Hubble kuvasi hajonneen Atlas-komeetan palaset, kun komeetta oli jo lähellä Maata - Tiede | HS.fi
Tiede|Tähtitiede

Hubble kuvasi hajonneen Atlas-komeetan palaset, kun komeetta oli jo lähellä Maata

Atlaksen palasten parvi kulkee nyt Auringon ympäri. Ne välkehtivät kuvissa kuin joulukuusen koristeet.

Atlas-komeetta hajosi palasiksi huhtikuun lopulla.

Julkaistu: 1.5. 17:22

Maata lähestynyt komeetta on hajonnut vain viikkoja ennen kuin se ja sen pyrstö olisi komeasti valaissut Maan yötaivasta. Avaruusteleskooppi Hubble kuvasi hajonneen komeetan palasia huhtikuun lopulla.

Kuvissa näkyy, kun komeetta C/2019 Y4:n palaset tuikkivat kuin joulun tähdet tai kuusen koristeet. Se oli jo saanut nimen Atlas ennen hajoamistaan.

Komeetta C/2019 Y4 löytyi vuoden 2019 joulukuussa. Sen löysi komeettoja etsivä automaatti havaijilaisessa observatoriossa.

Tähtitieteilijät ja komeettojen tutkijat odottivat kevään aikana innolla, kun komeetta lähestyi koko ajan Aurinkoa – ja samalla Maata. Joidenkin laskelmien mukaan komeetan olisi voinut nähdä pyrstöineen jopa päiväsaikaan.

Komeetta kuitenkin hajosi ensiksi kolmeen osaan yli 145 miljoonan kilometrin päässä maapallosta. Se havaittiin 11. huhtikuuta, kertoo verkkosivu Phys.org.

Maan läheltä se olisi ehjänä vielä jatkanut kohti periheliä eli soikean ratansa lähintä pistettään Auringon lähellä.

Hajonneen Atlas-komeetan rippeet lähestyvät nyt Maata ja Aurinkoa parvena.

Avaruusteleskooppi Hubble kuvasi Atlaksen rippeitä 20.–23. huhtikuuta. Ennen kuin Atlas hajosi, sen leveimmäksi läpimitaksi arvioitiin noin 200 metriä.

Kuvista näkyy, että komeetta hajosi 25–30 osaan. Nyt ne kulkevat parvena yhdessä rataa, jota komeetta olisi kulkenut.

Parven kivet näkyvät hetkittäin kuin kirkkaina tulipalloina. Ne ovat kuin välkehtiviä valoja. Palasten perässä on palasista vapautunutta höyrystynyttä jäätä ja kaasuja.

Koostetulla videolla näkyy komeetan jäänteistä ainakin kymmenkunta palasta. Pienimillään ne ovat talon kokoisia. Välillä palaset katoavat kuvista.

”Murtuneiden osien ulkonäkö muuttuu päivässä ja kahdessa”, sanoo tähtitieteilijä David Jewitt Kalifornian yliopistosta Los Angelesissa, kertoo verkkosivu Science Alert. Hajoamisesta on julkaistu myös kuvakooste videolla.

”En tiedä, johtuuko tämä siitä, että yksittäiset kappaleet vilkkuvat ja sammuvat, koska ne heijastavat auringonvaloa. Ilmiö voi johtua siitäkin, että komeetan eri osat näkyvät kuvissa eri päivinä.”

Tähtitieteilijät odottivat, että komeetta C/2019 Y4 olisi näkynyt hyvin yötaivaalla, ja ehkä poikkeuksellisesti jopa päivänvalossa. Nyt toiveet siitä ovat kirjaimellisesti murskautuneet.

Mutta ei niin surkeaa, ettei jotain hyvääkin. Komeetat hajoavat toki usein kuumetessaan lähellä Aurinkoa. Harvoin niitä on kuitenkaan kuvattu yhä hyvin kuin nyt.

”Useimmat hajoavat komeetat ovat liian himmeitä, jotta niistä saisi kuvia”, sanoo tähtitieteilijä Quanzhi Ye Marylandin yliopistosta.

”Nyt nähdyn kaltaisia hajoamisia näkyy ehkä vain kerran tai kahdesti vuosikymmenessä.”

Animaatio näyttää, millaisen rataa komeetta Atlas olisi kulkenut aurinkokunnassamme. Nyt tuota samaa rataa kulkee komeetan palasten parvi. Animaatio näyttää komeetan radan.

Palaset saattavat tarjota johtolankoja siitä, miten komeetat hajoavat. Tähtitieteilijät eivät ymmärrä pirstoutumista vieläkään tarkasti, vaikka ovat todistaneet sellaisen useasti.

Hajoaminen liittyy jäisen komeetan höyrystymiseen. Se alkaa, kun kylmä komeetta lähestyy Aurinkoa ja alkaa lämmetä.

Kun jää höyrystyy ja komeetan pinnasta irtaantuu kaasuja, tuottavat ne komeetalle tyypillisen pitkän hännän ja halon sen ympärille. Mutta ne voivat myös toimia suihkuina, jotka alkavat pyörittää komeettaa.

Jos komeetta alkaa pyöriä vinhasti, voi se rasittaa komeettaa, ja myös niin epätasaisesti, että se hajoaa tai katkeaa.

”Hubblen kuvista voi selvitä, kävikö Atlakselle niin”, Jewitt sanoo.

Tähtitieteilijät voivat vielä tutkia komeetan osia, koska ne lähestyvät radallaan Maata. Tällä hetkellä palaset ovat suunnilleen Marsin kiertoradan kohdalla.

Ne tulevat vielä Maan kiertoradan sisäpuolelle. Se toteutunee noin 23. toukokuuta. Silloin palaset ovat noin 115 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Sieltä komeetan osien matka jatkuu kohti Aurinkoa. Lähimpänä ne ovat 31. toukokuuta, noin 37 miljoonan kilometrin päässä. Palaset ovat silloin lähempänä Aurinkoa kuin sisimmän planeetan Merkuriuksen kiertorata.

Auringon läheltä kappaleet jatkavat radallaan Auringosta poispäin, palaten aurinkokunnan ulkolaidoille.

Atlaksen yhden kierroksen arvioitiin kestävän 6 000 vuotta. Palaset eivät kierrä radallaan sen nopeammin. Emme siis näe Atlaksen palasienkaan paluuta.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede