Voisiko koronaepidemia olla ohi jo kesällä? Lämpötila voi vaikuttaa ratkaisevasti ihmisten käyttäytymiseen – ja viruksen toimintaan - Tiede | HS.fi
Tiede|Koronavirus

Voisiko koronaepidemia olla ohi jo kesällä? Lämpötila voi vaikuttaa ratkaisevasti ihmisten käyttäytymiseen – ja viruksen toimintaan

Lämpötila vaikuttaa ihmisten käyttäytymisen kautta lähikontakteihin, mutta myös itse viruksen toimintaan. Lisäksi ilmankosteus saattaa vaikuttaa siihen, miten virus leviää.

Kiinan eteläinen naapuri Vietnam on yksi niistä tropiikin maista, joissa on yllättävän vähän tartuntoja tiedossa, vain runsaat kaksisataa. Kuva: KHAM / Reuters

Julkaistu: 6.4. 2:00, Päivitetty 6.4. 6:34

Koronavirusepidemia on Suomesta ohitse heinäkuussa, jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ennuste toteutuu.

Ilmassa on ollut toivetta, että epidemia voisi vaimentua jo aikaisemmin ilmojen lämpenemiseen.

Ruotsissa epidemian torjuntaa johtavan valtionepidemiologin Anders Tegnellin mukaan ”tämäntyyppiset virukset leviävät paljon huonommin kesäkuukausina”. Samaan on viitannut muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoessaan, että lämpö tappaa tällaiset virukset.

Vuodenaikaan liittyvää vaihtelua kulkutaudin liikkeissä pitää mahdollisena myös Yhdysvaltain allergian ja tartuntatautien tutkimuslaitoksen (NIAID) johtaja Anthony Fauci, kertoo The Washington Post -sanomalehti. Tähän viittasi hänen mukaansa se, että tartunnat ovat nyt lisääntyneet eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa talvikausi tekee tuloaan.

Perusteet odottaa kesää kohden helpotusta ovat seurausta siitä, mitä tiedämme influenssasta ja muista hengitystieinfektioista. Jo antiikin kreikkalaiset olivat huomanneet, että tällaiset taudit lisääntyvät talvella ja vähenevät kesällä.

Pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla kausi-influenssat todella vaivaavat talvikuukausina mutta hiipuvat yleensä kesään mennessä. Samaa kaavaa noudattavat myös tavallista flunssaa aiheuttavat koronavirukset.

Päiväntasaajalla näiden infektioiden kausivaihtelu ei ole yhtä selvää.

Influenssan kausiluontoisuuden uskotaan johtuvan muun muassa siitä, että ihmiset elävät niin erilaisissa oloissa kylminä kuukausina kuin lämpiminä.

”Ihmiset ovat väljemmin silloin, kun on lämmintä. Kun ihmisten etäisyys kasvaa, pisara-kosketusteitse tarttuvan taudin riski pienenee”, kertoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Talvella ihmiset myös hengittävät kuivempaa ilmaa sisällä ja ulkona. Kylmä ilma ei pidätä kosteutta niin paljon kuin lämmin. Ihmiset viettävät aikaansa enemmän sisällä, missä ilma on myös kuivaa.

Kuiva ilma rapauttaa hengitysteiden pinnalla olevien värekarvojen toimintaa, jolloin ne menettävät kykyään häätää viruksia. Kuivan ilman ärsyttämät limakalvot päästävät virukset herkemmin sisään epiteelisoluihin.

Eläinkokeessa influenssavirukset tarttuivat paremmin kuivassa ja viileässä ilmassa. Ihmistenkin kuolleisuus influenssaan kasvaa, kun ilmankosteus vähenee, huomattiin Yhdysvalloissa tehdyssä väestötutkimuksessa.

Pandemian alkupuolella on näyttänyt siltä, että koronavirus ei leviäisi yhtä tehokkaasti kosteissa ja lämpimissä maissa. Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa levitettiin viime viikolla desinfiointiainetta kaduille. Kuva: Mohd Daud / NurPhoto

Tutkijoiden mukaan kuiva ilma voi tehdä alttiimmaksi tartunnalle mutta se ei olisi ainoa syy lämmön, ilmankosteuden ja influenssan kytkökselle.

Ilman suhteellinen kosteus ilmeisesti myös vaikuttaa viruksen liikkeisiin ilmassa. Hengityksestä tai yskäisystä ilmoille sinkoutuneet viruksia kuljettavat pikkuruiset pisarat kehittyvät raskaammiksi ja putoavat alas ennen kuin ehtivät löytää uutta isäntää.

Tämä voisi johtaa ihmisilläkin siihen, että lämpimän kosteassa ilmastossa tartunnat ilmateitse vähenevät. Silti viruksia putoilee edelleen erilaisille pinnoille, joista ne voivat päätyä kosketuksen kautta ihmisen nenän tai suun limakalvoille.

Vielä ei ole tietoa, toimiiko uusi koronavirus influenssan tavoin ja alkaisi hiipua, kun ilmat lämpenevät.

”Pandemiat, niin kuin sikainfluenssa, eivät noudata ihan samaa kaavaa, koska ihmisiltä puuttuu immuniteettia”, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Sikainfluenssa putkahti ilmoille juuri keväällä 2009 ja alkoi heti levitä Meksikossa ja Pohjois-Amerikassa. Maailman terveysjärjestö WHO julisti sen pandemiaksi heinäkuussa. Suomessa epidemia alkoi tosin vasta syksyllä.

Uuden koronaviruksen käytöstä tutkijat yrittävät päätellä vertaamalla epidemioita eri leveysasteilla ja ilmasto-oloissa. Tutkimuksia on jo hyvä joukko, joskaan niitä ei ole vielä vertaisarvioitu.

Ainakin pandemian alkupuolella on näyttänyt siltä, että virus ei leviäisi yhtä hanakasti maissa, jossa on kosteaa ja lämmintä.

Aasiassa moni maa on säästynyt sellaisilta tapausvyöryiltä, joita on nähty Euroopassa ja Yhdysvalloissa, vaikka niillä on vilkkaat kontaktit taudin lähtömaahan Kiinaan, muistuttaa The Washington Post jutussaan. Esimerkiksi Vietnamissa, Malesiassa ja Kambodžassa ei ole toistaiseksi kovin hätkähdyttäviä tartuntamääriä.

Myös Yhdysvaltain sisällä eteläisissä osavaltioissa tartuntojen kasvuvauhti ei ole pysynyt pohjoisten osavaltioiden tahdissa.

Yhdysvaltojen eteläisissä osissa koronavirustartunnat ovat New Orleansia lukuunottamatta pysyneet paremmin kurissa kuin pohjoisemmassa. Kuvassa hölkkääjä Floridan Miamissa maaliskuun lopussa. Kuva: Chandan Khanna / AFP

Tutkimus koronaepidemiasta Kiinan eri kaupungeissa löysi epidemialle eräänlaisen ihannelämpötilan. Tartuntahuiput sijoittuivat noin seitsemän ja 12 asteen välille. Lämpimämmällä tapausten määrä näytti kääntyvän laskuun.

Sittemmin on tehty muitakin tutkimuksia, joiden mukaan uusi koronavirus ei leviäisi samalla voimalla, kun on lämmintä ja ilmankosteus korkealla. Myös tuulisuus näyttäisi vähentävän tartuntoja, selvisi yli kolmeasataa epidemia-aluetta tarkastelleessa tutkimuksessa.

Tartuntatilanne on kuitenkin koko ajan muuttunut, joten aineisto, josta tehdään päätelmiä ilmaston ja epidemian suhteesta, muuttuu myös.

Tuorein, brittitutkijoiden analyysi perustuu noin viikon takaiseen tilanteeseen, johon mennessä myös trooppisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa on syntynyt paikallisia tartuntaketjuja.

Ryhmä päättelee, että lämpimien ilmojen varaan ei voi laskea. ”Lämpimämpi sää voi hieman vähentää sars-cov-2:n leviämistä”, tutkijat kirjoittavat mutta muistuttavat samaan hengenvetoon, ettei ole mitään näyttöä siitä, että sään avulla selviäisimme vain vähäisin rajoitustoimin.

”Niin kauan kuin immuniteettia väestössä ei ole, lämpimien ilmojen merkitys on varmaan rajallinen. Mutta ei tätä ihan vielä tiedetä”, Vapalahti sanoo.

Suomessa THL ei ole laskenut epidemian kulun ennusteissaan kesän varaan. Silti epidemian loppu osuu THL:n yhden ennustemallin mukaan kesälle, tarkemmin sanoen heinäkuuhun.

Epidemia loppuisi jo aiemmin, jos mitään ei tehtäisi. Tauti leviäisi eksponentiaalisella vauhdilla väestössä, kun jokainen tartunnan saanut tartuttaisi keskimäärin vähän yli kaksi muuta.

Leviämistä rajoittaisi silloin vain se, että tartunnan jo saaneet ovat kehittäneet immuniteetin, eivätkä sen jälkeen enää siirrä virusta eteenpäin. Vapaasti jyllätessään valtaosa suomalaisista saisi viruksen ehkä jo ennen kesää.

”Arviolta 80 prosenttia väestöstä saisi tartunnan”, sanoo ylilääkäri Tuija Leino THL:n mallinnusryhmästä.

Epidemian ei kuitenkaan anneta mennä omaa tahtiaan. Koulujen sulkemiset, etätyöt ja muut toimet, joilla on vähennetty ihmisen kontakteja toisiinsa, pidentävät epidemiaa, jotta terveydenhuolto ei kuormittuisi liikaa koronaviruspotilaista.

THL:n kaksi eri ennustetta perustuvat eritasoisiin rajoitustoimiin. Väljemmin rajoituksin epidemia päättyisi heinäkuussa ja tiukemmalla kontaktien vähentämisellä vasta syyskuun alkupuolella.

Väljempien rajoitusten vallitessa puolet väestöstä olisi lopulta saanut tartunnan, kun epidemia olisi ohitse. Tämä riittäisi Leinon mukaan pitämään uuden voimakkaan epidemian riskin pienenä Suomessa, jossa ihmisillä on muutenkin vähemmän lähikontakteja kuin Italian tapaisissa maissa.

Tiukemmilla toimilla vain noin 40 prosenttia saisi koronaviruksen, eikä tällainen immuniteetti väestössä ehkä riittäisi estämään viruksen uutta aaltoa.

”Riski olisi, että virus tulisi esimerkiksi Ruotsin-laivalla takaisin”, Leino huomauttaa.

Suomi on jatkuvasti kiristänyt liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia. Tiukennukset todennäköisesti laskevat tarttuvuuslukua ja pitkittävät jatkuessaan epidemian kestoa.

Britanniassa tutkijat arvioivat, että siellä tarttuvuusluku on voinut laskea rajoitusten takia jo alle yhden. Se merkitsisi epidemian pysähtymistä.

Tällöin väestössä immuniteetin aste ei oletettavasti nousisi niin korkeaksi, että se estäisi epidemiaa alkamasta uudestaan, kun rajoituksia taas puretaan.

Suomessa tarkoitus on Leinon mukaan hidastaa ja rajoittaa epidemiaa sekä suojella riskiryhmiä. Hän arvioi, että edessä voi olla pitkä taistelu.

”Valitettavasti ei ole sellaista ratkaisua, että epidemiaa ei ole. Tartuntatautia ei voi hävittää kuin lopulta sillä, että väestössä on tarpeeksi vastustuskykyä.”

Koronavirus|Helsingin Sanomien seuranta epidemian vaikutuksista Suomessa ja maailmalla

Poikkeustila|Suomalaiset ovat vähentäneet kontaktejaan niin paljon, että THL:n mukaan Suomi voi muuttaa koronastrategiaa

Tartuntataudit|Antibioottien runsas käyttö saattaa selittää Italian koronavirus­kuolemien määrää

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat