Veren liiallinen hyytyminen on yksi covid-19-taudin vaarallisimmista mekanismeista - Tiede | HS.fi

Veren liiallinen hyytyminen on yksi covid-19-taudin vaarallisimmista mekanismeista

Kotihoidossakin pitää nousta riittävän usein jalkeille ja juoda runsaasti, jotta ei synny veritulppia.

Taiteilijan näkemys verihyytymästä.

19.4.2020 15:32

Covid-19-taudin vaikeissa muodoissa potilaille kehittyy keuhkokuume, johon ei ole parantavaa lääkettä.

Virus ja tulehdusreaktio yhdessä aiheuttavat keuhkoissa kudostuhoa, josta seuraa hengitysvajausta. Taudin tappavuus ei kuitenkaan selity yksin tällä. Kriittisessä vaiheessa vaikuttaa monta toisiinsa kietoutuvaa mekanismia.

Yksi vaarallisimmista on veren liiallinen hyytyminen, sanoo hyytymissairauksien professori, sisätautien erikoislääkäri Riitta Lassila. Taudin aiheuttama voimakas tulehdusreaktio lisää veren hyytymistä, ja hyytyminen puolestaan lisää tulehdusreaktiota. Noidankehän seurauksena syntyy tukoksia sekä pieniin että suuriin verisuoniin.

Pandemian alkaessa hyytymisongelma peittyi Lassilan mukaan keuhkokuumeoireiden alle.

Yhdysvaltalaisen lääketieteen Medpage Today -uutissivuston mukaan kiinalaiset lääkärit kertoivat kuitenkin hiljan netissä järjestetyssä webinaarissa löytäneensä ruumiinavauksissa tukkeumia keuhkoista ja useista muista elimistä: sydämestä, maksasta ja munuaisista.

Myös yhdysvaltalaiset lääkärit ovat alkaneet havahtua asiaan.

”Kahden viime viikon aikana on käynyt todella selväksi, että covid-19-tautiin liittyvät voimakkaasti verisuonten tukokset”, Stephan Moll Pohjois-Carolinan yliopistosta sanoo Medpagessa.

Kolmen hollantilaisen sairaalan covid-19-potilaista tehdyssä tutkimuksessa joka kolmannelta tehohoitoon joutuneelta löydettiin laskimoveritulppa. Niistä suurin osa oli ajautunut keuhkovaltimoihin.

Keuhkoihin syntynyt tai sinne muualta ajautunut veritulppa voi yksinään tappaa.

”Keuhkoveritulppa on tunnettu äkkikuoleman aiheuttaja”, Lassila sanoo.

Hyvä puoli asiassa on se, että lisääntynyt hyytyminen havaitaan sairaalassa otettavissa verikokeissa ja siihen voidaan lääkkein vaikuttaa.

”Taudin vaikeutumista ja turhia kuolemia voidaan torjua”, sanoo Lassila, joka on ollut mukana laatimassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille Husille hyytymiseen liittyvää hoito-ohjetta.

”Monet tekijät viittaavat siihen, että veren hyytyminen on yksi tekijä vaikeissa tautimuodoissa”, vahvistaa covid-19-potilaita hoitava Jorvin sairaalan teho-osaston ylilääkäri Tero Varpula.

”Tutkimusta on julkaistu vähän, mutta hihasta sanoisin, että hyytymishäiriötä on puolella teholle päätyvistä potilaista.”

Koska kaikki kriittiset sairaudet voivat aiheuttaa häiriöitä veren hyytymiseen, tehohoitopotilaat saavat yleensä hyytymistä ehkäisevää lääkitystä.

”Covid-19-potilaille annetaan pienimolekyylisiä hepariineja reilummalla annoksella kuin yleensä”, Varpula sanoo.

Näin ehkäistään vakavien veritulppien kehittymistä. Annosta suurentamalla hoidetaan niitä.

Lassila sanoo, että hyytymisriski kannattaa huomioida kotihoidossakin. Sairaalasta päässeiden potilaiden hyytymisen estolääkitys usein jatkuu.

Niiden, jotka sairastavat taudin kokonaan kotona, on syytä nousta jaloittelemaan muutoinkin kuin mennäkseen vessaan. Jo kolmen päivän vuodelepo kasvattaa nimittäin itsessään veritulpan riskiä. Nestettä on myös syytä nauttia runsaasti, sillä kuume kuivattaa kehoa.

Erityisen tärkeitä nämä ehkäisevät toimet ovat niille covid-19-potilaille, joilla on muutoinkin kohonnut veritulpan riski. Heihin kuuluvat muun muassa diabeetikot, syöpäpotilaat, vaikeasti lihavat ja ne, joilla on aiemmin todettu tukkeumia verisuonissa.

Kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen tukosriski lisääntyy.

Veren liiallinen hyytyminen voi aiheuttaa keuhkoveritulppien lisäksi muitakin vakavia seurauksia.

Terveellä ihmisellä veren hyytyminen on paikallista. Kun kehoon tulee haava, verihiutaleet saapuvat paikalle, hyydyttävät veren ja tukkivat vuodon.

Rajun tulehdusreaktion myötä hyytyminen voi kuitenkin yleistyä kaikkialle elimistöön. Jo ennen covid-19-tautia on Lassilan mukaan havaittu tulehduksen ja hyytymisen vaarallinen vuorovaikutus keuhkoissa.

”Hapen pitäisi siirtyä keuhkorakkulasta vereen ja kulkea sen mukana elimistöön. Kun keuhkorakkuloiden alla oleva veri alkaa hyytyä, happi ei mene minnekään”, Lassila kuvailee.

Ilmiöllä voi olla osuutensa covid-19-taudin aiheuttamissa äkillisissä hengitysvajauksissa (ards).

Hyytymistä voi tapahtua myös muissa tärkeissä elimissä. Kun valloilleen riistäytynyt hyytymisilmiö tukkii pieniä verisuonia laajalti elimistössä, syntyy monielinvaurioita, jotka myös on mainittu kuoleman aiheuttajina covid-19-taudissa.

Voimakkaimmillaan veren hyytyminen on todella voimakasta. Kudosvaurioissa voi muodostua hyytymistä aiheuttavaa kudostekijää niin paljon, että koeolosuhteissa ihmisen koko verimäärä hyytyy ämpärissä kahdessakymmenessä sekunnissa, Lassila havainnollistaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat