Altistuneiden jäljittäjät tietävät, mistä koronavirus yleensä tarttuu – Muita enemmän tartuntoja on niissä ryhmissä, joissa etätyö ei onnistu - Tiede | HS.fi
Tiede|Tartunnat

Altistuneiden jäljittäjät tietävät, mistä koronavirus yleensä tarttuu – Muita enemmän tartuntoja on niissä ryhmissä, joissa etätyö ei onnistu

Tartuntoja on enemmän niissä ammattiryhmissä, joissa etätyö ei ole mahdollista, kertovat Helsingin ja Vantaan tartuntaketjujen jäljittäjät.

Koronavirus on levinnyt pääkaupunkiseudulla yllättävästi esimerkiksi rakennusalalla. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Julkaistu: 4.5. 2:00, Päivitetty 4.5. 6:18

Kun koronaepidemia Suomessa maaliskuussa alkoi, valtaosa tartunnoista tuli maahan hiihtolomalaisten mukana Keski-Euroopasta Alppien laskettelukohteista.

Virus alkoi levitä erityisen vauhdikkaasti yleisötapahtumissa ja juhlissa. Naistenpäivän konsertissa Musiikkitalossa ainakin kahdentoista tartunnan saaneen joukossa oli sekä yleisöä että esiintyjiä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että konsertin seurauksena sairastuneita oli ensimmäiseltä penkkiriviltä viimeisille riveille asti.

Järvinen päättelee, että paikalla täytyi olla useita lieväoireisia tai oireettomia tartuttajia, sillä ilmanvaihto tuskin pystyisi levittämään virusta yhdeltä kantajalta koko katsomoon.

Joissakin häissä ja syntymäpäiväjuhlissa käynnistyi merkittävä määrä tartuntaketjuja ilmeisesti yhdestä kantajasta.

Nyt valtion rajat ovat kiinni, yleisötilaisuuksia ei saa järjestää, eikä juhliakaan juuri pidetä. Tartuntojen tahti on hidastunut, mutta edelleen niitä tapahtuu.

Tilanteet, joissa virus helposti tarttuu, ovat pohjimmiltaan samankaltaisia: ollaan lähekkäin tai oleskellaan pitkän aikaa samassa tilassa.

Useimmin tunnettu tartuttaja löytyy perhepiiristä. Varmimmin tauti tarttuu kotona samassa taloudessa asuvilta ihmisiltä.

Kun koronatartunta on testillä varmistettu, kunnan tartuntaketjujen jäljittävät haastattelevat potilaan ja listaavat ihmiset, joiden kanssa hän ollut tartuttavuusaikana tekemisissä ja jotka siis ovat altistuneet tartunnalle. Potilaalta kysytään myös, tietääkö hän, keneltä tartunnan mahdollisesti sai.

Altistuneille ilmoitetaan asiasta ja heille annetaan ohjeeksi välttää ihmiskontakteja 14 vuorokautta ja hakeutua testiin, jos oireita ilmenee. Niinpä melko hyvin on selvillä, miten jatkotartunnat näissä tapauksissa etenevät.

Tilastoja ei ole julkaistu, mutta Helsingin ja Vantaan tartuntaketjujen jäljittäjät kertovat, miltä ne tässä vaiheessa näyttävät.

Lähes aina tartunnan tuovat perheeseen vanhemmat, sanoo Timo Lukkarinen, Helsingin terveysasemien johtajalääkäri. Hän vastaa epidemiologisesta toiminnasta ja siten myös altistuneiden jäljityksestä Helsingissä. Lukkarinen on itsekin soitellut jäljityspuheluita.

”Aika usein koko perhe sairastaa”, hän sanoo. Ei kuitenkaan läheskään aina.

Kotona aikuiset tartuttavat varmimmin toisensa. Osa lapsista voi sairastua ja osa pysyä terveinä.

Samanlainen kuva on syntynyt Vantaalla, sanoo Vantaan tartuntatautiylilääkäri Kirsi Valtonen.

”Joissakin perheissä vain yksi sairastuu, usein vanhemmat mutta eivät lapset.”

Täysin oireettomia lapsia ei tosin testata, joten heillä saattaa kuitenkin olla tartunta.

Perheiden ulkopuolelle tartuntaketjuja on vaikeampi seurata, aivan erityisesti lapsilla.

Lukkarisen mukaan on mahdotonta määrittää, keiden kaikkien kanssa lapset ovat kouluissa ja päiväkodeissa olleet lähikontaktissa. Lisäksi lapset ovat usein niin lieväoireisia, ettei heidän tartuntojaan havaita.

Toisaalta heillä ei myöskään näytä olevan tartuntoja siinä määrin kuin aikuisilla. Kun heitä on testattu oireettomina, positiiviset tulokset ovat olleet todella harvinaisia.

Kun Helsingissä Viikin normaalikoulussa löytyi maaliskuun alussa koronavirustartunta yhdeltä oppilaalta, karanteeniin määrättiin neljä luokkaa. Seurannassa ei löytynyt yhtään jatkotartuntaa.

Vantaalla koulujen ollessa auki kouluissa tuli ilmi joitakin yksittäisiä tartuntatapauksia, nekin Valtosen mukaan enimmäkseen opettajilta.

Aikuisten osalta näkyy selvästi, että tartuntoja on enemmän niissä ammattiryhmissä, joissa etätyö ei ole mahdollista.

Kun lähtee työhön kodin ulkopuolelle, kontaktien määrä väistämättä kasvaa. On kohdattava työtovereita, asiakkaita ja toisia työmatkalaisia.

Erityisessä seurannassa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät. Hoitajien pitää usein työskennellä lähikontaktissa hoidettavien ja toisinaan työtovereidenkin kanssa.

Sosiaali- ja terveystoimessa työskenteleviä tartunnan saaneita on Helsingissä yli 200. Sairastuneita on sekä Husin, kaupungin että yksityisten yritysten työntekijöissä.

Tapauksia tosin löytyy osin siksi, että hoitoalan henkilöstöä testataan aktiivisesti, jotta virus ei leviäisi heidän kauttaan riskiryhmiin esimerkiksi terveydenhoidossa ja vanhusten hoivakodeissa.

Lukkarisen mukaan tartuntojen määrä ei ole heillä ylikorostunut suhteessa muihin työikäisiin.

Näyttää myös siltä, että tartuntoja varsinaisista koronapotilaista hoitajiin on toistaiseksi vähän. Myös potilaasta lääkäriin on Järvisen mukaan vain yksittäisiä tartuntoja.

Helsingissä ei ole Lukkarisen mukaan tiedossa yhtään tapausta, jossa henkilökunta olisi saanut terveysasemalla tartunnan tunnistetulta koronapotilaalta.

”Kun potilas tiedetään tartunnan saaneeksi, suojaustaso on hyvä.”

Hoivakodeissa tartunnat leviävät helposti. Ensimmäisen tartunnan tuo tavallisimmin joko oireeton hoitaja tai uusi asukas. Kuva: Akseli Valmunen

Hoivakodeissa virus leviää herkästi, sanovat sekä Lukkarinen että Valtonen. Koska vierailukielto on ollut hoivakodeissa jo pitkään, ensimmäisen tartunnan tuo joko oireeton hoitaja tai uusi asukas.

Kun ensimmäinen asukas sairastuu, tartuntoja on yleensä jo useammalla. Niitä tulee Lukkarisen mukaan lähes väistämättä.

”Liikkuvien muistisairaiden rajaaminen on vaikeaa, eikä oireettomia asukkaita voi lain puitteissa lukita huoneisiinsa”, Valtonen sanoo.

Vantaan kaikissa hoivakodeissa ryhmätoimintoja ei ole täysin lopetettu, jotta asukkaat eivät menettäisi toimintakykyään kokonaan.

Valtosen mukaan testeissä hoivakodeista löytyy yllättävän paljon myös oireettomia viruksen kantajia, vaikka ennuste sairaudesta on vanhoilla vakavampi kuin nuorilla.

Yllättävänä riskialana pääkaupunkiseudulla näyttäytyy rakennusala. Vantaalla ryvästymiä on ollut erityisesti kimppakämpissä asuvien ulkomaalaisten rakennusmiesten porukoissa.

Yksi tartuntaryväs löytyi myös sellaiselta työmaalta, jonka työntekijät eivät asuneet eivätkä viettäneet vapaa-aikaa yhdessä.

Vantaalla tapausten määrä on ylipäätään ollut viime viikon aikana selvästi kasvussa.

Helsingissä varmistettuja tartuntoja on 1 900, Espoossa 520, ja Vantaakin on kirinyt yli 500 tapauksen.

”Alussa Vantaalla oli paljon rauhallisempaa kuin Helsingissä ja Espoossa”, Valtonen sanoo.

Tartunnan saaneiden ihmisten työpaikkojen luettelo on moninainen. Helsingissä siitä löytyvät esimerkiksi apteekki, siivouspalvelu, päiväkoti, pankki, kuljetusyritys, kauppa, leipomo, laitoshuolto, ravintola ja yliopisto.

Vaikka ruokakauppoja on epäilty suurten asiakasmäärien vuoksi riskikohteiksi, kauppojen työntekijät eivät tule erityisesti esiin tilastossa.

Lukkarinen arvioi, että asioiminen on turvallista, jos huolehtii käsihygieniasta ja säilyttää turvavälit. Järvinen on samaa mieltä ja huomauttaa, ettei hän itse käytä maskia kaupassa käydessään.

Ravintolassa syödessä tartuntavaarassa on viruksen kantajan oma pöytäseurue. Seuraavissa pöydissä riskin arvioidaan olevan pieni. Kuva: Yellow Dog Productions

Ravintolassa syödessä tartuntavaarassa on viruksen kantajan pöytäseurue, mutta Järvinen arvelee, että jo seuraavissa pöydissä riski on pieni. Hän itse selvitteli epidemian alussa joitakin ravintoloissa tapahtuneita altistumisia. Yhtään jatkotartuntaa ei ilmennyt.

Jäljittäjälääkäreiden yhteenveto pääkaupunkiseudun tunnetuista tapauksista on, että valtaosa tartunnoista tapahtuu lähikontakteissa ja sellaisten ihmisten kesken, jotka viettävät pitkiä aikoja yhdessä joko työssä tai kotona.

Sellaista koronapotilasta ei ole vielä löytynyt, jolla ei olisi ollut ihmiskontakteja lainkaan. Silloin virus olisi tullut esimerkiksi postipaketin mukana.

”Ei ole tiedossa, että joku olisi ollut neljä viikkoa pyhässä yksinäisyydessään ja saanut silti tartunnan”, Lukkarinen sanoo.

Jos vappuna tuli juhlittua, Järvinen rauhoittelee niitä, jotka vain kohottivat maljan puistossa. Ulkoilmassa kahden metrin etäisyydellä muista tartunnan mahdollisuus oli luultavasti pieni. Sisätiloissa joukolla tanssiessa ja laulaessa riski oli sen sijaan varteenotettava, jos paikalla oli viruksen levittäjä.

Koronavirus|HS:n seuranta epidemian vaikutuksista Suomessa ja maailmalla

Tartuntatilanne sunnuntaina|Sairaalahoidossa 185 ihmistä Suomessa, yhteensä 230 kuollutta – HS kertoo reaaliaikaiset tiedot koronaviruksen etenemisestä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede

Luetuimmat

Uusimmat