Lapset saattavat tartuttaa koronavirusta kuin aikuiset, varoittavat saksalaistutkijat – Suomi seuraa nyt tarkasti maita, joissa koulut on avattu - Tiede | HS.fi
Tiede|Tartunnat

Lapset saattavat tartuttaa koronavirusta kuin aikuiset, varoittavat saksalaistutkijat – Suomi seuraa nyt tarkasti maita, joissa koulut on avattu

Lasten tartuttavuudesta on saatu tutkimuksissa ristiriitaisia tuloksia. ”Lasten merkitys ei ole suinkaan nolla”, muistuttaa suomalaisasiantuntija.

Koulut avattiin Tanskassa pari viikkoa sitten. Marie Kaas-Larsen opettaa Norrebro Parkin peruskoulussa.

Julkaistu: 4.5. 2:00, Päivitetty 4.5. 6:23

Kun hallitus päätti Suomessa avata koulut, ministerit viittasivat niin lastensuojelun huoliin kuin perusoikeuksiinkin. Tärkeä peruste oli myös terveysviranomaisten arvio, etteivät lapset ja nuoret ole merkittäviä koronaviruksen levittäjiä.

Toisin kuin vaikkapa flunssa- ja influenssa-aalloissa, lapset eivät ole nousseet koronaviruksen ykkösvälittäjiksi. Lapsilla on ylipäätään muita ikäryhmiä vähemmän todettuja koronavirustartuntoja ja oireet ovat pääosin lieviä. Lisäksi Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC on julkaissut arvion, jonka mukaan lapset näyttävät olevan tartuttajina aikuisia vähäisempiä.

Kyseessä on kuitenkin vain arvio: lasten tartuttavuudesta ei ole olemassa tarkkaa tietoa, vaikka joukko maita etsii sitä kuumeisesti. Lisäksi viime päivinä on julkaistu tutkimuksia, jotka antavat tutkijoiden mukaan vähintäänkin aihetta huoleen.

Joukko saksalaistutkijoita varoitti loppuviikosta, että lapset saattavat sittenkin olla yhtä tehokkaita tartuttajia kuin aikuiset.

Virologi Christian Drostenin tutkijatiimin alustavien tulosten mukaan koronavirustartunnan saaneiden lasten näytteissä oli yhtä paljon viruksia kuin aikuisilla, vaikka oireet ovat lapsilla keskimäärin selvästi lievemmät. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että koulut ja päiväkodit saattavat toimia viruksen leviämiskeskuksina, jos rajoituksia puretaan.

”Kehotamme välttämään koulujen ja päiväkotien rajoittamatonta avaamista nykytilanteessa, kun väestö on laajasti alttiina virukselle ja tartuntatahti täytyy pitää matalana. Lapset saattavat tartuttaa siinä missä aikuisetkin”, tutkijat totesivat raportissaan.

Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu. Se perustuu 60 000:een Berliinissä analysoituun virusnäytteeseen, joista 4 000 oli positiivisia. Näytteitä on paljon, mutta ne on kerätty potilailta, eli otos ei ole satunnainen. Tutkijat analysoivat virusmäärät eri ikäryhmien potilaissa 0–10-vuotiaista aina 91–100-vuotiaisiin. Määrät olivat samankaltaisia joka ryhmässä.

Pienemmällä otannalla tehdyn tuoreen sveitsiläistutkimuksen mukaan näyttää puolestaan siltä, että oireiset lapset tartuttavat virusta siinä missä aikuisetkin.

”SARS-CoV-2 (covid 19-taudin aiheuttaja) tartuttaa lapsia kaikissa ikäryhmissä, ja lievien ja oireettomien tapausten korkeasta osuudesta huolimatta olisi naiivia olla pitämättä heitä tartuttajina”, tutkijat kirjoittavat.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professorin Olli Vapalahden mukaan uudet tutkimukset osoittavat, että lapset ovat ainakin yksi potentiaalinen reitti koronaviruksen leviämiselle.

”Lasten merkitys ei ole suinkaan nolla. Saksalaistutkimus kertoo selkeästi sen, että lapsilla on yhtä paljon virusta kuin aikuisillakin”, hän toteaa.

Vapalahden mukaan tutkimuksen on tehnyt laboratorio, joka tuntee aiheen kenties parhaiten maailmassa.

”He kehittivät ensimmäisen koronavirustestin, ja juuri Drosten muun muassa neuvoo Angela Merkeliä. Lasten osuutta täytyy selvittää lisää, mutta kohtuulliseen varovaisuuteen on syytä.”

Täydellinen tämäkään tutkimus ei ole. Vapalahden mukaan oireettomat lapset rajautuvat tutkimuksen otannasta enimmäkseen pois, sillä näytteet on otettu diagnosointitarkoituksessa. Muissa seulontatutkimuksissa muun muassa Italiassa on kuitenkin päädytty siihen, ettei viruksen määrä riipu oireista.

”Se on tietysti ikävää leviämisen kannalta, että oireettomilla kantajilla on yhtä paljon virusta kuin muillakin.”

Miksi lasten tartuttavuudesta on saatu niin ristiriitaisia arvioita?

Saksalaistutkijoiden mukaan lapsia on ensinnäkin otettu koronavirustesteihin kaikkialla vähemmän kuin aikuisia, koska heillä on vähemmän oireita. Niinpä he ovat aliedustettuina virallisesti vahvistetuissa tartunnoissa.

Toiseksi koronavirus lähti leviämään Euroopassa pääasiassa aikuisten matkailijoiden kautta, jolloin lapset olivat viruksen ensimmäisissä ketjuissa lähtökohtaisesti niitä, jotka saivat viruksen aikuiselta, eivätkä niitä, jotka toivat viruksen perheeseen. Tämä saatettiin ymmärtää väärin merkiksi siitä, että lapset tartuttavat muita vähemmän.

”Koska aikuiset toivat viruksen perheeseen, lapset olivat tartuttajissa aliedustettuina. Pian sen jälkeen koulut pantiin kiinni, jolloin lasten kontaktit joka tapauksessa vähenivät”, Vapalahti selittää.

Nyt Suomen on tärkeää seurata niitä maita, joissa koulut on jo avattu, jotta näemme, miten tartunnat käytännössä kehittyvät. Tanska on meille läheisin esimerkki, Vapalahti arvioi.

Tanskalaislapset palasivat päiväkoteihin ja kouluihin noin kaksi viikkoa sitten, ja tartunnat ovat sittemmin hieman lisääntyneet, kertoo Tanskan tartuntatautivirasto tanskalaislehti The Localin mukaan. Tartuntatahdista kertova tartuttavuusluku on noussut 0,6:sta 0,9:ään, mutta alle yhden tartuttavuusluku tarkoittaa yhä, että epidemia laantuu.

”Mikään ei viittaa siihen, että epidemia varsinaisesti kiihtyisi”, Tanskan viranomaiset kirjoittavat The Localin mukaan.

Ruotsissa puolestaan koulut ovat pysyneet koko ajan auki. Kouluja ei myöskään ole jouduttu tartuntojen vuoksi sulkemaan kuin yksittäisissä tapauksissa, eikä lapsilla ole havaittu suurta määrää tartuntoja.

Vapalahti muistuttaa, ettei Tanskan tartuttavuusluvun suurenemisen ja koulujen avaamisen välillä ole toistaiseksi havaittu varsinaista syy-seuraussuhdetta. Hän arvelee, että rajoitusten purkamisen todelliset vaikutukset nähdään vasta hiljalleen. Vielä ei ole myöskään nähty, millainen vaikutus on vaikkapa laajalla testauksella ja kasvomaskien käytöllä, joilla moni maa yrittää kompensoida muiden rajoitusten purkamista.

”Ikävä johtopäätös on, että asiasta ei tiedetä tarpeeksi. On hyvä, että toimenpiteitä tehdään nyt eri maissa yksi kerrallaan, jotta voidaan seurata, miten ne vaikuttavat.”

Koulut|Mitä jos koululainen sairastuu, miten toimitaan lukioiden ja ammatti­koulujen kohdalla? HS keräsi kysymyksiä ja vastauksia koulujen avaamisesta

Koulut|Hallitus päätti: Lähiopetus perus­kouluissa alkaa taas 14. toukokuuta erityis­järjestelyin

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Auto & Tiede