Tuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat: Lihavilla koronavirus­potilailla selvästi kasvanut riski joutua teho­hoitoon - Tiede | HS.fi
Tiede|Tutkimukset

Tuoreet tutkimukset maailmalta osoittavat: Lihavilla koronavirus­potilailla selvästi kasvanut riski joutua teho­hoitoon

Lihavuuden ja vaikean tautimuodon yhteys paljastui kunnolla vasta taudin levitessä länsimaissa, sillä pandemian syntysijoilla Kiinassa lihavia on vähän.

Koronapotilas pääsi sairaalasta tiistaina New Yorkissa.

Julkaistu: 16.4. 17:52

Koronaviruksen levittyä Euroopassa ja Amerikassa on alkanut näyttää siltä, että lihavuus lisää merkittävästi vakavan tautimuodon riskiä.

Yhdysvalloista ja Ranskasta on valmistunut tutkimustuloksia, joiden mukaan suuri osa tehohoitoon joutuneista potilaista on lihavia.

Newyorkilaisessa yliopistosairaalassa tehdyn tutkimuksen aineistona oli 3 615 koronavirustartunnan saanutta potilasta. Sairaalaan tulleiden alle 60-vuotiaiden potilaiden joukossa merkittävästi lihavilla oli kaksinkertainen todennäköisyys päätyä tehohoitoon verrattuna normaalipainoisiin ja lievästi ylipainoisiin.

Merkittävän lihavuuden raja ylittyy, kun painoindeksi on yli 30. Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä.

Niillä potilailla, joiden painoindeksi oli yli 35, tehohoitoon joutumisen riski kohosi melkein nelinkertaiseksi.

Myös toisessa, yli 4 000 newyorkilaista koronapotilasta kattaneessa tutkimuksessa lihavuus oli sairaalahoitoon joutumista ennustava tekijä. Toinen merkittävä riskitekijä oli yli 60 vuoden ikä.

Sama ilmiö on havaittu myös joissakin Euroopan maissa.

Obesity-lehdessä viime viikolla esijulkaistussa, jo vertaisarvioidussa ranskalaisessa tutkimuksessa raportoitiin, että lihavia oli yllättävän suuri osuus Lillen yliopistosairaalan 124 tehohoitopotilaasta, joilla kaikilla oli koronaviruksen aiheuttama keuhkokuume.

Ranskalaisista vain 15 prosenttia on lihavia, mutta teho-osastolla hoidetuista lihavia oli 48 prosenttia.

Kaikki tehohoitopotilaat saivat lisähappea, mutta hengityksen tukemisen tarve lisääntyi painoindeksin kasvaessa. Vaikeasti lihavista lähes 90 prosenttia tarvitsi hengityskonetta.

Ranskalaistutkijoiden mukaan vaikuttaa todennäköiseltä, että lihavuus itsessään on riski vakavalle covid-19-sairaudelle.

Nizzan yliopistosairaalan tehohoitolääkäri kertoi viikko sitten Le Monde -lehdelle, että sairaalan sen hetkisistä tehohoitopotilaista 95 prosenttia oli ylipainoisia tai lihavia. Montpellierissä taas puolet potilaista oli lehden haastatteleman lääkärin mukaan vaikeasti tai sairaalloisesti lihavia.

Hollannissa tehohoito-osaston johtaja Peter van der Voorst sanoi, että yhdeksän kymmenestä tehohoitopotilaasta on ylipainoisia.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) lääkärit eivät suostuneet tässä vaiheessa esittämään arvioita tilanteesta Suomessa. Husin tiedotuksen mukaan potilaiden määrä on niin rajallinen, että johtopäätöksiä ei voi vielä tehdä.

Suomessa kaikki sairaanhoitojaksot kuitenkin rekisteröidään, ja rekisterien pohjalta on jossain vaiheessa mahdollista tarkastella tekijöiden yhteyksiä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

Hänen mukaansa rekisteriin merkitään covid-19-diagnoosin lisäksi myös potilaiden muut diagnoosit, jollainen lihavuuskin on.

Koronavirusepidemian levitessä on pohdittu, kuinka suuri osa suomalaisista kuuluu covid-19:n kannalta riskiryhmään. Esimerkiksi suomalaisten ylipaino on lisääntynyt viime vuosikymmeninä selvästi.

Lue lisää: Vain joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on enää normaalipainoinen

Lihavuuden tutkija, Helsingin yliopiston professori Kirsi Pietiläinen sanoo, että lihavien yliedustus vakavissa tautitapauksissa tuli esille jo tammikuussa epidemian riehuessa Kiinassa.

Hiljan julkaistiin vertaisarvioimaton tutkimus, jonka mukaan lihavuus lisäsi shenzheniläisessä sairaalassa selvästi potilaiden riskiä joutua tehohoitoon.

”Kiinassa yhteys ei kuitenkaan tullut täysin näkyviin, koska lihavuutta on siellä vähän. Amerikan mantereella se on paljon isompi ongelma”, Pietiläinen sanoo.

Yhdysvaltalaisista lähes 40 prosenttia on merkittävästi lihavia.

Tautia pahentaa lihavilla todennäköisesti usea tekijä. Tehohoitoon ja hengityskoneeseen potilaat vie yleensä ensimmäiseksi keuhkojen toiminnan pettäminen, ja lihavilla keuhkojen toiminta on usein jo valmiiksi vajavaista.

Keuhkojen tehtävä on ottaa elimistöön happea ja poistaa hiilidioksidia. Keuhkojen tilavuus pienenee, kun vatsaontelossa on paljon rasvaa, joka painaa palleaa ylöspäin. Näin käy erityisesti makuulla. Silloin kaasujenvaihto käy heikommin ja kudosten hapensaanti vähenee.

Hengityselimistön yleiskunto voi muutenkin olla heikko, mikäli liikuntaa tulee harrastettua vähän.

Ambulanssi hakee koronapotilaan sairaalaan Brooklynissa New Yorkissa huhtikuun alussa.

Toinen altistava tekijä on Pietiläisen mukaan vaimea tulehdus. Pietiläisen oma tutkimusryhmä on löytänyt mekanismin, jonka kautta lihavuus aiheuttaa hiljaista tulehdusta kehossa.

Lihoessa rasvasolut paisuvat, ja niiden aineenvaihdunnan moottorit mitokondriot alkavat toimia kehnosti. Vajaatoiminta näivettää solun, ja kuolevat solut houkuttavat syöjäsolut paikalle siivoamaan pois vainajia. Näin tulehdussolujen määrä rasvakudoksessa lisääntyy.

”Tulehdus kytee valmiiksi kehossa ja kun virus hyökkää, se leimahtaa. Immuunivasteen vääristymisestä tulee voimakkaampaa”, Pietiläinen arvelee.

Tulehduksen tehtävä on siivota kehosta tunkeilijat, mutta liiallinen tulehdusreaktio voi itsessään olla tappava. Covid-19-keuhkokuumeessa se pahentaa tuhoa potilaiden keuhkoissa.

Lue lisää: Monen kehossa jyllää näkymätön, pitkäaikainen tulehdus, joka voi aiheuttaa ikäviä vaivoja – Nämä yhdeksän asiaa on hyvä tietää lievästä tulehduksesta

Kiinalaiset tutkijat ovat myös julkaisseet havainnon, jonka mukaan myös rasvakudoksessa olisi runsaasti ace2-reseptoreita. Juuri ne ovat koronaviruksen väylä sisälle elimistön soluihin.

Pietiläisen mukaan jotkin virukset voivat todella infektoida myös rasvasoluja, mutta koronaviruksen kohdalla siitä ei ole näyttöä.

”Meidän omissa aineistoissamme ace2:n ilmeneminen oli matalalla tasolla rasvakudoksessa eikä lihavilla sen voimakkaampaa kuin normaalipainoisilla”, Pietiläinen sanoo.

Sairaalloinen lihavuus, jossa painoindeksi on yli 40, mainitaan myös THL:n listauksessa vakavan covid-19-taudin riskitekijäksi.

Sarvikivi sanoo, että se on ollut listalla pandemian alkuvaiheista asti sen perusteella, mitä lihavuuden vaikutuksista tiedettiin ennestään. Vuoden 2009 sikainfluenssan yhteydessä esimerkiksi havaittiin, että lihavuus altistaa vakavalle keuhkokuumeelle.

Covid-19 tauti on kuitenkin paljon rajumpi ja ero lihavien ja normaalipainoisten välillä suurempi, sanoo Pietiläinen.

Vaikeaan lihavuuteen liittyy usein myös perussairauksia, kuten diabetesta ja korkeaa verenpainetta.

Riskiryhmään luetaan THL:n sivuilla myös kaikki yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes johon liittyy elinvaurioita, maksan tai munuaisten vajaatoiminta tai merkittävästi vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys.

Sarvikiven mukaan viime aikoina on kuitenkin havaittu, että hyvässä hoitotasapainossa oleva perussairaus ei erityisesti lisää vaaraa.

”Esimerkiksi jokainen diabeetikko tai astmaa sairastava lapsi ei ole riskissä.”

Pietiläinen muistuttaa myös, etteivät kaikki lihavatkaan suinkaan päädy koronaviruksen saatuaan teho-osastoille, jonne joutuu myös hoikkia potilaita.

Luokitus lihavuudelle

Lihavuutta mitataan painoindeksillä (bmi). Se saadaan jakamalla henkilön paino pituuden neliöllä, esimerkiksi 58 : (1,56 x 1,56).

Normaalipaino bmi 18,5–25

Lievä lihavuus 25–30

Merkittävä lihavuus 30–35

Vaikea lihavuus 35–40

Sairaalloinen lihavuus bmi yli 40

Lähde: Terveyskirjasto

Korjaus 17.4. 2020: Bmi:n laskukaavaan on lisätty sulkeet.

Monen kehossa jyllää näkymätön, pitkä­aikainen tulehdus, joka voi aiheuttaa ikäviä vaivoja – Nämä yhdeksän asiaa on hyvä tietää lievästä tulehduksesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat