Yli seitsemän vuotta Marsissa liikkunut Curiosity-mönkijä saa seuraa: ”Sisu” laskeutuu planeetalle ensi vuonna - Tiede | HS.fi
Tiede|Avaruus

Yli seitsemän vuotta Marsissa liikkunut Curiosity-mönkijä saa seuraa: ”Sisu” laskeutuu planeetalle ensi vuonna

Marsmönkijä Curiosity saa lopulta liikkuvan seuralaisen, kun Perseverance eli Sisu laskeutuu Marsiin 2021 alussa. Sisarmönkijät eivät kuitenkaan kohtaa.

Marsmönkijä Curiosity kuvasi itsensä lähellä harjanteen huippua 26. helmikuuta. Lähes 2 700 matkapäivää karussa ja pölyisessä Marsissa näkyy jo laitteen rungossa. Kuva: nasa

Julkaistu: 27.3. 9:44

Maapallolla on nyt julkisilla paikoilla aika hiljaista. Naapuriplaneetta Marsissa on vielä hiljaisempaa. Siellä olisi hyvin helppoa pitää kiinni turvaväleistä.

Marsin pinnalla liikkuu nyt yksi ainoa laite, marsmönkijä Curiosity. Laskeutuja Insight mittaa Marsin maaperää, mutta pysyy paikallaan. Insight laskeutui Elysiumin tasangolle lähellä Marsin päiväntasaajaa marraskuussa 2018.

Nämä laitteet eivät kohtaa. Curiosity liikkuu Insightiin nähden liian kaukana, noin 600 kilometrin päässä, kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa. Eikä niillä ole tarvettakaan kohdata.

Curiosity otti helmikuun lopulla omakuvan eli selfien, kun sen yksi pitkä etappi päättyi. Kuvaan oli ehkä syytäkin.

Curiosity teki taas yhden uuden ennätyksen, kun se punnersi jyrkimmässä etukenossaan koskaan pienen kukkulan kuninkaaksi.

Toisella ajolla mönkijä kallistui 31 astetta. Se oli Curiosityn jyrkin kallistuma koko aikana Marsissa. Curiosity laskeutui jarruraketin ja -varojen avulla Marsin pinnalle 6. elokuuta 2012.

Kukkulan kuningas. Tutkijat antoivat harjanteelle nimen Greenheugh pediment. Kuva: nasa

Mönkijä kapusi huipulle kolmella eri ajokerralla. Lennonjohto Pasadenassa Kaliforniassa suunnitteli ajoreitit tarkkaan.

Curiosity kallistui noustessaan, mutta ei vaarallisesti. Mönkijä on suunniteltu niin, ettei se voi kallistua koskaan niin paljon, että se kaatuisi.

Curiosityn pyörät puskevat eteenpäin jopa 45 asteen kallistuksessa. Ongelma on se, että jyrkkä rinne saa mönkijän pyörät joskus sutimaan paikoillaan.

Mönkijä käytti omakuvaan robottikätensä kameroita. Näistä otoksista lennonjohto nauhoitti lyhytvideon Curiosityn robottikäsivarresta. Se näyttää, kuinka selfie syntyy.

Omakuva on koonnos 86 valokuvasta. Kuva: NASA

Omakuvaansa varten Curiosity pysähtyi noin 3,4 metriä alemmas sen harjanteen huipulta, jonne se pääsi lopulta 6. maaliskuuta.

Omakuvan edessä on reikä, josta Curiosity porasi näytteen. Lennonjohto kutsuu koloa nimellä Hutton.

Kun mönkijä otti selfien 26. helmikuuta 2020, oli se Curiosityn 2687. päivä Marsissa, Marsin päivissä laskettuna. Yksi Marsin sol kestää 24 Maan tuntia ja 39 minuuttia.

Curiosity on jo vuodesta 2014 kiivennyt ja laskeutunut Sharpvuoren rinteitä ja läheisiä kraattereita. Matkaa Marsissa on kaikkineen kertynyt kaikkineen elokuusta 2012 noin 22 kilometriä. Taipaleellaan mönkijä on ottanut yli 661 000 kuvaa.

Sharp on noin viisi kilometriä korkea vuori keskellä Gale-nimistä kraatteria. Kraatteri sijaitsee Marsin päiväntasaajan lähellä.

Omakuva kun on koottu kameran 86 eri kuvasta, jotka Curiosity lähetti paikan päältä Maahan.

Robottikäsivarren kameroita ei valmistettu omakuvia varten. Curiosityn tärkein tehtävä on tutkia, oliko Marsissa joskus sellainen ympäristö, joka auttoi mikrobien elämää. Siitä saattaa olla miljoonia vuosia.

Yksi tärkeä työkalu tämän tutkimiseen on kamera Curiosityn robottikäden päässä. Tämä kamera tarjoaa tutkijoille lähikuvia Marsin hiekanjyvistä ja kallioiden pinnoista. Kamera on kuin suurennuslasi geologin kädessä maapallon kenttätöissä.

Kameraa voi myös kääntää kohti mönkijää, vaikkapa omakuvaa varten. Sen kuvakulmat ovat kuitenkin hyvin kapeita.

Siksi kamera otti monta kuvaa itsestään eri puolilta. Näistä syntyy ”kokovartalokuva”. Lennonjohto kokoaa kuvan rajaamista pinnoista kokonaisen selfien, kuin palapelin.

”Meiltä kysytään usein, kuinka Curiosity oikein ottaa selfien”, kertoo Nasan sivuilla yksi kameravastaava Doug Ellison.

”Mielestämme paras tapa selittää se on antaa mönkijän itse näyttää omasta näkökulmastaan, kuinka se tehdään.”

Lopputulos on oheinen video.

Curiosity saa lopulta seuraa vuoden 2021 alkupuolella. Nasa yrittää saada matkaan maapallon viruskriisistä huolimatta uuden mönkijän, jonka nimi oli pitkään Mars Rover 2020.

Se sai verkkoäänestyksessä oman nimen: suomeksi nimi Perseverance tarkoittaa peräänantamattomuutta – siis sisua.

Sisun on määrä laskeutua kuivuneelle jokisuistolle Jezeron kraatteriin. Se sijaitsee Curiositystä tuhansia kilometrejä luoteeseen. Paikasta on tehty video.

Sisu on paranneltu versio Curiositystä. Se poraa uusilla tekniikoilla Marsin kiviä ja maaperän näytteitä sekä sinetöi ne. Sitten se kuljettaa näytteet yhteen samaan paikkaan.

Jos kaikki menee nappiin, lähettää Nasa paikalle 2020-luvun lopulla uuden laskeutujan ja pienen kantoraketin, joka tuo näytteet kapselissa Maahan asti.

Näin ihminen voisi tutkia Marsin kiviä fyysisesti. Marsin kivistä toki tiedetään jotain, sillä niitä on löydetty ainakin 126 kappaletta maapallolla. Ne iskeytyivät Maahan meteoriitteina. Iso asteroidin isku ja ehkä muitakin iskuja on singonnut kiviä Maahan asti miljoonia vuosia sitten.

Tässä kuvassa on paljon tarkkuutta. Kuvaa voi zoomata Nasan sivuilla. Kuva: nasa

Maaliskuun alussa Nasa julkaisi maastosta ja Curiosityn rungosta kuvan, jota voi zoomata pieniin yksityiskohtiin – maaston kuvassa on kaikkiaan 1,8 miljardia pikseliä eli kuvapistettä. Kuvat on otettu 24. marraskuuta ja 1. joulukuuta 2019 välillä..

Seuraa uutisia tästä aiheesta