Miksi mummullani on ryppyinen iho? - Tiede | HS.fi
Tiede|Lasten tiedekysymykset

Miksi mummullani on ryppyinen iho?

Asiantuntijat vastaavat lasten tiedekysymyksiin.

Ikä näkyy ihossa. Kuva: Markku Bärman / HS

Julkaistu: 27.3. 2:00, Päivitetty 27.3. 10:26

Matias Kainulainen, 6

Ihmisen ihon tekevät joustavaksi sideaineet, joita sanotaan elastiinisäikeiksi. Ne ovat hyvin venyviä. Kun ihoa pingottaa tai rypistää, nuo aineet auttavat palauttamaan sileyden. Ne ovat kuin eräänlaisia kumilankoja.

Elastiinisäikeitä on runsaasti lapsilla ja nuorilla. Kun ihminen ikääntyy, noiden aineiden määrä ja joustavuus vähenevät. Tällöin iho rypistyy etenkin niissä kohdissa, joissa on ihoa liikuttavia lihaksia. Kasvoille ryppyjä tulee erityisesti silmäkulmiin, otsaan ja suun ympärille.

Iholle tulevien ryppyjen määrä ja syvyys ovat yksilöllisiä. Niihin vaikuttavat iän lisäksi perintötekijät. Ryppyisyyttä lisää myös se yhteenlaskettu aika, jonka ihminen on viettänyt auringonpaisteessa. Siksi ihmisten ryppyisyydessä on eroja.

Alexander Salava

ihotautien ja allergologian erikoislääkäri

HUS

Koronaviruksen nimesi tutkijaryhmä jo 1960-luvun lopulla. Kuva: NIAID-RML

Kuka keksi koronaviruksen nimen?

Helmi Huvinen, 6

Koronaviruksia on monia. Ihmisillä yleisiä ovat HKU1, 229E, NL63 ja OC43. Vakavimpia sairauksia aiheuttavia korona­viruksia ovat sars, mers ja nyt jylläävä sars-cov-2. Ne voivat johtaa jopa kuolemaan.

Ensimmäiset ihmisiin tarttuvat koronavirukset löydettiin 1960-luvulla. Ne olivat B814, 229E ja OC43. Hieman myöhemmin havaittiin, että nuo taudinaiheuttajat näyttävät samalta kuin hiiren hepatiitti­virus ja virus, joka kanoilla aiheuttaa tarttuvaa keuhkoputken tulehdusta. Nekin nimettiin koronaviruksiksi.

Yleensä virukset nimeää niiden löytäjät tai kansainvälinen virustaksonomiakomitea.

Koronavirus-nimeä ehdottivat ensin tutkijat June Almeida, D.M. Berry, Charles Cunningham, Dorothy Hamre, Melvin Hofstad, Livio Mallucci, Kenneth McIntosh ja David Tyrrell englantilaisessa Nature-tiedelehdessä vuonna 1968.

Nimi tulee siitä, että koronaviruksen pinnalla sojottavat pintaproteiinit eli pinnan valkuaisaineet muodostavat ikään kuin kruunun.

Viruksen pinta muistuttaa myös Auringon ulointa kaasukehää koronaa. Sana tulee latinasta, jossa se tarkoittaa juuri kruunua.

Koronaviruksen kruunumaisen muodon voi nähdä vain elektronimikroskopiaksi sanotulla tekniikalla. Viruksen koko on vain noin sata nanometriä. Nanometri on metrin miljardis­osa.

Jussi Hepojoki

akatemiatutkija ja virologian dosentti

Helsingin yliopisto

Tulivuorissa piileksii mahtavia voimia. Kuva: Domcar C. Lagto / Zuma

Kumpi on voimakkaampi: jäävuoren törmäys vai tulivuorenpurkaus?

Albin Sovasto, 5

Jäävuoren törmäyksen ja tulivuorenpurkauksen voimia voidaan arvioida niiden aikaansaaman energian kautta.

Se mittaa voimaa hyvin, koska energia määrää yleensä myös sen, miten paljon nämä ilmiöt aiheuttavat vahinkoa.

Jäävuoria on hyvin eri kokoisia, mutta tyypillisimmin niiden massa eli arkikielellä sanottuna paino on noin 100 000 tonnia. Nopeus taas on noin kaksi kilometriä tunnissa.

Tällöin liike-energia on 20 miljoonaa joulea. Voima vastaa sitä, että tuhat henkilöautoa törmää seinään reipasta pyöräilyvauhtia.

Tulivuorenpurkausten liike-energia on pieni, mutta niiden tuhovoima liittyy lämpöener­giaan. Sitä vapautuu kuumina kaasuina ja varsinkin sulana kiviaineksena.

Purkauksia on hyvin eri kokoisia. Muutamien vuosien välein isoissa purkauksissa sulaa kiveä työntyy maan sisuksista 0,1 kuutiokilometriä.

Tällöin lämpöenergian määrä on arvioiden mukaan sata petajoulea. Yksi petajoule on 1 000 miljoonaa miljoonaa joulea.

Tuolle purkauksen valtavalle voimalle on vaikea löytää vertailukohdetta.

Samaan energiamäärään yltää vetypommi. Pienemmät purkaukset saavat aikaan tavallisen ydinpommin energian.

Tulivuorenpurkauksista tulee siis valtavasti enemmän lämpö­energiaa kuin jäävuorista liike-energiaa.

Tulivuorten vaarallisuutta lisää se, että ne ovat arvaamattomia. Jäävuorta on paljon helpompi väistää.

Tom Kuusela

fysiikan yliopistotutkija

Turun yliopisto

Keho tarvitsee energiaa. Kuva: Markku Ulander

Miksi viluisena ja kylmässä tulee helposti nälkä?

Ilmari Tenhovirta, 4

Viluisuus kylmässä on merkki siitä, että ihmisestä on siirtynyt lämpöä ympäristöön. Silloin keho jäähtyy, minkä tunnemme viluna.

Jotta keho ei jäädy enempää, sen pitää tuottaa lisää lämpöä. Viluisena kehomme lisää rasvakudosten lämmöntuotantoa.

Vilu voi myös laittaa lihaksemme hytisemään pitääkseen meidät lämpiminä. Tätä lämmöntuotantoa voi tehostaa liikkumalla. Esimerkiksi juokseminen lämmittää nopeasti.

Lämmön tuottamiseen ja liikkumiseen kehomme tarvitsee energiaa, jota se saa ruuasta. Niinpä viluisena tulee nälkä, kun kehomme haluaa energiaa.

Tiina M. Ikäheimo

yliopistotutkija

Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus

Oulun yliopisto

Maapallon ytimessä on valtava paine ja kuumuus. Kuva: CLAUS LUNAU/SCIENCE PHOTO LIBRARY

Millainen painovoima on maan ytimessä?

Ilmari Seppälä, 11

Kun kuljemme Maan pinnalla, jalkojemme alla on kokonainen planeetta, joka vetää meitä puoleensa. Siksi emme lähde leijumaan, vaan pysymme vakaasti kiinni maankamarassa.

Maapallon ytimessä on toisin. Maa on nimittäin muodoltaan melkein täydellinen pallo, joten sen ytimessä vetovoima vaikuttaa joka puolelta tasaisesti ja kumoaa itsensä.

Ytimessä ei siis vaikuttaisi painovoima, jos joku sinne voisi mennä.

Siellä on sen sijaan valtava paine ja kuumuus.

Jyri Näränen

tutkimuspäällikkö

Paikkatietokeskus

Seuraa uutisia tästä aiheesta