HS vertaili Euroopan korona­testien määriä: Islantia ei päihitä kukaan, Suomi kirii keski­vaiheille - Tiede | HS.fi
Tiede|Testaaminen

HS vertaili Euroopan korona­testien määriä: Islantia ei päihitä kukaan, Suomi kirii keski­vaiheille

Monet maat pyrkivät lisäämään testaamista ja kilpailevat nyt samoista testivälineistä, joita valmistavat alan suuret kansainväliset yritykset.

Sairaanhoitaja ottaa näytettä koronaepäillyltä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Julkaistu: 9.4. 2:00, Päivitetty 9.4. 6:48

Islannissa on väestömäärään nähden testattu kirkkaasti eniten ihmisiä koronavirukselta. Vähäväkinen maa on aivan omassa luokassaan koko maailmassa, mutta Euroopassa myös Sveitsi ja naapurimaat Norja ja Viro ovat testanneet ripeästi kansalaisiaan.

Testaamista ja sen avulla tehtyä tartuntojen tunnistamista ja altistuneiden jäljittämistä pidetään tärkeänä keinona torjua epidemian etenemistä.

”Käytännössä kaikki maat maailmassa yrittävät nyt lisätä testaamista”, kirjoittivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat Taneli Puumalainen, Mika Salminen ja Carita Savolainen-Kopra blogissaan viime viikolla.

Our World in Data -sivuston mukaan Islannissa on tehty 5. huhtikuuta mennessä laskennallisesti yli 81 000 testiä miljoonaa asukasta kohden. Absoluuttinen testausmäärä on noin kolmannes tuosta.

Jos Suomi olisi yltänyt samaan tahtiin, meillä olisi siis tehtynä 5,5 kertaa tuo määrä koronatestejä eli melkein 450 000. Tähän mennessä testejä on tehty 35 000.

Islannin lukemat eivät yllätä HUSin diagnostiikkajohtajaa Lasse Lehtosta.

”Islanti on pieni maa, jossa pari laboratoriota tekee normaalia testimäärää. Se on väestömäärään suhteutettuna aika paljon”, Lehtonen sanoo.

Islannissa testejä on tehnyt julkisten toimijoiden rinnalla geenitekniikkayritys. Myös Viron korkeita testilukuja selittää Lehtosen mukaan se, että maassa on valtakunnallinen biotekniikka-alan yritys ja saksalaisen Synlabin yksi keskuslaboratorio, joiden ansiosta siellä on paljon testauskapasiteettia.

Norjan valttina taas on vauraus. Pohjoismaista Norja käyttää terveydenhuoltoon ylivoimaisesti eniten rahaa asukasta kohden.

”Se antaa kilpailuetua. Se on vähän kuin hiihdossakin, jossa on varaa pistää huoltomiehiä hiihtäjien tueksi”, Lehtonen sanoo.

Myös Saksa on Lehtosen mukaan lähtenyt testaamaan tehokkaasti kansalaisiaan.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen ei usko ihan kaikkien Euroopan maiden ilmoittamiin testimääriin.

”On varmasti maita, joiden data on luotettavaa. Sitten on maita, jotka esittävä kunniahimoisen tavoitteen, mutta tosiasiallinen testausmäärä jää sen alle.”

Itä-Euroopassa on Euroopan maista testattu vähiten ihmisiä, lukuun ottamatta Tšekkiä, kertoi The Guardian viikko sitten.

Joissain Länsi-Euroopan maissakin testimäärät ovat jääneet alhaisiksi. Esimerkiksi Britanniassa on ollut vaikeuksia saada testausta kunnolla käyntiin.

Ongelmat ovat asiantuntijoiden mukaan samoja kaikkialla. Voi puuttua tarvikkeita näytteenottotikusta lähtien, reagensseja eli näytteen analyysin käytettäviä aineita tai vaikka analyysilaitteiden vaihdettavia osia.

”Suurin osa maista kamppailee samoista kansainvälisistä resursseista ja toivoo, että niitä saataisiin riittävästi, jotta päästäisiin testimäärää nostamaan”, Puumalainen sanoo.

HUSissa hoksattiin aloittaa oma varautuminen testaamisvalmiuden nostamiseen omin välinein jo tammikuussa. Seuraavassa vaiheessa helmikuun alussa alettiin tilata kansainvälisten yhtiöiden, kuten Rochen testauspaketteja.

”Olimme HUSissa aikaisin liikkeellä. Olemme saaneet nyt tarvikkeita, joita on helmikuussa tilattu. Emme mekään saaneet niitä täysin määrin, koska kilpailu on kovaa, mutta kuitenkin aika paljon”, Lehtonen sanoo.

Testauspaketeista on maailmalla todella kova kysyntä, ja niitä on vaikea ostaa. Jotkin maat Lehtosen mukaan jopa säännöstelevät tarvikkeiden vientiä ulos maasta.

”Se tarkoittaa ihan kylmästi sitä, että niin kuin sota-aikana, jos on valmistettu jotakin strategista tarviketta, maat pyrkivät ensisijaisesti pitämään sen itsellään. Yhdysvalloissahan otettiin käyttöön Korean sodan aikainen Defence Production Act [maanpuolustustuotantolaki], joka velvoittaa yrityksiä valmistamaan tavaroita Yhdysvaltain hallitukselle.”

Suomi on pystynyt Lehtosen mielestä testaamaan ihan hyvin väkilukuun nähden. HUS pystyy tekemään 1 500 testiä päivässä, mutta monena päivänä tähän ei ole ylletty.

Tiukat testauskriteerit ovat osaltaan pitäneet testimäärää pienempänä kuin kapasiteetti sallisi.

”On pidetty tiukkaa linjaa, vähän tiukempaa kuin tarvitsisi. Ihmiset myös pysyvät kotona, eivätkä hakeudu sairaanhoitoon, jossa näytteiden ottoihin voitaisiin ohjata”, Lehtonen sanoo.

Tällä hetkellä eri maissa pyritään nimenomaan nostamaan virustestien määrää. Näillä pcr-testeillä nähdään, kenellä tartunta on juuri nyt. Tulosten perusteella voidaan sitten määrätä erityksiin ja jäljittää altistuneita.

Tulossa on myös niin sanottuja vasta-ainetestejä. Näillä ei määritetä sitä, poteeko joku paraikaa koronatautia, vaan onko hänellä se jo ollut. Sen paljastavat verestä elimistöön muodostuneet vasta-aineet virusta kohtaan.

Lue lisää: Yksityisten lääkäriasemien ilmoitus vasta-ainetesteistä herätti kiinnostuksen

Vasta-ainetestit palvelevat kahta tavoitetta. Kun niistä selviää, onko tauti jo sairastettu, selviää myös, että henkilöllä on oletettavasti immuniteetti virusta vastaan, jolloin hän voi palata turvallisesti ihmisten pariin.

Nyt ei kuitenkaan kannata Puumalaisen mukaan laajamittaisesti tehdä Suomessa vasta-ainetestauksia tässä tarkoituksessa. Syy on siinä, että tartuntoja on vielä niin harvassa, arviolta noin 0,05 prosentilla.

”Laajamittaisessa vasta-ainetestauksessa löytäisimme tällä hetkellä valtavasti ihmisiä, joilla vasta-aineita ei ole, ja äärimmäisen harvoja niitä, joista voisi ajatella, että hän on nyt suojassa sairastettuaan koronataudin”, Puumalainen sanoo.

Käytössä olleista vasta-ainetesteistä on myös eri maissa raportoitu laatuongelmia.

”On saatu vääriä negatiivisia ja vääriä positiivisia testituloksia. Testit vaativat vielä jatkokehitystä”, Puumalainen sanoo.

Vasta-ainetesteillä voidaan myös kartoittaa sitä, kuinka laajalle levinnyt epidemia oikeastaan on. Tähän on THL juuri ryhtynyt Suomessa.

Idea on, että tutkitaan satunnaisotoksella väestöstä vasta-aineita, ja sen perusteella voidaan arvioida, kuinka laaja epidemia oikeastaan on. Tällä hetkellä arviot tietymättömissä olevien tartuntojen määristä heitelevät suuresti. Vasta-ainetestien uskotaan ratkaisevan asian.

Samanlaisia hankkeita on alkamassa muissakin maissa.

Koronavirus|Islanti testaa valtavasti ja jäljittää altistuneita ”aggressiivisesti”, eikä maan terveysjohtaja ihan ymmärrä Suomen ja Ruotsin linjaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat