Trump mainosti hydroksiklorokiinin olevan ihmelääke – nyt sen kysyntä näkyy myös Suomen apteekeissa, vaikka tehosta korona­virukseen ei ole takeita - Tiede | HS.fi
Tiede|Lääkkeet

Trump mainosti hydroksiklorokiinin olevan ihmelääke – nyt sen kysyntä näkyy myös Suomen apteekeissa, vaikka tehosta korona­virukseen ei ole takeita

Muitakin vanhoja lääkkeitä testataan kiireesti koronavirusta vastaan eri puolilla maailmaa.

Koronapotilasta hoidettiin väliaikaisessa sairaalassa Madridissa keskiviikkona. Kuva: LEHTIKUVA / AFP

Julkaistu: 1.4. 2:00, Päivitetty 1.4. 7:53

Vanhan malarialääkkeen klorokiinin ja sen johdoksen hydroksiklorokiinin kysyntä on ponnahtanut maailmalla sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump innostui niiden näkymistä covid-19-taudin hoidossa. Trump twiittasi runsas viikko sitten, että hydroksiklorokiinista voi tulla ”yksi suurimmista käänteentekijöistä lääketieteen historiassa”.

Vaikka lääkkeen tehosta oli vasta hataraa näyttöä, klorokiinin suurin tuottaja Intia kielsi sen viennin maasta ja Brasilian presidentti Jair Bolsonaro määräsi maan sotilaslaboratoriot tuottamaan sitä.

Yhdysvaltalaiset lääkärit alkoivat määrätä hydroksiklorokiinia potilailleen ja jotkut myös hamstrata sitä kirjoittamalla lääkemääräyksiä itselleen ja omaisilleen.

Suomenkin apteekeista hydroksiklorokiinia on toimitettu Fimean tilastojen mukaan tavallista enemmän.

”Pientä piikkiä on ollut, mutta ei voi puhua hamstraamisesta”, sanoo Fimean lääkevalmisteiden arviointiprosessin johtaja Esa Heinonen.

Lääkäreillä on Suomessa valta määrätä myyntiluvan saaneita lääkkeitä myös muuhun kuin luvassa määriteltyyn käyttötarkoitukseen.

Valvira kuitenkin muistutti tiistaina julkaisemallaan tiedotteella, että määrätessään lääkettä myyntiluvasta poikkeavaan käyttöön lääkäri ottaa tavallista suuremman vastuun hoidon turvallisuudesta.

Klorokiini on vanha malarianestolääke. Malarialoiset ovat kehittäneet sille vastustuskykyä, joten sitä ei enää määrätä Suomessa eikä sitä ole saatavilla.

Hydroksiklorokiinia sen sijaan on apteekeissa, sillä sitä käytetään nivelreuman hoitoon. Lääke rauhoittaa niveltulehdusta.

Lääke on yleensä hyvin siedetty, sanoo Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele. Joissain maissa sitä pidättäydytään määräämästä kotihoitoon, koska se voi altistaa rytmihäiriöille. Sairaalassa mahdollisia haittavaikutuksia voidaan seurata.

Ihmiset ovat kuitenkin yltyneet lääkitsemään itseään klorokiinilla myös aivan omin päin. Nigeriassa ihmisiä on kuollut yliannoksiin.

Yhdysvaltain Arizonassa kuusikymppinen pariskunta nautti sairautta ehkäistäkseen klorokiinivalmistetta, jota myydään akvaarioiden puhdistukseen. Mies kuoli ja vaimo joutui teho-osastolle.

Lääkkeen tehosta koronavirukseen ei ole takeita, koska satunnaistettuja potilaskokeita ei ole tehty, sanoo Kantele.

Satunnaistetussa kokeessa arvotaan, kenelle lääkettä annetaan, ja verrataan vaikutusta toiseen ryhmään, joka ei saa samaa lääkettä. Ilman tällaista järjestelyä tuloksia ei voi pitää luotettavina.

Parhaassa tapauksessa koe on myös kaksoissokkoutettu, eli koehenkilöt ja tutkijat eivät kummatkaan tiedä, kuka saa oikeaa ja kuka lumelääkettä.

Muutamat maat ovat silti päättäneet hyväksyä klorokiinin ja hydroksiklorokiinin käytön sairaaloissa vaikeimpien koronavirustapausten hoitoon.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi sunnuntaina molempien käytön hätätapauksissa. Samalla Yhdysvallat hyväksyi suurten lääkevalmistajien tarjoamat lääkelahjoitukset: 30 miljoonaa annosta hydroksiklorokiinia Sandozilta ja Novartikselta sekä miljoona annosta klorokiinia Bayernilta.

Espanja salli viime viikolla lääkkeen käytön keuhkokuumepotilaiden hoitoon tiukoin rajoituksin. Sitä käytetään kokeellisena hoitona myös Belgiassa, Hollannissa ja useissa muissa Euroopan maissa.

Kanteleen mukaan Suomessa eri yksiköt pohtivat nyt yhdessä Suomen linjauksia ja omia hoitokäytäntöjään.

Myyntiluvan saaneiden lääkkeiden käyttö koronaviruksen hoitoon ei vaadi enempää lupia viranomaisilta, mutta hyötyjä ja haittoja joudutaan punnitsemaan vajavaisten tietojen pohjalta.

Näyttöä hydroklorokiinin toimivuudesta on yhdestä kiinalaisesta ja kahdesta ranskalaisesta satunnaistamattomasta potilastutkimuksesta.

Lääkettä on kiinalaistutkijoiden raportin mukaan kokeiltu kiinalaisissa sairaaloissa keuhkokuumeeksi edenneissä tautitapauksissa. Yli sadasta potilaasta saatujen kokemusten mukaan lääke ehkäisi keuhkokuumeen pahenemista, vähensi viruskuormaa ja nopeutti sairaalasta pääsyä.

Ranskalaiset tutkimukset on tehty Marseillessa yliopistosairaalassa. Ensimmäisessä tutkimuksessa oli mukana 20 potilasta, joiden joukossa oli sekä oireettomia, lievästi oireilevia että keuhko-oireisia. Lääkityksen aikana seurattiin virusten määrää heidän nenässään ja nielussaan.

Osalle koehenkilöistä annettiin myös antibiootteja, joilla yleensä ehkäistään virustaudin ohessa iskevää bakteeritulehdusta.

Tulos oli, että potilaiden viruskuorma väheni selvästi vertailuryhmään verrattuna. Kuuden päivän kohdalla sekä hydroksiklorokiinia että azithromysiini-antibioottia saaneilta potilailta ei enää löytynyt virusta nenänielusta.

Pelkällä hydroksiklorokiinilla lääkityistä virus oli hävinnyt puolelta. Lääkitsemättömästä vertailuryhmästä sai virustestissä puhtaat paperit 13 prosenttia.

Uudessa, vertaisarvioimattomassa esijulkaisussa ryhmä kertoo toistaneensa kokeen 80 potilaalla. Lääkeyhdistelmällä hoidettujen viruskuorma väheni jälleen. Lisäksi potilaiden tila parani muilla paitsi kahdella potilaalla.

Tarkasti ei tiedetä, millä mekanismilla hydroksiklorokiini vaikuttaa koronavirusinfektioon.

Aine hillitsee tulehdusta. Lisäksi se vaikuttaa lisäksi happamuuteen solukalvolla ja siihen, miten monet virukset pääsevät läpäisemään sen. Koronavirus käyttää kuitenkin soluun pääsemiseen erilaista keinoa eli solun reseptoria, johon viruksella on avain.

Kantele sanoo, että aineella on ilmeisesti useita vaikutuksia ja tulos on niiden summa.

”Koeputkessa aineella on nähty tehoa useisiin eri viruksiin, ja se voi vaikuttaa myös immuunipuolustukseen.”

Eri puolilla maailmaa monissa potilastutkimuksissa tutkitaan myös muita lääkkeitä. Apua etsitään kiireen vuoksi erityisesti valmiista lääkkeistä, jotka on jo hyväksytty johonkin muuhun tarkoitukseen ja joiden turvallisuus on siis testattu.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO on käynnistänyt lupaavimpien lääkeaineiden vaikuttavuudesta tutkimushankkeen, johon on mahdollista osallistua sairaaloista eri puolilta maailmaa.

Klorokiinin lisäksi toiveet kohdistuvat influenssa-, hiv- ja ebolalääkkeisiin, jotka estävät eri tavoin virusten lisääntymistä elimistössä.

Lupaavimpana Kantele pitää remdesiviiriä, joka estää viruksen rna:n kopioitumista soluissa. Aine on toiminut eläinkokeissa sarsia ja mersiä vastaan.

Yhdysvalloissa kaksi huonossa kunnossa ollutta covid-19-potilasta alkoi toipua, kun remdesiviiriä annettiin heille suonensisäisesti. Yksittäiset tapaukset eivät kuitenkaan riitä näytöksi. Viimeisen vaiheen kontrolloituja potilaskokeita on menossa Kiinassa, ja niiden pitäisi valmistua huhtikuussa.

Influenssalääke favipiraviiri sotkee myös viruksen rna:n kopioitumista. Se on hyväksytty influenssan hoitoon, mutta se hillitsee myös ebola-, keltakuume-, noro- ja enterovirusta.

Lääke on kehitetty Japanissa, ja siellä sitä on kokeiltu koronapotilaiden hoitoon, mutta lehtitietojen mukaan ei toistaiseksi suurella menestyksellä.

Hiv-lääkkeenä käytetty lopinaviirin ja ritonaviirin yhdistelmä estää hi-viruksen osasten pilkkomista uusien virusten raaka-aineeksi. Apinoilla tehdyssä kokeessa se auttoi mersiin, jonka myös aiheuttaa koronavirus.

Wuhanissa tehdyssä 199 potilaan hoitokokeessa yhdistelmästä ei näyttänyt olevan apua covid-19-potilaille. Koehenkilöt olivat jo huonossa kunnossa, ja viidesosa heistä kuoli. Hoito saattoi tulla heille liian myöhään, ja WHO haluaa vielä testata sitä isommalla aineistolla.

Lopinaviiria ja ritonaviiria kokeillaan myös yhdessä interferoni betan kanssa. Interferoni säätelee tulehdusreaktiota, ja sitä käytetään Suomessakin lääkkeenä ms-tautiin.

Interferonia testataan myös erikseen. Solut tuottavat itsekin interferoneja, jotka estävät virusten lisääntymistä ja tehostavat tunkeilijoiden kimppuun käyvien syöjäsolujen toimintakykyä. Taudin vakavassa vaiheessa se saattaa olla myös vaarallista, sillä se voi lisätä kudostuhoa keuhkoissa.

Koronavirus|HS Tiede -ohjelma: Kuinka paljon keskuudessamme on oireettomia tai vähäoireisia viruksen kantajia?

Tartunnat |Epidemiasta varoittanut kiinalaislääkäri kuoli koronavirukseen 34-vuotiaana – miksi jotkut nuoretkin sairastuvat vakavasti ja mistä tietää, saako itse rajun infektion?

Koronavirus|Katso HS:n Tiede tänään: Miten sosiaalinen eristäminen vaikuttaa ihmismieleen?

Ensimmäistä koronavirus­rokotetta aletaan testata huhtikuussa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat