Menneistä ydinkokeista oli yllättävä hyöty – eliöihin kertynyt radioaktiivinen hiili paljasti, miten vanhaksi valashai elää - Tiede | HS.fi
Tiede|Eläimet

Menneistä ydinkokeista oli yllättävä hyöty – eliöihin kertynyt radioaktiivinen hiili paljasti, miten vanhaksi valashai elää

Tutkijat pystyivät määrittämään valashain iän kasvurenkaiden ja radioaktiivisen hiili 14-isotoopin avulla.

Valtava valashai ei ole peto, vaan seuloo planktonia ravinnokseen. Kuva: Steve De Neef / Zuma

Julkaistu: 8.4. 2:00

Valashai on maailman suurin kala. Majesteetillinen otus voi kasvaa jopa parikymmentä metriä pitkäksi. Suurimmat yksilöt ovat painaneet kymmeniä tuhansia kiloja.

Hurjasta ulkomuodostaan huolimatta tähtiselkäinen jättiläishai on säyseä ja harmiton. Se suodattaa merestä planktonia valtavaan kitaansa ja antaa ihmisten uida lähellä, jopa koskettaa.

Valashai kiehtoo mielikuvitusta, mutta niiden elämästä ei tiedetä läheskään kaikkea.

Suuri mysteeri on ollut, miten vanhoiksi nämä jättiläiset voivat elää ja miten nopeasti ne kasvavat. Tieto kasvun nopeudesta auttaisi uhanalaisen lajin suojelussa.

Kalojen ikä lasketaan vuosirenkaista hieman samalla tavalla kuin puiden ikä. Kalojen luihin ja suomuihin muodostuu joka vuosi selviä kasvujälkiä, joista eläimen ikä voidaan päätellä.

Valashaista ei ole kuitenkaan tiedetty, pyrähtääkö sen kasvu kerran vai kahdesti vuodessa. Ikäarviot voivat siis heitellä valtavasti.

Monikansallinen tutkijaryhmä ratkaisi iänmäärityksen ongelman nerokkaasti. He hyödynsivät kylmän sodan ydinkokeiden radioaktiivisia jäämiä.

Hiilen isotooppien suhdeluku valashain luissa osoitti kiistattomasti, että kasvurenkaita muodostuu kerran vuodessa.

Kylmän sodan vuosikymmeninä suurvallat tekivät yli 2 000 ydinkoetta. Näiden kokeiden seurauksena hiilen radioaktiivisen 14-isotoopin määrä ilmakehässä kaksinkertaistui nopeasti.

Hiili-14 kulkeutui ilmasta mereen ja imeytyi kaikkialle ekosysteemeihin, meidän ihmistenkin elimistöön.

Tämä ylimääräinen hiili-14 vaikuttaa maapallolla yhä. Se jätti aikaleiman, jonka perusteella voidaan laskea eliöiden ikä.

Samaa hiilen isotooppia muodostuu luonnossakin, ja radiohiiliajoitus perustuu juuri hiili-14:n puoliintumisaikaan.

Valashailla kasvurenkaat näkyvät selkeimmin niskanikamissa. Eläviltä yksilöiltä niitä ei voi tutkia.

Niinpä tutkijat hyödynsivät niskanikamia, joita oli aiemmin kerätty kahdelta kuolleelta valashailta Taiwanissa ja Pakistanissa.

Tutkijat halkaisivat nikamat voidakseen laskea kasvurenkaat. Sitten he laskivat jokaisesta kasvukerroksesta hiili-14 -isotoopin määrän.

”Paljastui, että kasvurenkaita syntyy ehdottomasti kerran vuodessa”, sanoo valashaiden tutkimukseen erikoistunut kalabiologi Mark Meekan Australian merentutkimuslaitoksesta tiedotteessa.

Kahdesta tutkitusta yksilöstä vanhempi pystyttiin varmasti määrittämään 50 vuoden ikäiseksi. Tällaista tarkkaa iänmääritystä ei ole aiemmin voitu tehdä.

Kahden hain tutkimus ei voi kertoa, miten vanhoiksi valashait voivat elää, mutta 50-vuotiaasta haista voidaan tehdä päätelmiä.

”On mahdollista, että valashait voivat elää erittäin vanhoiksi, jopa 100–150 -vuotiaiksi”, Meekan arvelee Britannian yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa.

Tutkijoilla on nyt siis käytössään keino tarkkaan iänmääritykseen. Se on arvokasta, sillä tieto valashaiden kasvunopeudesta auttaa suojelemaan niitä.

Valashaita on pyydetty Aasian maissa, missä niiden kannat ovat romahtaneet.

”Nämä eläimet ovat todennäköisesti hyvin herkkiä liialliselle pyynnille. Valashaita ei ole tehty meidän hyödynnettäviksemme”, Meekan sanoo.

Jotkin hailajit ovat hyvin pitkäikäisiä. Pohjois-Atlantilla tavattava jäähai eli holkeri voi elää kenties jopa 500-vuotiaaksi. Mikään muu selkärankainen eläin ei elä näin vanhaksi.

Tutkimuksen alashaista julkaisi Frontiers in Marine Science.

Kylmän sodan ydinkokeiden isotooppien jäämistä on ollut aiemminkin hyötyä tieteelle.

Niiden avulla on esimerkiksi kyetty osoittamaan, että aivojen hippokampuksessa syntyy uusia hermosoluja läpi elämän.

Science-tiedelehdessä taannoin julkaistu tutkimus selvitti hiili-14 -isotooppeja kuolleiden ihmisten aivoista. Tutkijat havaitsivat, että 90-vuotiaillakin oli paljon itseään nuorempia aivosoluja. Niitä on siis syntynyt aivoissa pitkälle aikuisikään.

Paljon onnea, 200-vuotias! Ikääntymisen mysteerit aukeavat, ja tutkijat intoilevat jo pilleristä, joka antaa lisää elin­vuosia

Maailman pitkäikäisin selkärankainen löytyi – jäähai voi elää jopa 400 vuotta

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat