Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita on alettu veikkailla yhdeksi osasyyksi Italian suureen koronakuolleisuuteen.
Muita arveltuja syitä ovat ikäihmisten suuri osuus Italian väestöstä ja perhekeskeinen kulttuuri, jossa virus on tehokkaasti levinnyt vanhustenkin joukkoon. Myös sairaaloiden ylikuormittuminen lisää kuolleiden määrää.
Bakteeriselitykseen on antanut aihetta se, että Italiassa antibioottiresistenssiä on enemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Erityisesti sairaaloissa pesii paljon vastustuskykyisiä bakteerikantoja.
Meneillään olevan pandemian aiheuttaa koronavirus, eivätkä antibiootit tehoa viruksiin. Silti antibiootteja käytetään vakavien tautitapausten hoidossa.
Kiinalaisessa tutkimuksessa todettiin, että kahdessa wuhanilaisessa sairaalassa kuolleista 191 potilaasta puolella oli myös bakteeri-infektio. Tämä viittaa siihen, että bakteereillakin on tekemistä koronakuolemien kanssa.
”Bakteeri-infektion riski lisääntyy, kun virus heikentää puolustusta esimerkiksi hengitysteiden limakalvoilla. Taudin vakavassa muodossa keuhkot tulevat niille alttiiksi”, sanoo Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele.
”Jos sairaalasta peräisin oleva lukuisille antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri pääsee aiheuttamaan keuhkokuumeen, tilanne on paha.”
Kausi-influenssoista tiedetään hyvin, että niissä kuolemaan johtaa useimmiten bakteerin aiheuttama keuhkokuume. Influenssa on virustauti, mutta se altistaa potilaan hengitystiet bakteerien hyökkäykselle.
Koronavirus pystyy aiheuttamaan keuhkokuumeen myös itse, ilman bakteereiden apua. Tauti nostaa tulehdusarvoja, joillakin potilailla paljon, toisilla vähän. Taudinkuvan perusteella lääkärin voi olla Kanteleen mukaan vaikea erottaa, onko mukana myös bakteeri-infektio vai onko kyseessä pelkän viruksen aiheuttama tila.
Kun potilaan tila on vakava eikä bakteerikeuhkokuumetta voida sulkea pois, potilasta hoidetaan myös antibiooteilla. Se voi olla turhaa tai pelastaa hengen.
Asiantuntijat ovat eri puolilla maailmaa väläytelleet antibioottiresistenssin mahdollisesti aiheuttamia lisämenetyksiä.
Italiassa uhka on ilmeinen, sillä siellä kuolee vuosittain 11000 ihmistä vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Suomessa luku on 90, joten ongelma ei ole vielä polttava täällä. Antibiootit tehoavat yleensä hyvin.
Vielä vähemmän superbakteerit aiheuttavat kuolemia Norjassa, Virossa ja Islannissa.
Yksi yleisimmistä bakteerikeuhkokuumeen aiheuttajista on pneumokokki. Sitä voi torjua myös rokotteella. Pneumokokki aiheuttaa myös aivokalvontulehduksia, verenmyrkytyksiä ja korvatulehduksia.
Lapset saavat nykyisin pneumokokkirokotteen neuvolassa osana kansallista rokotusohjelmaa. Vanhuudessa pneumokokkitautien riski lisääntyy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aiemmin pitänyt esillä rokotuksen hyötyjä yli 65-vuotiaille ja suositellut sitä riskiryhmille.
Halutessaan pneumokokkirokotteen voi ottaa kuka vain. Koronavirustartunnalta ja sen aiheuttamalta sairastumiselta rokote ei kuitenkaan suojaa.
Superbakteerien ja koronaviruksen ongelmat kietoutuvat yhteen toisellakin tavalla.
Koska koronapotilaita on valtavasti, antibioottien kulutus lisääntyy huomattavasti ja bakteerien vastustuskyky lisääntyy entisestään.
”Äänetön pandemia saa tästä lisävauhtia”, sanoo Kantele, joka on itse tutkinut superbakteerien tuloa Suomeen.
Äänettömällä pandemialla hän viittaa vastustuskykyisten bakteerien leviämiseen maailmassa. Koronaviruksen kulku ei jää meiltä huomaamatta, mutta antibioottiresistenssi leviää salaa. Tulos voi olla, että menetämme monien antibioottien tehon kokonaan.
Maailman terveysjärjestö WHO julisti jo vuonna 2014 antibioottiresistenssin maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi.
Maailmassa kuolee vuosittain jo 700 000 ihmistä resistenttien bakteereiden aiheuttamiin infektioihin, ja määrä kasvaa.
Resistenssi on seurausta antibioottien liikakäytöstä. Antibiootit tappavat bakteereita ihmisen elimistöstä ja yhtä lailla kaikkialta muualta ympäristöstä. Vain vastustuskykyiset kannat selviävät.
Kun vastustuskykyisille bakteereille syntyy tällä tavalla tilaa, ne lisääntyvät ja täyttävät tyhjiön. Näin niiden osuus kaikista bakteerikannoista vähitellen suurenee.
Brittiläiset resistenssin tutkijat toivovatkin Scientific American -lehdessä, että maailma laittaisi tulevaisuudessa samalla tavalla rahaa ja tarmoa antibioottiresistenssin jarruttamiseen ja uusien antibioottien kehittämiseen kuin nyt koronaviruksen tutkimiseen.
Antibioottien tehon rapautumista on yritetty estää hillitsemällä antibioottien käyttöä. Pohjoismaissa niiden määrääminen on aisoissa, mutta esimerkiksi Intiassa niitä saa ilman reseptiä kioskeista.
Joissakin maissa niitä syötetään valtavasti tuotantoeläimille, kuten Italiassa sioille.
Resistenssiongelmasta kirjan kirjoittanut norjalainen toimittaja Erik Martiniussen huomauttaa Aftenposten-lehdessä, että Lombardia on Italian sianlihateollisuuden keskus.
Korjaus 6.4. 2020 klo 13.35: THL suosittelee virallisesti pneumokokkirokotusta riskiryhmille, mutta ei kaikille yli 65-vuotiaille.
