Lapsikin saattaa sairastaa vakavan koronavirus­infektion ja levittää virusta tehokkaasti - Tiede | HS.fi
Tiede|Koronavirus

Lapsikin saattaa sairastaa vakavan koronavirus­infektion ja levittää virusta tehokkaasti

Valtaosa lapsista selviää lievin oirein. He saattavat kuitenkin levittää virusta tehokkaasti, ja siksi koulujen ja päiväkotien sulkeminen todennäköisesti estää tartuntoja.

Nainen vieraili lapsensa kanssa wuhanilaisessa sairaalassa maaliskuun puolivälissä. Kuva: Str

Julkaistu: 26.3. 15:57

Singaporelaiset lääkärit kuvasivat hiljattain tapaustutkimuksessaan kuuden kuukauden ikäisen koronavirusinfektion saaneen vauvan tapauksen. Vauva oli otettu sairaalaan eristykseen, koska molemmat vanhemmat olivat sairastuneet koronaviruksesta.

Vauvalta löytyi runsaasti virusta nenänielusta heti, kun hänet otettiin sairaalaan. Tartunta todettiin myös verinäytteestä. Yli kahden viikon sairaalajaksolla virusta löytyi häneltä jatkuvasti.

Silti vauva oli koko ajan terve. Vain yhtenä alkupäivänä häneltä mitattiin 38,5 asteen kuume, mutta sekin laski normaaliksi tunnin sisällä.

Näin huolettomasti koronavirusinfektio voi siis tulla ja mennä, vaikka virusta löytyisikin suuret määrät.

Koko epidemian ajan on ihmetelty sitä, miksi tauti on säästänyt erityisesti lapset pahemmilta taudinkuvilta.

Nyt Kiinassa on selvinnyt kahdessa eri tutkimuksessa tarkemmin, miten infektio on oikein kohdellut lapsia.

Kuva on yhä se, että lapset sairastavat vakavia tautimuotoja selvästi harvemmin kuin aikuiset. Silti joillain alaikäisillä tauti voi kehittyä pahaksi.

Lastentauteihin keskittyvän Pediatrics-tiedelehden julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin lähes 2 150:tä alle 18-vuotiaan tapausta.

Kolmanneksen infektio oli todettu testillä, ja muiden diagnoosi perustui oireisiin, keuhkokuviin, verikokeisiin ja altistustaustaan.

Oireettomia tai oireiltaan lieviä tai kohtalaisia tapauksia oli 94 prosenttia. Kohtalaisiin oireisiin laskettiin esimerkiksi keuhkokuume mutta ei hengitysvaikeuksia.

Loppu kuusi prosenttia lapsista poti vakavan tai kriittisen tautimuodon. Vakavassa taudinkuvassa lapsille tuli hengitysvaikeuksia. Kriittiset oireet tarkoittivat esimerkiksi sitä, että potilaan hapensaanti oli uhattuna.

Testein varmistetuissa tapauksissa näiden vakavien tautimuotojen osuus oli pienempi, vain kolme prosenttia. On mahdollista, että osa oireiden perusteella covid-19-potilaiksi epäillyistä saattoi sairastaa jotakin muuta infektiota.

Yksi 14-vuotias poika kuoli. Tutkijat eivät ole kertoneet, oliko hänellä mahdollisesti jokin muu sairaus, joka olisi vaikuttanut hänen tilaansa.

Toinen, The New England Journal of Medicine -tiedelehden julkaisema tutkimus epidemian lähtöpaikasta Wuhanin kaupungista viittaa siihen, että kriittiseen tautimuotoon altistaa lapsen jokin muu sairaus.

Kuukauden aikana tammikuun lopulta helmikuun lopulle Wuhanin lastensairaalassa testattiin lähes 1 400 koronavirukselle perheessä tai muuten altistunutta lasta. Virus löytyi 171:ltä eli noin 12 prosentilta.

Tehohoitoa sai kolme lasta, joilla kaikilla oli toinen vakava sairaus. Yksi suolentuppeumaa potenut kymmenkuinen vauva kuoli.

Myös lasten ikä näyttää vaikuttavan siihen, miten pahaksi tauti etenee. Pediatricsin tutkimuksen mukaan mitä nuorempi ikäryhmä oli kysymyksessä, sitä suurempi osa heistä sairastui vakavasti.

Alle vuoden ikäisissä vauvoissa vakavien tai kriittisten tapausten osuus oli yli kymmenen prosenttia, mutta yli 16-vuotiaissa vain kolme prosenttia.

Turun yliopiston lastentautien professori Terho Heikkisen mukaan vakavien tapauksien ikäjakauma koronavirusinfektiossa muistuttaa sitä, mitä nähdään muissakin taudeissa.

”Kaikkein pienimmät lapset ovat isossa riskissä olipa tauti mikä tahansa. Leikki- ja kouluikäisillä riski on yleensä kovin matala”, Heikkinen sanoo.

Ilmiö näkyy esimerkiksi influenssassa ja rs-viruksessa.

”Vastasyntyneellä yleinen immuunipuolustus on vielä kehittymätön. Ei ole mitään rajaa, jolloin se olisi valmis. Se paranee pikkuhiljaa”, Heikkinen kertoo.

Keskimäärin lapsilla on kuitenkin lievemmät oireet kuin aikuisilla. Kiinassa lasten koronavirusinfektioita analysoineet tutkijat arvelevat, että lapsia saattaa suojella se, että viruksen elimistössä käyttämiä reittejä on vähemmän.

Koronavirus käyttää elimistöön tunkeutuessaan solujen ace-2-reseptoreita. Tutkimusryhmä arvelee artikkelissaan, että reseptorit eivät toimi lapsilla yhtä tehokkaasti kuin aikuisilla.

Heidän mukaansa on myös mahdollista, että lapset ovat saaneet suojaa saamistaan muista hengitystieinfektioista. Ajatus on, että näiden tartuntojen nostattamat vasta-aineet voisivat suojata uudelta koronavirukselta.

Heikkisen mukaan alle kouluikäiset lapset tosiaan sairastavat lukuisia infektioita, mikä johtuu siitä, että viruksia on satamäärin liikkeellä eivätkä lapset ole vielä kohdanneet niitä elämässään. Lapsuusiän sairastelussa immuniteettia kertyy vähitellen erilaisia taudinaiheuttajia kohtaan.

”Jotkin infektiot voivat antaa ristikkäissuojaa sukulaisvirukselta”, Heikkinen kertoo.

Uuden koronaviruksen osalta nämä ovat vasta arvauksia, sillä vielä ei todella tiedetä, miksi infektio käyttäytyy eri tavalla lapsilla ja aikuisilla.

Myös lasten rooli koronavirusepidemian levittäjänä on vielä arvoitus. Lapset voivat saada tartunnan yhtä helposti, mutta sitä ei tiedetä, välittävätkö he virusta samaa vauhtia eteenpäin.

Kun Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Kiinan tautikeskuksen tutkijat kartoittivat tilannetta helmikuun lopussa Kiinassa, he eivät kuulleet yhdestäkään tapauksesta, jossa lapsi olisi tartuttanut aikuisen.

Muissa hengitystieinfektioissa, kuten influenssassa, lapset ovat hyvin ratkaisevassa osassa.

”Pääsääntöisesti hengitystieinfektioissa lapset ovat päälähde yhteiskunnassa. Kun influenssaepidemia tulee kaupunkiin, lapset ovat moottori, joka levittää tautia”, Heikkinen sanoo.

Lapset sairastavat enemmän influenssaa kuin aikuiset, heillä virusten määrät ovat ylähengitysteissä suuremmat kuin aikuisilla, ja he erittävät virusta pidempään.

Britanniassa influenssarokotusohjelmakin kohdistuu pääasiassa lapsiin, koska sen on laskettu riittävän viruksen leviämisen pysäyttämiseksi.

Kaikki taudinaiheuttajat eivät ole samanlaisia, Heikkinen muistuttaa.

”Toistaiseksi on ajateltu, että koronavirus tarttuu alemmas hengitysteihin eikä nenännipukkaan. Kun virus pääsee keuhkoihin, se aiheuttaa helposti keuhkokuumetta, mutta tarttuminen ei ole niin suurta kuin sellaisella viruksella, joka istuu nenän sisäpuolella ja pärskähtelee siitä helposti”, Heikkinen pohtii.

Oireettomatkin voivat levittää tautia, vaikka asiantuntijoiden yleinen arvio on, että valtaosa saa viruksen oireiselta.

Tutkimuksissa on saatu suuresti poikkeavia tuloksia siitä, kuinka paljon ihmiset tartuttavat muita ilman oireita tai ennen niiden ilmaantumista.

Yhdessä tutkimuksessa Singaporessa ja Kiinan Tianjinissa kerätyn aineiston perusteella puolet tai jopa valtaosa tartunnoista olisi saatu vielä oireettomilta. Toisen tutkimuksen mukaan tällaisia tartuntoja on vajaat 13 prosenttia.

Oireettomat joka tapauksessa levittävät tautia enemmän tai vähemmän ja pitävät epidemiaa huomaamatta yllä. Niinpä vähäoireiset lapsetkin saattavat piilossa edistää leviämistä.

Siksi koulujen sulkemiset ja lasten urheilutapaamisten rajoittamiset voivat olla tehokas tapa hidastaa epidemiaa.

Northeastern-yliopiston tartuntatautitutkija Alessandro Vespignani ja hänen työtoverinsa äskettäin arvioivat rajoitustoimien vaikutusta kiinalaisten päivittäisten lähikontaktien määriin.

Juuri kouluikäisillä lapsilla voi kuvitella olevan paljon ihmiskontakteja päivän aikana. Kiinan Wuhanissa tehdyssä tutkimuksessa heillä olikin niitä eniten, yli 16 päivässä. Rajoitustoimien myötä ne putosivat kahteen.

”Vaikka koulujen sulkemiset eivät itsessään voi pysäyttää tartuntoja, ne pienentävät tapaushuippua puoleen ja lykkäävät epidemiaa”, tutkijat kirjoittavat medRxivin julkaisemassa, vielä vertaisarvioimattomassa tutkimuksessaan.

Tällä perusteella Suomenkin kannatti pistää koulut kiinni.