaisia ovat esimerkiksi luut ja rustot.

iPSC-soluja voi muuttaa ja ohjelmoida lähes kaikiksi ihmiskehon soluiksi.

iPSC-soluja voi muuttaa ja ohjelmoida lähes kaikiksi ihmiskehon soluiksi. Kuva: Axe Therapeutics

Tutkijat havaitsivat, että 114-vuotiaan solut muuttuivat lähes yhtä helposti kuin terveen sekä progerianäytteen antaneiden solut.

Myös iäkkään dna:n telomeerit ikään kuin nollautuivat. Telomeeri on dna:n jakso ihmisen kromosomien päässä. Näitä ”dna-korkkeja” pidetään eräänlaisena ikäkellona.

Solun jakautuessa kromosomi kuluu päästään siten, että sen telomeeri lyhenee. Lopulta telomeeri lyhenee niin paljon, ettei se kykene enää jakautumaan. Se kuolee.

Hammästyttävää oli se, että myös 114-vuotiaan telomeerit palautuivat nuoruuden tasolle.

Tämä telomeerin nollaus, tai buuttaus, toteutui kuitenkin superikäisen iPSC-soluissa hieman harvemmin kuin muilta otetuissa näytteissä.

Se kielii ehkä siitä, että äärimmäisessä ikääntymisessä on piirteitä, joita ei tunneta. Tutkijoiden pitäisi nyt löytää ne, jotta soluja voisi palauttaa pysyvämmin nuorempaan tilaan.

Seuraavaksi tutkijat alkavat tutkia sitä, mikä määrittää super­satavuotiaan ”salaisen reseptin”.

Tutkijat aikovat vertailla näytteiden antajien eli terveen, supersatavuotiaan ja nopeaa vanhenemista sairastavan lihassoluja, joita siis tuotettiin iPSC-soluista.

Näin voisi paljastua geenejä tai molekyylien toimintoja, jotka ovat supersatavuotiaalle tyypillisiä.

Tällä tiedolla voitaisiin puolestaan kehittää lääkkeitä. Ne joko estäisivät suoraan vanhenemista tai jäljittelisivät super­­sata­vuotiaan soluja.

Maailmalla on jo kokeita, joissa kokeillaan iPSC-kantasolujen tehoa eri sairauksiin.

Hoitoa on kokeiltu vapaaehtoisissa silmän verkkokalvon rappeumaan. Kokeet ovat ensimmäisessä testivaiheessa.

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Biochemical and Biofysical Research Communications. Siitä kertoi myös verkkosivu Phys.Org­.

Oikaisu keskiviikkona 25. maaliskuuta kello 11.00. Otsikossa mainitut punasolut on muutettu valkosoluiksi. Tekstissä sana ”solu” on paikoin muutettu ”valkosoluksi”.

Yli 110-vuotiaita satoja

110 vuotta täyttäneitä on maailmassa arviolta 350–450. Hurjan iän saavuttaa vain yksi tuhannesta satavuotiaasta. Luetteloa noin 40 vanhimmasta ihmisestä pitää Gerontologian tutkimuskeskus Los Angelesissa Kaliforniassa.

Max Planck -tutkimuskeskus Saksassa selvitti vuonna 2010, että maailmassa on elänyt tai elää 663 yli 110-vuotiasta. Eniten heitä on Yhdysvalloissa, Japanissa ja Englannissa.

Ensimmäinen todennettu historian yli 110-vuotias oli hollantilainen Geert Adriaans Boomgaard (1788–1899).

Maailman vanhin ihminen on nyt 117-vuotias japanilainen Kane Tanaka. Vanhimmaksi elänyt ihminen oli ranskalainen Jeanne Calment. Hän kuoli 4. elokuuta 1997 yli 122 vuoden iässä. Hänen syntymätodistustaan on epäilty väärennökseksi.

Suomessa on tiettävästi elänyt yksitoista yli 110-vuotiasta. Suomen vanhin on nyt hämeenlinnalainen Saara Ahonen. Hän täytti 110 vuotta 24 marraskuuta 2019.

Seuraa uutisia tästä aiheesta