Lapset luultavasti levittävät koronavirusta mutteivät yhtä tehokkaasti kuin influenssaa - Tiede | HS.fi
Tiede|Tiede

Lapset luultavasti levittävät koronavirusta mutteivät yhtä tehokkaasti kuin influenssaa

Yhdessä tapauksessa koronaviruksen saanut poika altisti koulussa kymmeniä muita oppilaita, mutta yhdeltäkään toiselta ei löytynyt virusta.

Kolmasluokkalaisia ja opettaja oppitunnilla Ressun peruskoulussa syyskuussa Helsingissä. Kuva: Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Julkaistu: 17.4. 2:00, Päivitetty 17.4. 6:38

Lasten rooli uuden koronaviruksen leviämisessä on yhä hienoinen arvoitus.

Tiedetään, että lapsilla oireet ovat aikuisia useammin lieviä, mutta tiedetään sekin, että virus tarttuu myös lieväoireisilta ja ennen oireiden alkamista. Siksi lapsetkin voivat hyvinkin siirtää virusta eteenpäin.

Kouluja ja päiväkoteja käyvillä lapsilla on kaiken lisäksi paljon tartunnoille altistavia lähikontakteja. Muissa infektiotaudeissa kuten influenssassa he levittävätkin virusta hyvin sujuvasti.

”Pääsääntöisesti hengitystieinfektioissa lapset ovat päälähde yhteiskunnassa. Kun influenssaepidemia tulee kaupunkiin, lapset ovat moottori, joka levittää tautia”, Turun yliopiston lastentautien professori Terho Heikkisen totesi HS:n jutussa kolme viikkoa sitten.

Koronavirusepidemiassa ei tiettävästi ole tutkittu, miten tehokkaasti lapset siirtävät virusta. Joitain viitteitä kuitenkin on siitä, että teho ei näyttäisi yltävän ainakaan samalle tasolle kuin influenssoissa.

Kuvaisiko lasten tartuttavuutta esimerkiksi tapaustutkimus tartuntaryppäästä, joka lähti alppimajasta Ranskasta? Tammikuun lopulla yksi henkilö tartutti yksitoista muuta henkilöä, muun muassa yhdeksänvuotiaan koulupojan.

Tutkijat jäljittivät tarkoin tartunnan saaneiden kontakteja ja testasivat heitä, jos heille oli tullut oireita.

Poika oli mennyt loman jälkeen oireisena kouluun, ja hänellä arvioitiin olleen yli kuusikymmentä korkean tartuntariskin kontaktia. Kahden viikon seurannassa viidellekymmenelle tehtiin virustestit. Keneltäkään ei löytynyt koronavirusta, mutta muita hengitystieinfektioita oli monella.

Myöskään alppilomalla mukana olleilta pojan kahdelta sisarukselta ei löytynyt virusta, vaikka voisi olettaa, että kotioloissa he olivat erityisen alttiita saamaan tartunnan.

Tutkijat päättelevät, että ”koska lapset saavat epätodennäköisemmin tartunnan ja oireet ovat lievempiä, heillä saattaa olla vähemmän merkitystä uuden viruksen leviämisessä”.

Suomessa Viikin normaalikoulussa oppilaan koronatartunta ei ole johtanut jatkotartuntoihin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitysten mukaan. Tarkemmat tutkimukset ovat vielä käynnissä.

Silti myös kahtasataa tartuntaryvästä perannut kiinalaistutkimus viittaa siihen, että lapset eivät saisi virusta yhtä herkästi aikuiset.

Tutkijat laskevat vielä vertaisarvioimattomassa työssään, että kotioloissa viruksen kantaja siirsi sen edelleen laskennallisesti vain noin viiteen prosenttiin alle 20-vuotiaista perheenjäsenistä. Näiden tartuntariski oli paljon pienempi kuin aikuisilla. Alle kuusikymppisillä aikuisilla se oli lähes 14 prosenttia ja yli kuusikymppisillä melkein 18 prosenttia.

Lasten osuus tartunnoista ylipäätään on pieni. Tämä on nähty esimerkiksi Yhdysvalloissa. Huhtikuun alkuun menneessä maan tartuntatautien tutkimuskeskuksen CDC:n mukaan vain 1,7 prosenttia tunnetuista tapauksista oli alaikäisiä, vaikka heidän väestöosuutensa on 22 prosenttia.

”Lasten roolista tartuntaketjuissa ei ole tullut ratkaisevaa evidenssiä”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane.

Lasten roolin täsmentämistä vaikeuttaa se, että tauti jää heillä niin usein vähäoireiseksi. Heidän tartuntansa eivät ehkä tule samassa määrin ilmi kuin aikuisten.

Jos lapset levittäisivät tehokkaasti virusta, sen luulisi näkyvän kouluissa. Niissä tartunnat voisivat nopeasti ryöpsähtää epidemioiksi, niin kuin influenssassa voi käydä.

Suomessa koulut ovat kiinni, mutta naapurissa Ruotsissa ala- ja yläkoulut ovat pysyneet auki. Koska yhteiskunnat ovat muuten hyvin samanlaisia, asetelma tarjoaa Sanen mukaan karkeasti tutkimuksista tutun tapaus-verrokkiasetelman, jolla voi selvittää jonkin toimenpiteen vaikutusta johonkin asiaan.

Tässä tapauksessa kysymys on siitä, miten lapsia yhteen kasaavat koulut vaikuttavat epidemiaan. Kovin näkyviä vaikutuksia ei ole ollut.

”Ruotsissa ei ole kuvattu mitään koronaepidemioita kouluissa tai merkittäviä kouluihin liittyviä tartuntaketjuja. Sellaiset olisi todennäköisesti pystytty todentamaan, vaikka siellä ei laajemmin ole testattukaan”, Sane kertoo

Myös epidemiaa mallintaneet brittitutkijat arvioivat koulusulkujen hyötyjä ja haittoja kartoittavan katsauksen mukaan, että niillä olisi melko pieni merkitys Britanniassa. Arvion mukaan ne vähentäisivät koronaviruskuolemia 2–4 prosenttia. Se on selvästi vähemmän kuin mitä muilla kontakteja vähentävillä toimilla saadaan aikaan.

Vastakkaisiakin päätelmiä on tehty. Italialaiset ja kiinalaiset tutkijat tulevat vertaisarvioimattomassa tutkimuksessaan siihen tulokseen, että koska koululaisilla on ikäryhmistä eniten kontakteja keskenään, koulusulut ovat estäneet Kiinassa tehokkaasti viruksen leviämistä.

Suomessa THL tekee tutkimusta kotona tapahtuvista tartunnoista, mikä tuonee lisävaloa myös lasten rooliin epidemiassa.

Lisäksi Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyöty ja epidemiologian professori Pekka Nuorti yhteistyökumppaneineen suunnittelevat tutkimusta alle 15-vuotiaista lapsista ja koronaviruksesta.

Se tulisi osaksi käynnissä olevaa, diabeteksen riskiryhmiä seuraavaa Dipp-tutkimusta, jossa otetaan osallistujilta säännöllisesti verinäytteitä.

”Tutkimuksessa voidaan nopeasti arvioida lasten roolia oireettomissa ja oireisissa koronavirustartunnoissa, taudin kliinistä kuvaa ja vasta-aineiden kehittymistä lapsilla”, Nuorti kertoo.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat