Epidemiasta varoittanut kiinalaislääkäri kuoli koronavirukseen 34-vuotiaana – miksi jotkut nuoretkin sairastuvat vakavasti ja mistä tietää, saako itse rajun infektion? - Tiede | HS.fi
Tiede|Tartunnat

Epidemiasta varoittanut kiinalaislääkäri kuoli koronavirukseen 34-vuotiaana – miksi jotkut nuoretkin sairastuvat vakavasti ja mistä tietää, saako itse rajun infektion?

Vakavaa covid-19:ää sairastaneilta löytyi 60 kertaa enemmän virusta kuin lieväoireisilta. Eri puolilla maailmaa tutkitaan nyt, miksi toiset saavat rajumman taudin ja toiset pääsevät vähemmällä. Suomessa asiaa selvittää THL.

Pariisissa terveydenhoitohenkilöstö voi testauttaa itsensä koronavirustartunnalta erityisessä testipisteessä omassa autossa istuen. Näyte otetaan pumpulipuikolla nenästä. Kuva: Michael Bunel

Julkaistu: 30.3. 2:00, Päivitetty 30.3. 8:56

Koronavirustartunnan rajuimmat muodot kertyvät etenkin vanhuksille, joilla on muita sairauksia. Tämä peruskuva taudista on kuitenkin saanut uusia sävyjä, kun on tullut tietoja, että myös nuorehkot työikäiset aikuiset ja pienet lapsetkin ovat sairastuneet viruksesta vakavasti.

Epidemian tunnetuimpiin uhreihin kuulunut kiinalaislääkäri Li Wenliang kuoli koronavirusinfektioon vain 34-vuotiaana. Wuhanilaislääkäri oli joutunut viranomaisten hampaisiin, kun hän varoitti epidemian vaaroista sen alkuvaiheessa.

Yhdysvaltain tartuntatautien keskus CDC kertoi taannoin tilannekatsauksessaan, että maassa sairaalahoitoon joutuneista covid-19-potilaista viidennes on 20–44-vuotiaita. Tiedossa ei ole, onko heillä ollut jokin muu sairaus, joka olisi lisännyt heidän alttiuttaan vakavalle taudinkuvalle.

Raportin kirjoittaja päättelevät, että ”vakava tauti on mahdollista kaikenikäisenä”.

”Käsitys taudin vakavuudesta on muuttunut pandemian edetessä. Se on vakavampi kuin alun perin ajateltiin Kiinan tapausten pohjalta”, Helsingin yliopiston uhkaavien tartuntatautien apulaisprofessori Tarja Sironen sanoo.

Myös tarkentuneet tiedot Kiinasta kertovat, että etenkin osa kaikkein pienimmistä lapsista on saanut vakavia infektioita, vaikka valtaosa onkin selvinnyt lievemmin oirein.

Pienillä vauvoilla influenssakin voi kehittyä paljon herkemmin vakavaksi. Imeväisikäisten immuunipuolustus ei ole vielä ehtinyt kehittyä niin pitkälle, että se antaisi parasta mahdollista suojaa.

Eri kysymys on, mikä altistaa vaikkapa perusterveen keski-ikäisen suomalaisen vakavalle infektiolle, jossa keuhkojen toiminta vaarantuu.

”Yksilölliset immuunijärjestelmän reaktiotavat voivat vaikuttaa siihen, miten pahaksi tauti kehittyy”, selittää Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri.

Ihmiset voivat hänen mukaansa erota ensinnäkin sen osalta, miten alttiita he ovat saamaan viruksia keuhkoihinsa ja miten voimakkaasti virukset niissä lisääntyvät.

Lisäksi ihmisten immuunijärjestelmät toimivat eri tehoilla. Puolustussolut ja vasta-aineet käyvät virusten ja niiden infektoimien solujen kimppuun ja siivoavat pois kuollutta ainesta keuhkoista. Tämä tulehdusreaktio voi aiheuttaa pahempia vaurioita kuin itse virus.

”Tulehduksen tarkoitus on hyvä, mutta sitten kun se menee tietyn kynnyksen yli, se kääntyy kehoa vastaan. Tulehdus houkuttelee keuhkoihin lisää tulehdussoluja, joilla on oma haitallinen vaikutuksensa”, Meri kuvaa.

Sata vuotta sitten jyllännyt, espanjantaudiksi kutsuttu influenssa tappoi paljon terveitä, nuoria aikuisia, vaikka tuossa iässä immuunijärjestelmän pitäisi olla hyvässä terässä.

On arveltu, että nuorten aikuisten elimistö oli liiankin ponteva ja nostatti sytokiinimyrskyn omaa kehoa vastaan. Sytokiinit ovat tulehdusta välittäviä aineita.

”Uuden viruksen osalta ei ole juurikaan ehditty tutkia, missä määrin taudin patologia on suoraan viruksen aiheuttamaa ja missä määrin immuunivasteen”, Sironen sanoo.

Toistaiseksi ei ole selvää, mikä selittäisi juuri covid-19-taudin potemisen eroja korkean iän ja riskisairauksien ohella.

Parin kolmen viikon kuluttua saatamme olla viisaampia. Eri puolilla maailmaa on nimittäin käynnistetty tutkimushankkeita, joiden tarkoitus on ottaa selvää, miksi toiset saavat rajumman taudin ja toiset pääsevät vähemmällä.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloittaa aiheesta tutkimushankkeen.

Helsingin yliopiston osana toimivan Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n tutkija Andrea Ganna selvittää työtovereineen sitä, voivatko geenit jotenkin altistaa tartunnalle ja sen vakavammille muodoille.

”Potilaiden välillä on niin paljon vaihtelua, että sitä ei voi selittää vain iällä ja sairaustaustalla. Siksi geeneillä voi olla oma osuutensa”, Ganna sanoo.

Kiinnostuksen kohteena on erityisesti ihmisen immuniteettia säätelevä tärkeä perimän alue hla.

Alueessa on paljon vaihtelua ihmisten ja kokonaisten väestöjen välillä. Siksi se voisi Gannan mukaan selittää sitä, miksi erot taudin vakavuudessa vaihtelevat paitsi yksittäisten ihmisten myös eri maiden välillä.

Geenialueen merkityksestä kertoo Nature Communications -tiedelehdessä julkaistu tutkimus, jonka tekivät tavallisille ihmiselle geenikartoituksia tarjoavan 23andme-yhtiön tutkijat.

Tutkijat analysoivat 200 000 ihmisen geenitietoja ja huomasivat, että herkkyys monenlaisille eri infektiolle, kuten esimerkiksi influenssalle, liittyy hla-alueen eroihin ihmisten väillä. Tietyt geenimuodot siis altistaisivat saamaan taudin herkemmin kuin jotkin toiset.

Gannaa ja kumppaneita kiinnostavat myös geenit, jotka liittyvät ace-2-reseptoriin. Reseptoria on esimerkiksi hengitysteiden epiteelisoluissa keuhkoja myöten, ja virus käyttää sitä tunkeutuessaan elimistöön.

”Jos löydämme jonkin mutaation, joka vaikuttaa herkkyyteen saada covid-19 tai sen vakava muoto, se voi auttaa suuntaamaan lääkehoitoja. Voimme esimerkiksi ehkä käyttää lääkkeitä, jotka vaikuttavat tähän geeniin”, Ganna kertoo.

Erot taudin rajuudessa saattavat johtua myös siitä, miten paljon virusta saa tartunnassa. Kotona lähikontaktissa saatu virusannos voi olla paljon suurempi kuin vaikka bussin kaiteesta saatu.

Myös puutteellisesti suojaamattomina toimineet lääkärit ja sairaanhoitajat ovat saattaneet työssään altistua suurille virusmäärille. Näin on arveltu käyneen covid-19:ään kuolleelle kiinalaislääkäri Wenliangille.

Jo sars-epidemian aikana saatiin viitteitä siitä, että suuret virusmäärät taudin alussa ennustavat pahempia oireita.

Äskettäin tutkijat osoittivat, että myös uuden koronaviruksen vakavissa infektioissa elimistöstä löytyy peräti 60 kertaa enemmän virusta kuin lievemmissä tapauksissa.

Kumpikaan tutkimus ei tosin kerro, oliko vakavien potilaiden virusannos suurempi jo heti tartunnan alussa vai ovatko virukset vain lisääntyneet eri tahtia elimistössä. On näet mahdollista, että kehomme eroavat sen suhteen, miten virus onnistuu monistamaan itseään.

Eläinkokeissa voidaan kontrolloidusti antaa erikokoisia alkuannoksia ja katsoa, mitä tapahtuu. Hiirille onkin kehittynyt pahempia influenssan oireita runsaasta virusaltistuksesta The New Yorker -lehti kertoo.

Suurempi virusmäärä heti aluksi saattaa johtaa ankarampaan immuunireaktioon, selittää lehdelle covid-19-rokotetta Harvardin yliopistossa kehittävä virologi Dan Barouch .

”Tämä on vielä pelkkää oletusta. Virusannoksen ja taudin vakavuuden välinen suhde jää vielä nähtäväksi”, Barouch sanoo.

Ainakin joissain infektioissa alun virusannoksen uskotaan vaikuttavan siihen, miten pahaksi tauti kääntyy.

”Vesirokossa kotona tartunnan saaneiden tartunta on vaikeampi. Ajatellaan, että perhepiirissä tapahtuvat tartunnat ovat pahempia, koska virusta saa kotona enemmän kuin muualla”, kertoo Turun yliopiston lastentautien professori Terho Heikkinen.

Paljon keskustelua ovat herättäneet otaksumat siitä, että tietyt verenpainelääkkeet, niin sanotut ace1:n estäjät ja atr:n salpaajat voisivat altistaa pahemmalle infektiolle. Italiassa monet kuolleet covid-19-potilaat ovat käyttäneet näitä lääkkeitä.

”Tutkimusnäyttö tästä on hyvin hataraa”, sanoo kliinisen farmakologian ja yksilöllisen lääketieteen professori Janne Backman Helsingin yliopistosta.

Lääkkeitä käyttävät juuri ne sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta sairastavat potilaat, joilla on suurentunut riski vakavaan koronavirusinfektioon. Siksi Backmanin mukaan on hyvin todennäköistä, että riski liittyy perussairauksiin eikä lääkkeisiin.

Olettamus lääkeriskistä on lähtenyt siitä, että eläinkokeissa lääkeaineet lisäävät juuri niitä ace 2 -entsyymejä, joita koronavirus käyttää porttina tunkeutuessaan soluihin.

Eläinkokeissa on Backmanin mukaan saatu myös vastakkaisia tuloksia, joiden mukaan angiotensiinireseptorin salpaajat suojaisivat koronaviruksen aiheuttamalta keuhkovauriolta.

”Näitä kokeellisia tuloksia puolesta ja vastaan ei voi missään nimessä siirtää suoraan ihmisiin.”

Monet asiantuntijajärjestöt kuten Sydänliitto ja THL ovat kannanotoissaan muistuttaneet, että näistä lääkkeistä ei pitäisi luopua omin päin.

”Lääkkeistä on vahvaa näyttöä, että ne tietyillä potilailla parantavat hengissä säilymistä olennaisesti. Lyhytkin tauko niiden käytössä voi olla haitallista”, Backman sanoo.

Vaikeaa tautimuotoa ennustavat eniten korkea ikä ja iän myötä lisääntyvät sairaudet, joiden vuoksi keho on jo muutenkin koetuksella.

Myös immuunipuutosta aiheuttavat lääkkeet kuten syöpälääkkeet tai kortisoni suurina annoksina huonontavat vastustuskykyä taudille, koska ne iskevät immuunijärjestelmän soluihin.

Professori Meri ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian dosentti Sakari Jokiranta kirjoittivat keskiviikkona HS:n Vieraskynä-artikkelissaan, että sairaudet ja immuniteettia heikentävät lääkkeet eivät yksistään selitä vanhusten suurempaa kuolleisuutta koronavirusinfektioon.

Heidän mukaansa sydän- ja verisuonisairaus, diabetes ja verenpainetauti lisäävät vakavan koronavirusinfektion riskiä noin kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Vanhusten riski näyttää kuitenkin olevan puolet suurempi, ja sitä selittää tutkijoiden mukaan iän mukana heikkenevä immuunipuolustus.

Immuunipuolustus alkaa menettää voimaansa keskimäärin noin 65 ikävuoden tienoilla. Vaimentuminen liittyy elimistön asteittaiseen rapistumiseen.

”Kun kudokset rapistuvat, paljastuu sellaisia rakenteita, joita ihmisen immuunipuolustus pitää vieraina. Tästä seuraa herkemmin tulehduksia”, Meri selittää.

Immuunireaktioiden hiipuminen auttaa hillitsemään näitä vanhemmiten kehittyviä tulehdustiloja. Samalla kuitenkin puolustuskyky taudinaiheuttajia, kuten uutta koronavirusta, vastaan laskee.

Ihmisen puolustuskykyä ei voi päältä päin nähdä vaikkapa fyysisestä kunnosta, Meri ja Jokiranta muistuttavat. Nuorekaskaan ikäihminen ei heidän mukaansa voi olla varma, etteikö voisi saada vakavan koronainfektion.

Oikaisu 30.3. kello 8.55: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Yhdysvalloissa viidennes 20–44-vuotiaista covid-19-taudin saaneista olisi joutunut hakeutumaan sairaalahoitoon. Tosiasiassa Yhdysvalloissa sairaalahoitoon joutuneista covid-19-potilaista viidennes on 20–44-vuotiaita.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat