Moni sairastaa nyt tietämättään ja levittää virusta – ”Hyvin vaillinaisen tiedon varassa joudutaan taistelemaan”, sanoo Aalto-yliopiston asiantuntija - Tiede | HS.fi
Tiede|Koronapandemia

Moni sairastaa nyt tietämättään ja levittää virusta – ”Hyvin vaillinaisen tiedon varassa joudutaan taistelemaan”, sanoo Aalto-yliopiston asiantuntija

Raportoitujen tartuntojen osuus vaihtelee valtavasti eri maissa.

Ihmiset parveilivat viime sunnuntaina kirskikankukkien katveessa Battersea Parkissa Britanniassa. Kuva: DYLAN MARTINEZ

Julkaistu: 28.3. 19:00, Päivitetty 29.3. 7:47

Pandemia on kiihdytysvaiheessa suuressa osassa maailmaa, ja tartunnat lisääntyvät vauhtia, jota emme pysty mitenkään seuraamaan. Testein varmistetut tapaukset ovat niistä murto-osa, emmekä tiedä, kuinka pieni osa..

Kun kasvun jyrkkyyttä, epidemian vaihetta ja tulevaa tehohoidon tarvetta yritetään arvioida, myös toinen luku aiheuttaa erityistä päänvaivaa.

Tuo tuntematon on oireettomien ja vähäoireisten tartuntojen osuus. Sillä on valtava merkitys ennusteille, mutta myös ihmiskohtaloille.

Jos oireettomia taudin kantajia on paljon, tauti leviää laajalle, ennen kuin se huomataan. Silloin sen patoaminen on erittäin vaikeaa.

Toisaalta oireettomassa sairastamisessa on tietenkin myös valoisa puoli. Mitä isompi osa tapauksista on lieviä, sitä vähemmän kertyy vakavasti sairastuneita ja kuolleita, kun tauti kulkee väestön läpi.

”On jo selvää, että vain pieni osa sairastuu vakavasti, mutta olisi hirvittävän tärkeää tietää se osuus. Hyvin vaillinaisen tiedon varassa joudutaan nyt taistelemaan”, sanoo Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen.

Ilmonen mallintaa ryhmänsä kanssa epidemian kehitystä Suomessa ja tekee ennusteita erityisesti tehohoidon tarpeesta.

Kuinka tähdellistä vakavasti sairastavien todellinen osuus olisi varautumisen kannalta tietää, sitä valaisee Oxfordin yliopistossa tehty mallinnus.

Mallinnus herätti paljon huomiota kuluneella viikolla, sillä monissa uutisotsikoissa tulos esitettiin niin, että tutkimuksen mukaan 68 prosenttia briteistä on mahdollisesti jo sairastanut taudin. Se olisi huojentavaa, sillä siinä tapauksessa epidemia olisi Britanniassa edennyt jo melkein päätökseen.

”Siellähän olisi jo ylitetty laumaimmuniteetin raja, joka tämänhetkisten arvioiden mukaan on 60 prosenttia”, sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta. Epidemia ei enää etenisi, koska tartutettavia olisi liian harvassa.

Se tuskin voi olla totta, eivätkä tutkijat itse niin väittäneetkään.

Tulos oli seurausta mallintajien valitsemasta lähtöoletuksesta, jonka mukaan vakavasti sairastuvien osuus olisi vain 0,1 prosenttia tartunnan saaneista.

Toisessa vaihtoehdossa vakavasti sairastuvien osuudeksi oletettiin 1 prosentti. Silloinkin tartunta olisi mallin mukaan jo 36 prosentilla briteistä.

Prosentin osuuskin vaikuttaa Ilmosen mukaan pieneltä. ”Se ei perustu havaintoihin eikä arvioihin, joita tutkijoiden piirissä pidetään pätevinä”, Ilmonen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallinnuksessa vakavasti sairastuvien eli sairaalahoitoa tarvitsevien osuuden on oletettu olevan samaa suuruusluokkaa kuin brittimallinnuksessa eli 0,4–1 prosenttia.

Imperial College ennusti osuudeksi Britanniassa 4,5 prosenttia.

Kiinan kokemusten mukaan vakavasti on sairastunut 15 prosenttia tunnetuista tapauksista, mutta miten suuri osuus se on kaikista tartunnoista?

Kukaan ei tiedä. Osin sen takia arviot tehohoidon tarpeestakin vaihtelevat niin paljon.

Lue lisää: Uusi laskelma Aalto-yliopiston tutkijoilta: Husin tehohoitopaikat voivat täyttyä jo lähiviikkoina, jos ihmiset eivät noudata rajoituksia

Niin kauan kuin yksi keskeinen lähtöoletus ei ole oikea, mallinnus ei kerro todellisuudesta. Ei vaikka se oli Oxfordin yliopiston tapauksessa tehty Ilmosen mukaan yhdellä parhaista epidemiamalleista ja matemaattisesti pätevällä tavalla.

Oxfordin yliopiston tutkijoiden keskeisin päätelmä omasta sormiharjoituksestaan olikin se, että vakavasti sairastuvien osuus olisi todella tärkeää mitata. Niin voimakkaasti se vaikuttaa epidemian kulkuun.

Mittaaminen onnistuisi vasta-ainetestauksella. Verinäytteistä todettavat vasta-aineet kertovat, kuka on jo saanut tartunnan ja taltuttanut sen.

Kun tämä tieto on hankittu, voidaan luotettavasti selvittää, mikä on oireettomien ja mikä vakavasti sairastuneiden osuus.

Vasta-ainetestausta suunnitellaan Suomessakin.

Ilmonen sanoo, että väestöä voitaisiin testata ensiksi vaikka Wuhanissa, jossa epidemia riehui ensin ja jossa se on toistaiseksi saatu aisoihin.

Hänen mukaansa ei ole merkkejä siitä, että oireettomien määrä olisi siellä ollut valtavan suuri.

”Muuten epidemiaa ei olisi saatu rajattua, vaikka eristystoimet Wuhanissa olivatkin ihan eri luokkaa kuin täällä.”

Tähän asti parhaat tutkimukseen pohjaavat arviot on tehty Wuhanin aineistojen pohjalta.

Kiinalaisessa tutkimuksessa päädyttiin siihen, että ainakin 59 prosenttia tartunnoista jäi Wuhanissa toteamatta. He olivat oireettomia, vähäoireisia tai muuten rekisteröimättä jääneitä taudinkantajia.

”He voivat olla selitys siihen, miksi virus levisi niin nopeasti Hubein maakunnassa ja kiertää nyt maailmaa”, tutkimuksen johtaja Wu Tangchun Huazhongin yliopistosta Wuhanista sanoo Science-lehdessä.

Oireettomat ja vähäoireiset sairastavat tietämättään, jatkavat arkea normaalisti ja levittävät helposti virusta eteenpäin. Alussa arvioitiin, etteivät oireettomat tartuta virusta muihin, mutta kyllä he tartuttavat.

Kiinalaisten, hongkongilaisten, amerikkalaisten ja brittitutkijoiden yhteinen tutkimus arvioi, että ennen Wuhanin kaupungin täydellistä sulkemista 23. tammikuuta tuntemattomat tartuttajat aiheuttivat 79 prosenttia tartunnoista.

South China Morning Post -lehti kertoi salaiseksi määrätystä tutkimuksesta, jonka mukaan 43 000 testattua kiinalaista sai positiivisen testituloksen ja joutui karanteeniin, vaikka heillä ei ollut oireita. Johtopäätös oli, että ainakin kolmannes tartunnan saaneista on kokonaan oireettomia.

Tarjolla on ollut myös kaksi sattuman kautta syntynyttä erikoisotantaa, joista on voitu hakea vastausta kysymykseen.

Wuhanista epidemian keskeltä evakuoidut japanilaiset testattiin kaikki useaan otteeseen, ja heidän terveydentilaansa tarkkailtiin. Tässä joukossa tartunnan saaneista joka kolmas pysyi oireettomana.

Toinen kattavasti testattu ja valvottu joukko olivat Diamond Princess -risteilyaluksen matkustajat. Yokohaman satamassa karanteeniin joutuneen laivan matkustajista 712 sai testien mukaan tartunnan. Heistä viidennes ei saanut mitään oireita.

Oireettomien pieni osuus laivalla voi johtua siitä, että suurin osa risteilymatkustajista oli iäkkäitä. Tartunnan seuraukset ovat keskimäärin ankarammat ikäihmisille.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, Gerardo Chowell Georgian osavaltion yliopistosta Yhdysvalloista, arveli Science-lehdessä muiden tutkimusten perustella, että oireettomien ja lievien tapausten osuus on noin 40–50 prosenttia kaikista tartunnoista.

Lapsissa oireettomien osuus saattaa olla vielä tuntuvasti suurempi kuin aikuisten. Kiinalaisessa tutkimuksessa 700 tartunnan saaneen lapsen joukossa vähän yli puolet oli oireettomia.

Todellinen kuolleisuuskin selviää lopulta väestöstä tehtävien vasta-ainetutkimusten avulla.

Nuortin mukaan kuolleisuuden arviointi on pandemian alussa aina epävarma, koska tartunnan saaneiden määrää ei tiedetä. Myös viive taudin alusta kuolemaan tai toipumiseen vääristää arviota.

Pandemian alussa arvioidaan yleensä tapauskuolleisuutta, joka tarkoittaa kuolleiden osuutta tunnetuista tapauksista. Jälkeenpäin yritetään mitata infektiokuolleisuutta, joka on osuus kaikista tartunnan saaneista.

Esimerkiksi sikainfluenssan alkuvaiheessa 2009 kuolleisuudeksi arvioitiin Nuortin mukaan pahimmillaan viisi prosenttia sairastuneista. Pandemian päätyttyä WHO:n lopullinen arvio oli, että kaikista tartunnan saaneista kuoli vain 0,02 prosenttia.

Ilmonen arvelee, että tämä voi olla yksi syy siihen, miksi koronaepidemiaa aluksi vähäteltiin.

”Sikainfluenssaan reagoitiin voimakkaasti, ja jälkeenpäin näytti siltä, että ylireagoitiin. Nyt oli ehkä pelkona, että käy samoin.”

Kuolleiden määrä on kuitenkin tällä hetkellä pandemian varmin fakta. Niinpä siitä pyritään myös päättelemään, kuinka suuri osa tartunnoista ei ole tiedossa. Tässä taas ongelma on, että kuolleisuutta ei tiedetä.

Toisessa brittivetoisessa tutkimuksessa on arvioitu tapausten kokonaismäärää olettaen, että tapauskuolleisuus on 1,38 prosenttia.

Tästä ja kuolleiden määrästä lähtien tutkijat ovat tuottaneet arvion siitä, miten suuri osuus todellisista tautitapauksista eri maissa on vahvistettu ja tilastoitu.

Lähimpänä totuutta tilastot ovat laskelman mukaan Etelä-Koreassa ja Saksassa.

”Tämäkin on rapea estimaatti”, sanoo Ilmonen.

”Arvio on hyvin herkkä vääristymään, jos oletettu kuolleisuuden perustaso ei ole oikea”, huomauttaa Nuorti.

Suomi ei ole päässyt mukaan, koska kuolleita on vielä alle kymmenen eli liian vähän.

Tartunnat|Intialainen saarnaaja paljastui super­tartuttajaksi – Tapaus osoittaa, kuinka sairaus voi levitä yhdestä ihmisestä jopa tuhansiin

Epidemia|Espanja komentaa ihmiset pysymään kotonaan, vain yhteiskunnan kannalta välttämättömät työtehtävät jatkuvat

Tartuntatilanne lauantaina|Suomessa on sairaalahoidossa 112 ihmistä koronaviruksen takia – HS kerää yhteen reaaliaikaiset tiedot taudin etenemisestä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat